Raskaus

[odottaja]

Neuvoksi sanoisin, että juttele ensin poikaystäväsi kanssa asiasta. Meinaan, että älä missään tapauksessa tee päätöstä sen perusteella, miltä ensijärkytyksen jälkeen sinusta tuntuu.

Vaikka asia tuntuisi sinulta tällä hetkellä kamalalta - vauva elämääsi - niin kannattaa kuitenkin muistaa, että ihminen on luotu kestämään kaikenlaisia vastoinkäymisiäkin. Ja onhan vauvoja putkahdellut maailman sivu ihmisille, vaikkeivat he olisi niitä juuri sillä hetkellä halunneetkaan, mutta jotenkin sitä sitten on vain selvitty.

Sinulla on kuitenkin poikaystävä, joka varmasti tukee sinua ja toivon mukaan ottaa osaa vauvan hoitoon (jos siis päätät pitää lapsen).

Ei lapsen tulo maailmaan on maailman kauhein asia - vaan kaunein. Asennoidu ihmeessä raskauteesi kuin ihmeeseen! Ei elämä mene aina niinkuin on suunniteltu. Sehän se elämän kauneus juuri onkin. Koskaan ei tiedä, mitä kulman takana odottaa. Toivon todella, että päätät pitää lapsen ja jos näin teet, niin toivon myös, että raskautesi sujuu hyvin eikä esim. keskenmenoa tuloa. Tuossa noin alkuvaiheessahan sekin vaihtoehto on otettava huomioon.

terveisin
esikoistaan odottava onnellinen

 

[C.D.]

Henna kiltti, vastaahan jo nyt vihdoinkin esittämiini kysymyksiin:

onko:

A) kaiken eläväksi luokiteltavan tappaminen tuomittavaa, vaikka ne aiheuttaisivat muille eläville olioille haittaa?

B) Ehkäisyn käyttäminen väärin, koska siinä evätään mahdollisen ihmisen kehittyminen olemassaolevaksi ihmiseksi?

C) Missä menee se "tunteiden" raja, jonka jälkeen eliön tappaminen on moraalisesti väärin? Jos se menee sikiön tunteiden tasolla, niin oletko vakaumuksellinen vegaani etkä koskaan tapa kärpästäkään?

Jos et vastaa, niin tulkitsen sen niin, että myönnät olevasi väärässä ja tietäväsi, että vastaamalla näihin kysymyksiin osoittaisit sen muillekin.

 

[Kari42]

Mun mielestä C.D. vääristelet ihan tahallas Hennan vastauksia.Jos ole ymmärtänyt oikein, hän on tuominnut vain ABORTIN ja senkin vain silloin kun sitä käytetään ehkäisynä, eiks niin? Ja kun luin noita viestejä, hän ihan selvästi kirjoittaa siellä, että ei vaivaudu vastaamaan sulle. Miksi kerjäät häneltä vastausta?

 

[Cobra]

Henna kiltti, vastaahan jo nyt vihdoinkin esittämiini kysymyksiin:

onko:

A) kaiken eläväksi luokiteltavan tappaminen tuomittavaa, vaikka ne aiheuttaisivat muille eläville olioille haittaa?

B) Ehkäisyn käyttäminen väärin, koska siinä evätään mahdollisen ihmisen kehittyminen olemassaolevaksi ihmiseksi?

C) Missä menee se "tunteiden" raja, jonka jälkeen eliön tappaminen on moraalisesti väärin? Jos se menee sikiön tunteiden tasolla, niin oletko vakaumuksellinen vegaani etkä koskaan tapa kärpästäkään?

Jos et vastaa, niin tulkitsen sen niin, että myönnät olevasi väärässä ja tietäväsi, että vastaamalla näihin kysymyksiin osoittaisit sen muillekin.

Ei kai Hennasta ole tullut sinulle jokin pakkomielle?

 

[tuli]

"Illi"

Aavistelit ehkäisyn pettäneen, miksi et käyttänyt jälkiehkäisyä?

