T
tietopaketti
Vieras
Kopioin vielä tämänkin tietopaketin samalta sivulta kun tuosta sikiön kehityksestä. Nämä sivut löytävät googlelta kun kirjoitat "" tietopaketti kuukautisista ja raskudesta""
-raskauden toteaminen
Raskaus voidaan todeta jo varhain herkillä raskaustesteillä, kun kuukautiset ovat myöhässä. Ne perustuvat virtsasta määritettävään HCG- hormoniin (istukkahormoni).
-kohdun kasvu
Ennen raskautta kohtu painaa noin 50-60 g ja tilavuus noin 3 ml. Raskauden loppuun mennessä kohdun paino on kasvanut 1000 grammaan ja tilavuus 4-5 litraan. Kohdun verenvirtaus lisääntyy nopeasti. Kohtu on raskauden 1.kolmanneksen ajan pikkulantiossa. Kohdun pohja on 16:nnella r.vkolla navan ja häpyliitoksen puolivälissä 24:nnellä r.vkolla navan korkeudella ja 36:nnella r.vkolla kylkikaarissa. Äitiysneuvolassa kohdun kasvua seurataan mittaamalla kohdun pohjan etäisyys häpyliitoksesta (symfyysi-fundusmittaus). Kohdun kasvaessa äidin kehon painopiste muuttuu, ja tämä asettaa alaraajat ja tukirangan rasitukselle.
-hormonitoiminta
Istukkahormonin (HCG) tuotanto alkaa välittömästi, kun munasolun implantaatio kohdun limakalvoon on tapahtunut. HCG-pitoisuus kaksinkertaistuu äidin veressä ja virtsassa aina n. 1-3 päivän kuluessa. Normaalissa raskaudessa HCG-pitoisuuden huippu on noin 10:nnellä r.vkolla. Istukkahormoni pitää yllä keltarauhasen toimintaa raskauden ensimmäisen ja toisen kuukauden aikana. Se stimuloi keltarauhasen estrogeeni ja progesteronituotantoa, joka siirtyy istukan tehtäväksi noin 10:nnellä r.vkolla.
Raskauden ensimmäisten viikkojen aikana keltarauhasen erittämillä hormoneilla, keltarauhashormonilla ja estrogeenilla, on raskautta ylläpitävä vaikutus. Keltarauhashormoni valmistaa myös kohdun limakalvoa munasolun kiinnittymiseen. Istukan muodostuessa keltarauhanen kuihtuu, ja istukka ottaa sen tehtävät itselleen.
Estrogeenihormonit, joista estrioli on pääasiallinen raskauden aikana, vaikuttavat mm. kohdun ja rintojen kasvuun, veden ja natriumin keräytymiseen verenkiertoon ja kudoksiin sekä aivolisäkehormonien eritykseen.
Keltarauhashormoni löysää sileää lihasta sekä muuta sidekudosta. Lisäksi se nostaa peruslämpöä sekä valmistaa maitorauhasta ja -tiehyitä maidoneritykseen.
Istukan laktogeeninen hormoni edistää kasvua, kehittää rintoja sekä vaikuttaa äidin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Istukasta peräisin oleva relaksiini löysää sidekudosta.
Aivolisäkehormonin erityksen lisääntyminen aiheuttaa muutoksia sisäeriterauhasten toiminnassa (kilpirauhanen, lisämunuaiset, lisäkilpirauhaset).
Prolaktiinihormoni on vastuussa myöhemmin maidon erityksestä. Sen pitoisuudet kasvavat raskauden edetessä, mutta vasta istukan poistumisen jälkeen pitoisuudet suurenevat jyrkästi.
-synnytinelimet
Emätin ja kohdunsuu muuttuvat väriltään vaaleanpunaisesta sinertäviksi jo raskauden alkupuolella, mikä johtuu keltarauhashormonin aiheuttamasta laskimoiden laajenemisesta. Normaali hapan emätinerite lisääntyy huomattavasti. Suuret estrogeeni- ja sokeripitoisuudet altistavat hiivatulehdukselle.
Kohdun lihassäikeet lisääntyvät, kasvavat ja venyvät hormonitoiminnan ja kohdun kasvavan sisällön aiheuttaman mekaanisen paineen vuoksi. Kohtu venyy raskauden aikana 8 cm:stä n. 30 cm:iin. Kohtulihasten verisuonet laajenevat huomattavasti turvatakseen istukan verensaannin.
Kohdunkaula muodostuu sidekudoksesta ja on normaalisti hyvin kiinteä. Synnytykseen valmistautuessaan se pehmenee hormonitoiminnan ansiosta. Noin 8. r.vkolla kohdunkaulan rauhaset erittävät ns. limatulpan, joka suojaa emättimestä nousevilta tulehduksilta. Tulppa alkaa valua pois synnytyksen käynnistyessä ja kohdunkaulan auetessa.
Kohdun solaosa ja kohdunkaulan yläosa sisäsuun yläpuolella muodostavat yhdessä kohdun alasegmentin. Viimeisten viikkojen aikana se pehmenee, laajenee ja päästää sikiön tarjoutuvan osan laskeutumaan.
