Me kerrotiin kaikille varhaisultran jälkeen eli joskus viikolla 8.. (no, isäni tiesi jo aiemmin.. satuin oleen hänen luona ylässä parin päivän reissulla ilman ukkoa, kun tein testin..en vaan pystynyt pitämään asiaa sisälläni siinä tilanteessa..
) Meillä ei mitää erikoista kerrontatapaa ollut.. Kunhan pamautettiin tyyliin "meille tulee vauva"...
Ensin käytiin sukulaiskierroksella.. Onnitteluja tuli paljon.. Minun puolelta varsinki porukka oli ihan onnessaan.. Olihan kyseessä omien vanhempieni eka lapsenlapsi ja omien äidin puolen isovanhempien eka lapsenlapsenlapsi..
Mun isän piti mennä toiseen huoneeseen kokoamaan itsensä uutisen jälkeen..
Äiti ei vissiin meinannut ensin tajuta asiaa.. Oli just kertonut omasta lääkärireissustaan, kun minä totesin, että käytiinhän meki tossa viimeviikolla ultrassa.. Tämä vaan oli silleen, että "hä?miks?" ja minä siihen, että "no, miksköhän sitä yleensä pariskunnat käy kimpassa ultrassa...".. Seurasi hetken hämmentynyt tuijotus ja reaktio: "Mitä? Eikä! Oikeesti? Hä?" ja sit naurun sekaista itkua päälle..
Miehen puolella oli hieman hillitympi meno - onneksi..
Toki onnitteluja tuli ja iloisia olivat..
Kavereille ilmotettiin Facebookissa (nii säälittävää kuin se joidenki mielestä onki.. menipä ainaki kaikille yhtäaikaa...)
Tämä yksi sanoi sulattelevansa asiaa ja sulattelee sitä nähtävästi vielä tänäkin päivänä, koska yhteydenpito on hänen puoleltaan jäänyt. Lapsi nyt 2v.