Et olisi vaatinut lapsen isältä mitään, vaan maksattanut yhteiskunnalla elatustuet ynnä muut, jotka kuuluvat lapselle. Lapsi olisi kasvanut isättömänä ja luultavasti miettinyt ja kärsinyt kun hänelle ei olisi annettu mitään tietoja isästä ja isän puolen suvusta.

Kannat kovin paljon huolta siitä, kuinka isä ja hänen sukunsa olisivat joutunut kärsimään pienellä paikkakunnalla lapsesta. Olisitko sinä lähtenyt toiseen kaupunkiin synnyttämään ja asumaan, koska tokihan kaikki olisivat tienneet kuka lapsen isä on, enkä usko, että sinua olisi pidetty marttyyrinä, pikemminkin typeränä. Missä olisi ollut lapsen etu?

Ehkäisyn pettäminen oli teidän molempien riski, miksi sinä ja _lapsi_ yksin olisit kantanut vastuun? Kysyit, oletko itsekäs, -mielestäni olet, mitä suurimmassa määrin.

 

[sterilisoitu yli 3-kymppinen]

Jos ehkäisy pettäisi, ainoa vaihtoehto olisi abortti, ei tarvitsisi edes miettiä asiaa. Minusta sikiö ei ole missään määrin mitään muuta kuin kasa soluja. Ihmislajiin kuuluvaksi lasken sen vasta syntymän jälkeen.

 

[Cobra]

Jos ehkäisy pettäisi, ainoa vaihtoehto olisi abortti, ei tarvitsisi edes miettiä asiaa. Minusta sikiö ei ole missään määrin mitään muuta kuin kasa soluja. Ihmislajiin kuuluvaksi lasken sen vasta syntymän jälkeen.

Ohoh mikä mielipide. Eli jos lapsen syntymän laskettuaika on 1.11. ja hän syntyykin vasta 10.11. niin vauva ei ole noiden päivien aikana vielä ihminen kun ei ole syntynyt. Ja jos sattuu niin ikävästi, että lapsi syntyykin kuolleena niin se onkin ollut vain jokin otus, ei ihminen. Entäpä keskoset? Onko nekin vain soluja ja jotakin möykkyjä kun eivät ole täysi-ikäisiä. Kyllä täytyy myöntää sellainen juttu, että toisia ei voi laskea ihmislajiin edes syntymänsä jälkeen (en tarkoita eläimiä yms).

 

[8]

Musta tuntuu, että abortista kovin kevyesti puhuvat eivät ole kokeneet raskautta. On nimittäin todella ihanaa tuntea vatsan kasvavan ja vauvan potkut, kun raskaus on toivottu. Tällöin vatsassa olevaan ihmisen alkuun kiintyy todella voimakkaasti. Jos raskaus olisi ei-toivottu, niin olisi varmasti tuskaa odottaa 9 kk vain siksi, että päättää antaa vauvan adoptioon. Uskon, että adoptioon päätyvät ovat usein hyvin nuoria tai muutoin sellaisessa (usein taloudellisessa) ahdingossa, että he eivät halua pitää vauvaa. Pelkästä raskaudesta aiheutuu jo kuluja, joita ei korvata äidille mitenkään. Jotta naisia kannustettaisi adoptioon abortin sijaan, niin silloin pitäisi ehkä olla jokin tapa esim. verotuksessa vähentää raskaudesta aiheutuneita kuluja.

 

[kokenut]

Musta tuntuu, että abortista kovin kevyesti puhuvat eivät ole kokeneet raskautta.

Juu kyllä olen kokenut. Ne olivat elämäni kauheimmat 7 viikkoa, en yksinkertaisesti kestänyt ajatusta että sisälläni kasvaa sikiö. Jotkut yksinkertaisesti eivät vain halua lapsia, silloin abortti on hyvä ratkaisu jos ehkäisy pettää. Onhan se idealistista ajatella, että nekin ei-toivotut lapset voisi synnytellä ja antaa adoptioon, mutta eipä tässä maailmassa nytkään ole pulaa kotia tarvitsevista lapsista.