Fysiologiset supistukset ovat kivuttomia ja epäsäännöllisiä kohdun kovettumisia. Näitä esiintyy usein äkillisten asennon muutosten ja liikkumisen yhteydessä. Ensisynnyttäjällä vasta viimeisten viikkojen aikana ja uudelleensynnyttäjällä ne alkavat yleensä jo varhaisemmilla viikoilla.
-maitorauhaset
Maitorauhasissa tapahtuvat muutokset valmistavat niitä imetykseen. Muutokset ovat peräisin hormoniästytyksestä. Maitorauhaskudos lisääntyy, verisuonet laajenevat ja rauhaset alkavat erittää. Rinnat kasvavat, iholaskimot näkyvät selvästi ja nännit sekä nännipiha suurenevat ja tummuvat. Rintojen pingottuminen, kutina ja arkuus tuntemuksia on jo raskauden ensimmäisten viikkojen aikana.
-virtsatiet
Tiheävirtsaisuus on hyvin tyypillistä alkuraskaudessa kohdun suuretessa. Tilanne helpottaa yleensä raskauden keskivaiheilla, mutta oire palaa uudelleen raskauden lopulla sikiön painaessa rakkoa. Virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen ei ole harvinaista. Oiretta edistää lantiopohjan kudosten löystyminen ja sikiön tarjoutuvan osan painaminen.
Kasvava kohtu saattaa litistää virtsanjohtimet luista lantiota vasten. Tällöin virtsaus estyy ja seurauksena on virtsakivikohtausta muistuttava kova kiputila. Tämä kipu tuntuu yleisemmin oikealla puolella.
-ruoansulatuskanava
Pahoinvointi, kuvotuksen tunne ja oksentelu ovat raskauden alussa hyvin yleisiä ja usein lievää, ja loppuu normaalisti 16.-18. raskausviikkoon mennessä. Osasyynä pidetään lisääntynyttä hormonitoimintaa.
Närästys, polttelun tunne ylämahalla ja rintalastan takana, johtuu happaman mahaeritteen nousemisesta ruokatorven alaosaan. Keltarauhashormoni hidastaa mahan tyhjenemistä, mahansuu löystyy ja raskauden lopulla kohtu nostaa mahalaukkua ylös. Nämä edistävät närästysoireiden kehittymistä. Rasvaisten ja mausteisten ruokien välttäminen voi helpottaa.
Ummetus johtuu suolen liikkeiden hidastumisesta ja kohdun aiheuttamasta painosta. Oirettaa saattaa pahentaa rautalääkitys.
-iho, tukiranka ja nivelet
Aivolisäkehormonin tuotannon kasvamisesta ihon pigmentaatio lisääntyy: nännit, nännipiha sekä vatsanpeitteiden keskiviiva tummuvat. Raskausarvet ovat ihonalaisen rasvakerroksen repeämiä ja sijaitsevat yleensä vatsanpeitteissä, reisissä ja rinnoissa. Tuoreina ne ovat punertavia, mutta vaalenevat ajan myötä. Nopea painon nousu, lisämunuaishormonin erityksen lisääntyminen ja yksilöllinen taipumus vaikuttavat arpien kehittymiseen. Niiden syntymistä ei voi estää.
Selkäranka muuttaa asentoaan kohdun kasvaessa. Kuormitus vetää lannenotkoa eteenpäin ja aiheuttaa usein selän väsymistä. Nivelsiteissä ja -liitoksissa tapahtuu löystymistä, mm. häpyliitoksessa ja lonkissa. Se on valmistautumista tulevaan synnytykseen. Näille alueille tulee usein kiputuntemuksia, joka johtuu venymisestä. Lihaskouristukset (suonenveto) alaraajoissa saattaa liittyä kalkkiaineenvaihdunnan muutokseen.
-sydän ja verenkiertoelimistö
Kiertävä verimäärä kasvaa jo heti raskauden alussa, ja se lisääntyy noin 1,5 litraa. Hemoglobiinimassa lisääntyy myös samanaikaisesti, mutta suhteessa vähemmän. Raskauden alkupuolella havaittava hemoglobiinin väheneminen johtuu tästä ilmiöstä. Se on normaali tapahtuma. Sydämen minuuttivolyymi kasvaa ja pulssi tihenee, joten hemoglobiinin laskeminen ei häiritse kudosten hapetusta.
Verenpaine laskee raskauden keskivaiheessa ja nousee raskauden lopulla lähtötasolle. Selinmakuulla kohtu saattaa painaa alaonttolaskimoa, ja tästä seuraa huonovointisuutta verenpaineen laskiessa.
Alaraajoissa ja ulkosynnyttyimissä esiintyvät suonikohjut ovat yleisiä. Ne johtuvat lisääntyneestä laskimopaineesta alavartalossa sekä hormonien aiheuttamista muutoksista laskimoissa. Lisääntyneen laskimopaineen ja ummetuksen takia raskauden aikana kehittyy herkästi myös peräpukamia.
-aineenvaihdunta
Perusaineenvaihdunta kiihtyy raskauden jälkipuoliskolla noin 15-25%. Tämä aiheuttaa ravinnon lisätarpeen, jotta sikiön kasvu tulisi turvatuksi. Eniten muuttuu hiilihydraattiaineenvaihdunta, johtuen hormoneista. Veren sokeripitoisuus on suurempi kuin muulloin ja sokerivirtsaisuutta esiintyy 10%:lla raskaana olevista. Sokerivirtsaisuus ei välttämättä ole sokeritaudista osoitus, vaan saattaa johtua pelkästään munuaisten sokerinsietokynnyksen alentumisesta. Rasvavarastot lisääntyvät ja niiden hyväksikäyttö on helpompaa. Tästä merkkinä todetaan paastotessa herkästi virtsaan ilmestyvät hapot (ketoaineet).
