RAskaus kai saa itkemään mutta harmittaa niin paljon

[ValitusÄiti]

:'(
Miehellä ollut nyt 3 vapaapäivää. Tai siis eilen tänään ja huomenna on vapaalla.
Tuntuu että kehittää koko ajan itselleen jotain tekemistä ettei tarvitse meidän kanssa olla.
On siis melkein koko ajan tässä kotona mutta se kävelee lasten perässä ja siivoaa koko ajan. Minusta taas lapsiperheessä saa leluja olla levällään ja kerätään ne sitten kerralla kun leikit on leikitty.
Mies siivoaa koko ajaan jostain jotakin.

Kun itse olen yksin lasten kanssa päivät kotona ja aikuisia tapaan ehkä kerran viikossa omissa harrastuksissa 1½ tuntia illalla niin tuntuu että silloin kun se toinen aikuinen olisi kotona niin tahtoisi että pysähtyisi edes hetkeksi joko touhuamaan lasten kanssa tai sitten ihan vaan juttelemaan minun kanssani. Tuntuu että tuo paikkojen järjestely on joku neuroosi tuolle.

Ja KYLLÄ... On ihanaa että myös mies pitää huolta kodista ja olen siitä onnellinen mutta kyllä minusta vapaa-ajalla voisi tehdä jotain muutakin kun valittaa sotkusta mitä ei oikeasti edes ole! Ja sitten kävellä ympäriinsä ja mäkättää lapsille siitä jos vesilasi kaatuu tai lapsi astuu vahingossa askeleen tuulikaapista eteisen puolelle kengät jalassa kun "tulee kuraa ja just oon saanu siivottua" jäkäjäkäjäkä...

Ehkä vaan kaipaisin aikuista seuraa. Ystävät ovat kaikki niin kaukana että pääsen heitä näkemään niin harvoin.

 

[TheFoxyLady]

Halii :hug:
Jos avikka pyytäisit sitä miestä lähelles ja silittelemään sun (siis teijän) masua tai jotain.
Tai jos hällä on joku pesänrakennusvieetti meneillään, et pitää olla jotenkin tip-top siistiä?

 

[Ap]

Halii :hug:
Jos avikka pyytäisit sitä miestä lähelles ja silittelemään sun (siis teijän) masua tai jotain.
Tai jos hällä on joku pesänrakennusvieetti meneillään, et pitää olla jotenkin tip-top siistiä?

Tästä koetin puhuakin mutta hän sanoo vaan että "minut on kasvatettu niin että paikat laitetaan heti kuntoon". *huokaus*
Itkusilmässä koetin kertoa mitä toivoisin ja miltä minusta tuntuu mutta miespä se lähti sitten kauppaan.
Eli se siitäkin keskustelusta sitten.
Kyllä minä yksinkin pärjään, tietysti, olen aina pärjännyt mutta toisinaan sitä vaan kaipaisi sitä aikuista ihmistä jolle puhua. Lapset ja eläimet ei minun kanssani oikein keskustele syvällisesti.
Illalla kun lapset nukkuvat niin miehelle tulee usein jotain ohjelmaa/elokuvaa telkkarista ja jos ei tule niin vuokraa elokuvan itselleen. Ja elokuvat joista mies pitää on täysin toista maata kuin ne joita minä voisin katsoa.
Minä sitten askartelen, siivoan kaappeja, istun koneella tai luen kirjaa yksikseni iltaisinkin.

 

[vieras]

kuulostaa ihan mun mieheltä.. oli just tuollanen ku olin raskaana. pitkiä päiviä oli töissä ja illalla ku tuli kotiin niin heti poti alkaa järjesteleen paikkoja vaikkei mitään järjesteltävää edes ollut ja sitte vapaa päivinä piti keksiä tyhjästä kaiken näköstä tekemidtä..siis itselleen :/ esim auton pesu tai jotain vastaavaa.. tai sitte lähti kavereitten kans keilaamaan tai katsomaan jääkiekkoa.. tuntu jotenkin niin pahalta ku meidän esikoista odotin niin olisi ollut kiva nauttia yhteisistä hetkistä.. tehdä jotain kivaa yhdessä mutta ei tiedän miltä sinusta tuntuu "haleja" ja nyt ku lapsi syntynyt sama jatkuu.. mies tulee töistä niin alkaa siivota yms ja ku poika nukkuu niin sitte kans kattoo tv:tä tai jumittaa naamakirjassa ja pelaa farmvilleä yms.. että ärsyttää ku haluais viettää yhteistä aikaa.. kyllä sitte huomioi mua jos panettaa hierois ees mun selkää pentele !!!

 

[vx]

Halii :hug:
Jos avikka pyytäisit sitä miestä lähelles ja silittelemään sun (siis teijän) masua tai jotain.
Tai jos hällä on joku pesänrakennusvieetti meneillään, et pitää olla jotenkin tip-top siistiä?

Tästä koetin puhuakin mutta hän sanoo vaan että "minut on kasvatettu niin että paikat laitetaan heti kuntoon". *huokaus*
Itkusilmässä koetin kertoa mitä toivoisin ja miltä minusta tuntuu mutta miespä se lähti sitten kauppaan.
Eli se siitäkin keskustelusta sitten.
Kyllä minä yksinkin pärjään, tietysti, olen aina pärjännyt mutta toisinaan sitä vaan kaipaisi sitä aikuista ihmistä jolle puhua. Lapset ja eläimet ei minun kanssani oikein keskustele syvällisesti.
Illalla kun lapset nukkuvat niin miehelle tulee usein jotain ohjelmaa/elokuvaa telkkarista ja jos ei tule niin vuokraa elokuvan itselleen. Ja elokuvat joista mies pitää on täysin toista maata kuin ne joita minä voisin katsoa.
Minä sitten askartelen, siivoan kaappeja, istun koneella tai luen kirjaa yksikseni iltaisinkin.

Mitä yhteistä teillä on, muuta kuin lapset ja osoite? Kai löydät jotain, mikä kiinnostaa molempia? Tai voit miehen mieliksi katsoa leffan vaikket niin välitäkään aiheesta: saat ehkä istua kainalossa... kompromisseja?