 

[Kata]

Cobra: Sinä vasta täydellinen mies olet kaikkia aborttiin päätyneitä naisia arvostelemaan.

Kuten tuolla aikaisemmin omaa tilannettani kerroin, en saanut tukea raskauteeni keneltäkään, en edes rakkaalta poikaystävältäni: hän löi käteen viisi hunttia ja se siitä sitten, vaihtoehdoista ei edes saanut keskustella. Kuten arvata voi ei ollut enää sen jälkeen poikaystävää, mutta päätös abortista ei ollut todellakaan helppo! Todella hyvää asennettasi kuvastaa tuomitsemisesi huoraksi, miten sinulla on oikeus tuollaista sanoa kun et voi tietää tilannetta??

Sinä et miehenä KOSKAAN voi tietää millaisia tunteita aborttiin päätyvä nainen käy läpi, joten en kaipaile haukkujasi!

 

[Cobra]

En ole sinulle henkilökohtaisesti kirjoittanut yhtään mitään, mutta jos otit huorittelun omaksesi, niin sille en voi mitään. Löysitkö siitä kenties itsesi, vai miksi noin kiihdyit?
Etkä sinä voi KOSKAAN tietää, miltä miehestä tuntuu kun nainen abortoi yhtäkkisellä päätöksellään YHDESSÄ ALULLE PANNUN JA HALUTUN LAPSEN!!!!!!!!!

 

[Kata]

Ennen raskasuviikkoa 12 tehty abortti, ei todellakaan ole naisen oma asia se kuuluu myös miehelle!!! Koittakaan nyt jo perkele tajuta se asia, että ilman miestä nainen ei saa lapsia (joo joo keinohedelmöitykset, mutta kyllä sielläkin on miehen sperma). Raskaus, abortti, lapsi NE EIVÄT ole yksin naisen asioita, se on fakta juttu. Mieheille kuuluu samalla lailla oikeus päättää lapsesta kuin naiselle. Naiset ovat vain alkaneet "isännöimään" siinä asiassa. Kata miksi sinä tulit raskaaksi, pettikö ehkäisy vai oletko sitä tyypillistä holtitonta porukkaa joka kuksii ilman ehkäisyä eikä päätään vaivaa ajatuksellakaan, ennen kuin huomaa että on paksuna? Olen Leevin kanssa samaa mieltä, olette helvetin julmia ja itsekkäitä.

Kyllähän meistä on moneksi ja jokainen tilanne jossa aborttiin päädytään on erilainen.
Olen pahoillani että joku on sinua noin pahasti satuttanut että kantasi asiaan on noin ehdoton.

Ja en valitettavasti löytänyt itseäni "huorittelustasi". Näinhän se on, minä en voi koskaan tietää miltä miehestä tuntuu (omani vaan oli vilpittömän onnellinen päästyään pulasta) kun nainen tekee abortin.

 

[Illi]

"Illi"

Aavistelit ehkäisyn pettäneen, miksi et käyttänyt jälkiehkäisyä?

.

No, epäilin ehkäisyn pettäneen vasta silloin kun menkat eivät tulleet ajallaan, jälkiehkäisy olisi ollut myöhäistä.

Niinpä, itsekästähän tuo olisi ollut. Mutta olisiko vähemmän itsekästä ollut "pakottaa" puoliso isän rooliin? Tuo harvoin onnistuu, enkä usko, että sekään pidemmän päälle on lapsen etu. Onko sitä edes tällaisessa asiassa?

Ja yhteiskunnalla maksattaminen... No jaa. Ehkä murheista pienin. Sitä vartenhan niitä veroja on vuosikaupalla makseltu, että hädän tullen jostain saa apua.

Miehiltäpä ei vastauksia sitten tullutkaan... Menikö liian vaikeaksi? Joskus ei sitä oikeaa ratkaisua olekaan.