-painonnousu ja turvotukset
Paino alkaa nousta normaalisti heti raskauden ensimmäisten viikkojen aikana. Tässä vaiheessa nousu johtuu pääasiallisesti verimäärän kasvusta ja kudosten vettymisestä. Painonnousun tulisi painottua raskauden loppupuoliskolle. Liian vähäinen painonnousu viittaa istukan huonoon toimintaan ja sikiön pienipainoisuuteen, liian suuri nousu puolestaan verenpaineen nousun ja raskausmyrkytyksen vaaraan.
Painonnousu on yksilöllistä, ja keskimäärin se nousee noin 12-15 kiloa. Raskauden jälkipuoliskolla normaalina viikko-painonnousuna pidetään 0,5 kg:a. Raskaudenaikaisen painonnousun tekijät: Sikiö 3,5 kg, lapsivesi 1,0 kg, istukka 0,6 kg, kohtu 1,0 kg, rinnat 0,5-1,0 kg, rasva- ja proteiinivarastot 3,0 kg, lisääntynyt verimäärä ja kudosneste 2,0 kg.
Normaaliraskauteen kuuluvat myös kudosturvotukset. sen esiintyminen on yksilöllistä. Turvotukset tuntuvat pääasiassa alaraajoissa jalkeilla ollessa. Yölliset turvotukset jakautuvat niin, että ne huomataan parheiten aamulla käsissä. Sorminivelet saattavat olla aristavat ja kädet kömpelön tuntuiset.
Turvotus saattaa aiheuttaa hermojen pinnetiloja. Esim. ranteen alueelle kehittyä karpaalitunnelioireyhtymä, kasvoissa naamahermon halvaus ja kaularangan alueella pitkin käsivarsia säteilevät hermopuristusoireet. Nämä kaikki oireet yleensä häviävät synnytyksen jälkeen.
Mikäli turvotus on ylenpalttisen voimakasta (painonnousu yli 2kg viikossa) tai siihen liittyy verenpaineen nousu tai valkuaisvirtsaisuus, tai molemmat, silloin kyseessä saattaa olla vakavampi häiriö. Tällöin on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin.
-psykologiset
Raskauden alkuvaihetta leimaa epävarmuus. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen väsymys ja pahoinvointi turhauttavat helposti, itku on herkässä, unentarve lisääntyy oleellisesti. Tieto alkaneesta raskaudesta herättää monenlaisia tunteita; ne vaihtelevat onnen, ilon ja odotuksen riemuista voimakkaan kielteisiin, masentuneisiin ja pelonsekaisiin tunteisiin.
Keskikolmanneksella äiti tuntee sikiön liikkeet, sikiö muuttuu yksilöksi ja lapseksi. Alkuajan epävarmuus poistuu. Raskauden toinen kolmannes on yleensä äidille psyykkisesti helpoin vaihe. Kohdussa kasvava lapsi on todellakin olemassa, sen sydänäänet voi kuulla ja liikkeet tuntea. Jos äitiyden hyväksyminen ei ole alkuraskaudessa onnistunut, myös keskiraskaus on vaikea, tällöin hoidon laiminlyönti ja masennusoireiden jatkuminen ovat tavallisia.
Suhtautuminen oman kehon muutoksiin raskauden aikana pohjautuu lapsuudenkokemuksiin sekä suhteisiin omaan äitiin ja mieheen. Negatiiviset kokemukset johtavat ongelmiin, postitiiviset hyväksymiseen ja hyvään hoitosuhteeseen.
Loppukolmanneksen aikana kohtu alka tuottaa fyysisiä ongelmia. Kehon painopiste on muuttunut, hengitys vaikeutunut jne. Fyysiset muutokset muistuttavat lähestyvästä synnytyksestä. Sen lähestyminen ja siihen liittyvä ahdistuneisuus, pätemättömyyden ja pelon tunteet lisääntyvät. Niiden voimakkuuteen vaikuttaa osaksi äidin aikaisemmat kokemukset mm. raskaudesta ja synnytyksestä.
Raskauden aikana sukupuolielämässä tapahtuu yksilöllisiä muutoksia. Alkuraskauden fyysiset ja psyykkiset oireet johtavat usein haluttomuuteen. Keskikolmannes on usein parasta aikaa, viimeisen kolmanneksen suuret fyysiset muutokset muuttavat seksuaalielämää, koska jo mekaanisesti kasvava kohtu tuottaa ongelmia.
Naisesta äidiksi kehittyminen kulkee usean kehitysaskeleen kautta. Äidiksi tulemisessa keskeistä on suhde omaan äitiin. Lapsuuden ajan muistoista ja malleista luodaan oma malli. Raskaus vaikuttaa voimakkaasti tunne-elämän alueella, ja eletty elämä ja erityisesti lapsuus nousevat esiin.
Äiti-lapsisuhteen muodostuminen on pitkä prosessi. Se pohjautuu lapsuuden kokemuksiin ja konkretisoituu silloin, kun raksutta aletaan suunnitella. Tärkeitä hetkiä raskausaikana ovat raskauden varmistuminen ja hyväksyminen, sikiönliikkeiden toteaminen ja tunteminen. Kun liikkeet tunnetaan, sikiö hyväksytään yksilöksi. Ultraäänitutkimus auttaa tutustumaan omaan lapseen.
Varsinainen konkreettinen kahden yksilön välinen suhde syntyy lapsen synnyttyä. Siihen saakka lapsi on elänyt äidin milikuvaelämässä. Lapsen koskettelu, katsekontakti, imetys ja hoitaminen vahvistavat äidin ja lapsen välistä suhdetta.
-Tavanomaisia raskaudenajan vaivoja-
Raskaus on naisen elimistölle sekä fyysinen että psyykkinen rasitus, koska koko elimistö mukautuu uuteen tilanteeseen. Lähes jokaisella odottavalla äidillä on jonkilaisia oireita, jotka saattavat häiritä jokapäiväistä elämää.
Aamupahoinvointi ja hajujen muuttuminen epämiellyttäväksi vaivaavat n. joka toista raskaana olevaa 4.-14- raskausviikkojen aikana. Useimmiten pahoinvointi tulee, kun mahalaukku on aivan tyhjä tai liian täynnä. Tulisi välttää tyhjää vatsaa ja runsaita aterioita. Ruokailu pienissä erissä auttaa. Yöpöydälle kannattaa varata pientä purtavaa aamuksi ja ylös kannattaa nousta hitaasti. Aamupahoinvointi ja hajujen tuntemiselle herkistyminen ovat fysiologisia ilmiöitä, joiden tausta ei ole täysin selvillä. Tärkein syy on istukan hormonituotanto sekä fyysiset raskausmuutokset ja psyykkiset tekijät. Paino nousee jonkin verran. 13. raskausviikkoon mennessä korkeintaan kilon verran. Joillakin paino saattaa laskea alkuraskaudessa kuvotuksen ja oksentelun takia.
Tihentynyt virtsaamistarve on lähes jokaisen naisen vaiva heti kuukautisten jäätyä pois. Raskaus vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja elintoimintoja. Kohtu saattaa kasvaessaan virtsarakon ahtaalle, joten oire jatkuu synnytykseen saakka. Lisääntynyt emätinerite kuuluu myös normaaliin raskauteen. Istukan suuri estrogeenieritys lisää vaginasolujen nopeaa uusiutumista ja nestepitoisuuden kasvua. Raskauden aikana hiivasieni-infektioiden riski on noin kaksinkertainen.
Rintojen pingotus ja turpoaminen johtuu koriongonadotropiini- ja keltarauhashormoneista. Usein raskauden alussa joutuu vaihtamaan rintaliivien kuppikoon suuremmaksi.
Väsymys johtuu kohdun ahkerasta työskentelystä. Hormonieritys muuttuu, verenkierto kiihtyy ja sydän tekee entistä enemmän töitä. Veren laimentuessa hemoglobiini laskee ja tämä tuntuu väsymyksenä. Äideille suositellaan rautalääkkeitä noin 20. raskausviikon aikoihin.
Hormonimyrskyt ja elimistön ylikierrokset aiheuttavat huimausta ja maan keinumisen tunnetta. Oire liittyy usein myös pahoinvointiin tai hemoglobiinin laskuun.
Nipistelyt ja vihlaisut alavatsalla ovat repäisykipuja ja niitä tuntuu usein kehon oikealla puolella. Kohdun koko ja asento muuttuvat, jolloin kohdun kannatinjänteet kiristyvät ja siitä aiheutuu nipistelyjä alavatsalla. Painontunne alavatsalla johtuu siitä, kun verekkyys kohdussa ja sen sivuelimissä lisääntyy.
Ummetusoireita ilmenee, kun suoliston toiminta hidastuu kohdun koon takia ja hormonien aiheuttavan lihaksiston relaksaation takia. Liikunta, vihannekset, kasvikset, luumut, raasteet ruokavaliossa ovat tärkeitä.
Suonenveto ja jalkojen levottomuus häiritsevät yöunta. Tukisukat helpottavat suonikohjuisia jalkoja. Lisäksi jalkojen nostaminen pystyyn välillä vähentää jalkojen väsymistä ja suonikohjujen syntymistä.
Keltarauhasen erittämä relaksiini aiheuttaa nivelsiteissä löystymistä ja tekee lantiorenkaasta joustavan valmistaen lantion aluetta synnytykseen. Tästä johtuen jomotukset ovat tyypillisiä oireita, varsinkin loppuraskaudessa, mutta toisilla se voi tuntua jo alkuraskaudessa kolotuksena lonkissa, häpyliitoksessa ja nivustaipeissa.
Ärsyyntymiskynnys mataloituu ja hermostuttaa herkästi. Tunteet ovat pinnassa, naurattaa ja itkettää. Mieliala voi vaihdella, ja huonoja päiviä saattaa olla tavallista enemmän. Iso maha rajoittaa, ja koko odotus voi kyllästyttää.
Tämän sivun alkuun
Lähteet:
Hartikainen, Anna-Liisa - Tuomivaara, Leena - Puistola, Ulla - Lang, Leena. kokoNAINEN - rakkaus-seksi-sairaudet. WSOY.