 

[Cobra]

Abortti ei tunnut miehestäkään hyvältä, olen sitä mieltä että yksin sitä päätöstä ei saa tehdä, jonkilainen mahdollisuus on myös miehelle annettava. Jos mies ei välitä se on eri juttu, mutta jotkut välittää ja paljon. Sori jos ole loukannut jotakin.

 

[Illi]

Et ainakaan ole minua loukannut. Päinvastoin on mukava huomata, että on myös noin päin ajattelevia miehiä (vaikka nyt itse periaatteessa hyväksyn abortin -Edellyttäen tietenkin että asiasta keskustellaan). Tosin varmaankin tarkoitit vastauksesi Katalle.

Ja "Tulille" vielä; Unohtui äskeisestä: Enpä vielä noita asumiskuvioita ehtinyt miettiä. Noissa tilanteissa kaikki tapahtuu kuitenkin niin nopeasti ja pää on pyörällä. En ainakaan olisi mielelläni muuttanut.
Sukulaisten suhteen oletan kuitenkin, että molempien puolelta ainakaan isovanhemmat eivät olisi voineet "pitää näppejään erossa" (positiivisella tavalla) vauvasta, sen perään kun on jo aikoja kyselty. Enkä varmaan olisi voinut, enkä halunnut heiltä sitä iloa riistää... Joten olisiko mies jäänyt siihen "väliin" haluttomana mutta "pakotettuna" osallistumaan kuitenkin.
No, tavallaan turha pähkäillä asiaa, kun se ei koskaan tapahtunut.

 

[tuli]

Mun pointti oli se, että miksi miehen olisi pitänyt päästä kuin koira veräjästä, vaikka vahinko olisi ollut yhteinen? Luulisi normaalijärjellä varustetun miehen tietävän, että vahinkoja voi sattua ja niistä on kannettava vastuu.

Asia on vaikea ja vaikka sitä hypoteettisesti miettii ja "tietää" mitä tekisi, on asia kuitenkin aikomoinen sokki ja päätökset voisivat olla erilaisia, kuin mitä nyt ajattelee. Itse en missään nimessä enää halua lapsia, mutta jos vahinko kävisi, niin enpä tiedä mitä tekisin.

Tuosta yhteiskunnalla maksattamisesta vielä. Kun laki kerran määrää, että molempien on lapsensa elatuksesta vastattava, niin mielestäni ei ole oikein, että joku tekee päätöksen kiertää sitä lakia, kun ei halua "harmia" isälle. Sitä paitsi, pienellä paikkakunnalla "petos" tulisi ilmi ja mies joutuisi loppujen lopuksi kuitenkin maksamaan saamanne etuudet korkojen kanssa ja saisi kaupan päälle vielä "luuserin" leiman otsaansa. Se olisi sitten kokonaan eri asia, jos sinä et häneltä olisi mitään vaatinut, etkä myöskään kunnalta hakenut elatustukea. Mutta hyvä ettette joutunut näitä pohtimaan, vaan hälytys oli väärä.

 

[Illi]

No, vielä jos pohtaillaan... Oikeasti luulen että tuon paineen alla mieskin olisi lopuksi ottanut osaa odotukseen ja kasvatukseen. Millaisella antaumuksella, en uskalla arvailla. Eihän hän nyt mikään vastuuton luuseri ole, vaan melkeinpä päin vastoin. (Tästä saa ihan väärän kuvan näin "typistetyssä muodossa".) Lisäksi hän on niin perus-utelias että varmaan kuitenkin kiinnostuisi. Okei, tuo kuulosti tosi oudolta, mutta en keksi parempaakaan sanaa..

Mainittakoon vielä, että en koskaan tullut ääneen hänelle maininneeksi näistä ajatuksistani, siis tästä yh:ksi ryhtymisestä. Joten hän ei ole toistaiseksi ilmoittanut muuta kuin haluttomuutensa isäksi. Kuten sanottu, asiat tapahtuvat nopeasti ja elämäntilanteeta johtuen en ehtinyt tuota tehdä. (menihän tää nyt varmasti tarpeeksi monimutkaiseksi?)