Kaksplus 4/01, 5/01, 6-7/01
Saarikoski, Seppo. Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy.
Copyright © SariK 2001
Webmaster
-raskauden toteaminen
Raskaus voidaan todeta jo varhain herkillä raskaustesteillä, kun kuukautiset ovat myöhässä. Ne perustuvat virtsasta määritettävään HCG- hormoniin (istukkahormoni).
-kohdun kasvu
Ennen raskautta kohtu painaa noin 50-60 g ja tilavuus noin 3 ml. Raskauden loppuun mennessä kohdun paino on kasvanut 1000 grammaan ja tilavuus 4-5 litraan. Kohdun verenvirtaus lisääntyy nopeasti. Kohtu on raskauden 1.kolmanneksen ajan pikkulantiossa. Kohdun pohja on 16:nnella r.vkolla navan ja häpyliitoksen puolivälissä 24:nnellä r.vkolla navan korkeudella ja 36:nnella r.vkolla kylkikaarissa. Äitiysneuvolassa kohdun kasvua seurataan mittaamalla kohdun pohjan etäisyys häpyliitoksesta (symfyysi-fundusmittaus). Kohdun kasvaessa äidin kehon painopiste muuttuu, ja tämä asettaa alaraajat ja tukirangan rasitukselle.
-hormonitoiminta
Istukkahormonin (HCG) tuotanto alkaa välittömästi, kun munasolun implantaatio kohdun limakalvoon on tapahtunut. HCG-pitoisuus kaksinkertaistuu äidin veressä ja virtsassa aina n. 1-3 päivän kuluessa. Normaalissa raskaudessa HCG-pitoisuuden huippu on noin 10:nnellä r.vkolla. Istukkahormoni pitää yllä keltarauhasen toimintaa raskauden ensimmäisen ja toisen kuukauden aikana. Se stimuloi keltarauhasen estrogeeni ja progesteronituotantoa, joka siirtyy istukan tehtäväksi noin 10:nnellä r.vkolla.
Raskauden ensimmäisten viikkojen aikana keltarauhasen erittämillä hormoneilla, keltarauhashormonilla ja estrogeenilla, on raskautta ylläpitävä vaikutus. Keltarauhashormoni valmistaa myös kohdun limakalvoa munasolun kiinnittymiseen. Istukan muodostuessa keltarauhanen kuihtuu, ja istukka ottaa sen tehtävät itselleen.
Estrogeenihormonit, joista estrioli on pääasiallinen raskauden aikana, vaikuttavat mm. kohdun ja rintojen kasvuun, veden ja natriumin keräytymiseen verenkiertoon ja kudoksiin sekä aivolisäkehormonien eritykseen.
Keltarauhashormoni löysää sileää lihasta sekä muuta sidekudosta. Lisäksi se nostaa peruslämpöä sekä valmistaa maitorauhasta ja -tiehyitä maidoneritykseen.
Istukan laktogeeninen hormoni edistää kasvua, kehittää rintoja sekä vaikuttaa äidin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Istukasta peräisin oleva relaksiini löysää sidekudosta.
Aivolisäkehormonin erityksen lisääntyminen aiheuttaa muutoksia sisäeriterauhasten toiminnassa (kilpirauhanen, lisämunuaiset, lisäkilpirauhaset).
Prolaktiinihormoni on vastuussa myöhemmin maidon erityksestä. Sen pitoisuudet kasvavat raskauden edetessä, mutta vasta istukan poistumisen jälkeen pitoisuudet suurenevat jyrkästi.
-synnytinelimet
Emätin ja kohdunsuu muuttuvat väriltään vaaleanpunaisesta sinertäviksi jo raskauden alkupuolella, mikä johtuu keltarauhashormonin aiheuttamasta laskimoiden laajenemisesta. Normaali hapan emätinerite lisääntyy huomattavasti. Suuret estrogeeni- ja sokeripitoisuudet altistavat hiivatulehdukselle.
Kohdun lihassäikeet lisääntyvät, kasvavat ja venyvät hormonitoiminnan ja kohdun kasvavan sisällön aiheuttaman mekaanisen paineen vuoksi. Kohtu venyy raskauden aikana 8 cm:stä n. 30 cm:iin. Kohtulihasten verisuonet laajenevat huomattavasti turvatakseen istukan verensaannin.
Kohdunkaula muodostuu sidekudoksesta ja on normaalisti hyvin kiinteä. Synnytykseen valmistautuessaan se pehmenee hormonitoiminnan ansiosta. Noin 8. r.vkolla kohdunkaulan rauhaset erittävät ns. limatulpan, joka suojaa emättimestä nousevilta tulehduksilta. Tulppa alkaa valua pois synnytyksen käynnistyessä ja kohdunkaulan auetessa.
Kohdun solaosa ja kohdunkaulan yläosa sisäsuun yläpuolella muodostavat yhdessä kohdun alasegmentin. Viimeisten viikkojen aikana se pehmenee, laajenee ja päästää sikiön tarjoutuvan osan laskeutumaan.
Fysiologiset supistukset ovat kivuttomia ja epäsäännöllisiä kohdun kovettumisia. Näitä esiintyy usein äkillisten asennon muutosten ja liikkumisen yhteydessä. Ensisynnyttäjällä vasta viimeisten viikkojen aikana ja uudelleensynnyttäjällä ne alkavat yleensä jo varhaisemmilla viikoilla.
-maitorauhaset
Maitorauhasissa tapahtuvat muutokset valmistavat niitä imetykseen. Muutokset ovat peräisin hormoniästytyksestä. Maitorauhaskudos lisääntyy, verisuonet laajenevat ja rauhaset alkavat erittää. Rinnat kasvavat, iholaskimot näkyvät selvästi ja nännit sekä nännipiha suurenevat ja tummuvat. Rintojen pingottuminen, kutina ja arkuus tuntemuksia on jo raskauden ensimmäisten viikkojen aikana.
-virtsatiet
Tiheävirtsaisuus on hyvin tyypillistä alkuraskaudessa kohdun suuretessa. Tilanne helpottaa yleensä raskauden keskivaiheilla, mutta oire palaa uudelleen raskauden lopulla sikiön painaessa rakkoa. Virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen ei ole harvinaista. Oiretta edistää lantiopohjan kudosten löystyminen ja sikiön tarjoutuvan osan painaminen.
Kasvava kohtu saattaa litistää virtsanjohtimet luista lantiota vasten. Tällöin virtsaus estyy ja seurauksena on virtsakivikohtausta muistuttava kova kiputila. Tämä kipu tuntuu yleisemmin oikealla puolella.
-ruoansulatuskanava
Pahoinvointi, kuvotuksen tunne ja oksentelu ovat raskauden alussa hyvin yleisiä ja usein lievää, ja loppuu normaalisti 16.-18. raskausviikkoon mennessä. Osasyynä pidetään lisääntynyttä hormonitoimintaa.
Närästys, polttelun tunne ylämahalla ja rintalastan takana, johtuu happaman mahaeritteen nousemisesta ruokatorven alaosaan. Keltarauhashormoni hidastaa mahan tyhjenemistä, mahansuu löystyy ja raskauden lopulla kohtu nostaa mahalaukkua ylös. Nämä edistävät närästysoireiden kehittymistä. Rasvaisten ja mausteisten ruokien välttäminen voi helpottaa.
Ummetus johtuu suolen liikkeiden hidastumisesta ja kohdun aiheuttamasta painosta. Oirettaa saattaa pahentaa rautalääkitys.
-iho, tukiranka ja nivelet
Aivolisäkehormonin tuotannon kasvamisesta ihon pigmentaatio lisääntyy: nännit, nännipiha sekä vatsanpeitteiden keskiviiva tummuvat. Raskausarvet ovat ihonalaisen rasvakerroksen repeämiä ja sijaitsevat yleensä vatsanpeitteissä, reisissä ja rinnoissa. Tuoreina ne ovat punertavia, mutta vaalenevat ajan myötä. Nopea painon nousu, lisämunuaishormonin erityksen lisääntyminen ja yksilöllinen taipumus vaikuttavat arpien kehittymiseen. Niiden syntymistä ei voi estää.
Selkäranka muuttaa asentoaan kohdun kasvaessa. Kuormitus vetää lannenotkoa eteenpäin ja aiheuttaa usein selän väsymistä. Nivelsiteissä ja -liitoksissa tapahtuu löystymistä, mm. häpyliitoksessa ja lonkissa. Se on valmistautumista tulevaan synnytykseen. Näille alueille tulee usein kiputuntemuksia, joka johtuu venymisestä. Lihaskouristukset (suonenveto) alaraajoissa saattaa liittyä kalkkiaineenvaihdunnan muutokseen.
-sydän ja verenkiertoelimistö
Kiertävä verimäärä kasvaa jo heti raskauden alussa, ja se lisääntyy noin 1,5 litraa. Hemoglobiinimassa lisääntyy myös samanaikaisesti, mutta suhteessa vähemmän. Raskauden alkupuolella havaittava hemoglobiinin väheneminen johtuu tästä ilmiöstä. Se on normaali tapahtuma. Sydämen minuuttivolyymi kasvaa ja pulssi tihenee, joten hemoglobiinin laskeminen ei häiritse kudosten hapetusta.
Verenpaine laskee raskauden keskivaiheessa ja nousee raskauden lopulla lähtötasolle. Selinmakuulla kohtu saattaa painaa alaonttolaskimoa, ja tästä seuraa huonovointisuutta verenpaineen laskiessa.
Alaraajoissa ja ulkosynnyttyimissä esiintyvät suonikohjut ovat yleisiä. Ne johtuvat lisääntyneestä laskimopaineesta alavartalossa sekä hormonien aiheuttamista muutoksista laskimoissa. Lisääntyneen laskimopaineen ja ummetuksen takia raskauden aikana kehittyy herkästi myös peräpukamia.
-aineenvaihdunta
Perusaineenvaihdunta kiihtyy raskauden jälkipuoliskolla noin 15-25%. Tämä aiheuttaa ravinnon lisätarpeen, jotta sikiön kasvu tulisi turvatuksi. Eniten muuttuu hiilihydraattiaineenvaihdunta, johtuen hormoneista. Veren sokeripitoisuus on suurempi kuin muulloin ja sokerivirtsaisuutta esiintyy 10%:lla raskaana olevista. Sokerivirtsaisuus ei välttämättä ole sokeritaudista osoitus, vaan saattaa johtua pelkästään munuaisten sokerinsietokynnyksen alentumisesta. Rasvavarastot lisääntyvät ja niiden hyväksikäyttö on helpompaa. Tästä merkkinä todetaan paastotessa herkästi virtsaan ilmestyvät hapot (ketoaineet).
-painonnousu ja turvotukset
Paino alkaa nousta normaalisti heti raskauden ensimmäisten viikkojen aikana. Tässä vaiheessa nousu johtuu pääasiallisesti verimäärän kasvusta ja kudosten vettymisestä. Painonnousun tulisi painottua raskauden loppupuoliskolle. Liian vähäinen painonnousu viittaa istukan huonoon toimintaan ja sikiön pienipainoisuuteen, liian suuri nousu puolestaan verenpaineen nousun ja raskausmyrkytyksen vaaraan.
Painonnousu on yksilöllistä, ja keskimäärin se nousee noin 12-15 kiloa. Raskauden jälkipuoliskolla normaalina viikko-painonnousuna pidetään 0,5 kg:a. Raskaudenaikaisen painonnousun tekijät: Sikiö 3,5 kg, lapsivesi 1,0 kg, istukka 0,6 kg, kohtu 1,0 kg, rinnat 0,5-1,0 kg, rasva- ja proteiinivarastot 3,0 kg, lisääntynyt verimäärä ja kudosneste 2,0 kg.
Normaaliraskauteen kuuluvat myös kudosturvotukset. sen esiintyminen on yksilöllistä. Turvotukset tuntuvat pääasiassa alaraajoissa jalkeilla ollessa. Yölliset turvotukset jakautuvat niin, että ne huomataan parheiten aamulla käsissä. Sorminivelet saattavat olla aristavat ja kädet kömpelön tuntuiset.
Turvotus saattaa aiheuttaa hermojen pinnetiloja. Esim. ranteen alueelle kehittyä karpaalitunnelioireyhtymä, kasvoissa naamahermon halvaus ja kaularangan alueella pitkin käsivarsia säteilevät hermopuristusoireet. Nämä kaikki oireet yleensä häviävät synnytyksen jälkeen.
Mikäli turvotus on ylenpalttisen voimakasta (painonnousu yli 2kg viikossa) tai siihen liittyy verenpaineen nousu tai valkuaisvirtsaisuus, tai molemmat, silloin kyseessä saattaa olla vakavampi häiriö. Tällöin on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin.
-psykologiset
Raskauden alkuvaihetta leimaa epävarmuus. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen väsymys ja pahoinvointi turhauttavat helposti, itku on herkässä, unentarve lisääntyy oleellisesti. Tieto alkaneesta raskaudesta herättää monenlaisia tunteita; ne vaihtelevat onnen, ilon ja odotuksen riemuista voimakkaan kielteisiin, masentuneisiin ja pelonsekaisiin tunteisiin.
Keskikolmanneksella äiti tuntee sikiön liikkeet, sikiö muuttuu yksilöksi ja lapseksi. Alkuajan epävarmuus poistuu. Raskauden toinen kolmannes on yleensä äidille psyykkisesti helpoin vaihe. Kohdussa kasvava lapsi on todellakin olemassa, sen sydänäänet voi kuulla ja liikkeet tuntea. Jos äitiyden hyväksyminen ei ole alkuraskaudessa onnistunut, myös keskiraskaus on vaikea, tällöin hoidon laiminlyönti ja masennusoireiden jatkuminen ovat tavallisia.
Suhtautuminen oman kehon muutoksiin raskauden aikana pohjautuu lapsuudenkokemuksiin sekä suhteisiin omaan äitiin ja mieheen. Negatiiviset kokemukset johtavat ongelmiin, postitiiviset hyväksymiseen ja hyvään hoitosuhteeseen.
Loppukolmanneksen aikana kohtu alka tuottaa fyysisiä ongelmia. Kehon painopiste on muuttunut, hengitys vaikeutunut jne. Fyysiset muutokset muistuttavat lähestyvästä synnytyksestä. Sen lähestyminen ja siihen liittyvä ahdistuneisuus, pätemättömyyden ja pelon tunteet lisääntyvät. Niiden voimakkuuteen vaikuttaa osaksi äidin aikaisemmat kokemukset mm. raskaudesta ja synnytyksestä.
Raskauden aikana sukupuolielämässä tapahtuu yksilöllisiä muutoksia. Alkuraskauden fyysiset ja psyykkiset oireet johtavat usein haluttomuuteen. Keskikolmannes on usein parasta aikaa, viimeisen kolmanneksen suuret fyysiset muutokset muuttavat seksuaalielämää, koska jo mekaanisesti kasvava kohtu tuottaa ongelmia.
Naisesta äidiksi kehittyminen kulkee usean kehitysaskeleen kautta. Äidiksi tulemisessa keskeistä on suhde omaan äitiin. Lapsuuden ajan muistoista ja malleista luodaan oma malli. Raskaus vaikuttaa voimakkaasti tunne-elämän alueella, ja eletty elämä ja erityisesti lapsuus nousevat esiin.
Äiti-lapsisuhteen muodostuminen on pitkä prosessi. Se pohjautuu lapsuuden kokemuksiin ja konkretisoituu silloin, kun raksutta aletaan suunnitella. Tärkeitä hetkiä raskausaikana ovat raskauden varmistuminen ja hyväksyminen, sikiönliikkeiden toteaminen ja tunteminen. Kun liikkeet tunnetaan, sikiö hyväksytään yksilöksi. Ultraäänitutkimus auttaa tutustumaan omaan lapseen.
Varsinainen konkreettinen kahden yksilön välinen suhde syntyy lapsen synnyttyä. Siihen saakka lapsi on elänyt äidin milikuvaelämässä. Lapsen koskettelu, katsekontakti, imetys ja hoitaminen vahvistavat äidin ja lapsen välistä suhdetta.
-Tavanomaisia raskaudenajan vaivoja-
Raskaus on naisen elimistölle sekä fyysinen että psyykkinen rasitus, koska koko elimistö mukautuu uuteen tilanteeseen. Lähes jokaisella odottavalla äidillä on jonkilaisia oireita, jotka saattavat häiritä jokapäiväistä elämää.
Aamupahoinvointi ja hajujen muuttuminen epämiellyttäväksi vaivaavat n. joka toista raskaana olevaa 4.-14- raskausviikkojen aikana. Useimmiten pahoinvointi tulee, kun mahalaukku on aivan tyhjä tai liian täynnä. Tulisi välttää tyhjää vatsaa ja runsaita aterioita. Ruokailu pienissä erissä auttaa. Yöpöydälle kannattaa varata pientä purtavaa aamuksi ja ylös kannattaa nousta hitaasti. Aamupahoinvointi ja hajujen tuntemiselle herkistyminen ovat fysiologisia ilmiöitä, joiden tausta ei ole täysin selvillä. Tärkein syy on istukan hormonituotanto sekä fyysiset raskausmuutokset ja psyykkiset tekijät. Paino nousee jonkin verran. 13. raskausviikkoon mennessä korkeintaan kilon verran. Joillakin paino saattaa laskea alkuraskaudessa kuvotuksen ja oksentelun takia.
Tihentynyt virtsaamistarve on lähes jokaisen naisen vaiva heti kuukautisten jäätyä pois. Raskaus vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja elintoimintoja. Kohtu saattaa kasvaessaan virtsarakon ahtaalle, joten oire jatkuu synnytykseen saakka. Lisääntynyt emätinerite kuuluu myös normaaliin raskauteen. Istukan suuri estrogeenieritys lisää vaginasolujen nopeaa uusiutumista ja nestepitoisuuden kasvua. Raskauden aikana hiivasieni-infektioiden riski on noin kaksinkertainen.
Rintojen pingotus ja turpoaminen johtuu koriongonadotropiini- ja keltarauhashormoneista. Usein raskauden alussa joutuu vaihtamaan rintaliivien kuppikoon suuremmaksi.
Väsymys johtuu kohdun ahkerasta työskentelystä. Hormonieritys muuttuu, verenkierto kiihtyy ja sydän tekee entistä enemmän töitä. Veren laimentuessa hemoglobiini laskee ja tämä tuntuu väsymyksenä. Äideille suositellaan rautalääkkeitä noin 20. raskausviikon aikoihin.
Hormonimyrskyt ja elimistön ylikierrokset aiheuttavat huimausta ja maan keinumisen tunnetta. Oire liittyy usein myös pahoinvointiin tai hemoglobiinin laskuun.
Nipistelyt ja vihlaisut alavatsalla ovat repäisykipuja ja niitä tuntuu usein kehon oikealla puolella. Kohdun koko ja asento muuttuvat, jolloin kohdun kannatinjänteet kiristyvät ja siitä aiheutuu nipistelyjä alavatsalla. Painontunne alavatsalla johtuu siitä, kun verekkyys kohdussa ja sen sivuelimissä lisääntyy.
Ummetusoireita ilmenee, kun suoliston toiminta hidastuu kohdun koon takia ja hormonien aiheuttavan lihaksiston relaksaation takia. Liikunta, vihannekset, kasvikset, luumut, raasteet ruokavaliossa ovat tärkeitä.
Suonenveto ja jalkojen levottomuus häiritsevät yöunta. Tukisukat helpottavat suonikohjuisia jalkoja. Lisäksi jalkojen nostaminen pystyyn välillä vähentää jalkojen väsymistä ja suonikohjujen syntymistä.
Keltarauhasen erittämä relaksiini aiheuttaa nivelsiteissä löystymistä ja tekee lantiorenkaasta joustavan valmistaen lantion aluetta synnytykseen. Tästä johtuen jomotukset ovat tyypillisiä oireita, varsinkin loppuraskaudessa, mutta toisilla se voi tuntua jo alkuraskaudessa kolotuksena lonkissa, häpyliitoksessa ja nivustaipeissa.
Ärsyyntymiskynnys mataloituu ja hermostuttaa herkästi. Tunteet ovat pinnassa, naurattaa ja itkettää. Mieliala voi vaihdella, ja huonoja päiviä saattaa olla tavallista enemmän. Iso maha rajoittaa, ja koko odotus voi kyllästyttää.
Tämän sivun alkuun
Lähteet:
Hartikainen, Anna-Liisa - Tuomivaara, Leena - Puistola, Ulla - Lang, Leena. kokoNAINEN - rakkaus-seksi-sairaudet. WSOY.
Kaksplus 4/01, 5/01, 6-7/01
Saarikoski, Seppo. Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy.
Copyright © SariK 2001
Webmaster
