Ratsastus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jenny
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

Jenny

Vieras
Moikka!
Mitäs mieltä olette voiko raskaana oleva ratsastaa (hevosella) :) rv 23+2
Ainoa huonopuoli tulee näin ekana mieleen, että jos tippuu sieltä hepan selästä, niin voi käydä huonosti...???
Laittakaa tietoa tai mielipiteitä.
Kiitos :)
 
Suositus on että raskauden puolenvälin aikaan nuo mahaa (ja kohtua) rajustikin liikuttelevät ja hölskyvää liikettä aikaansaavat urheilut jätettäisiin pois, lisäksi muuttunut painopiste voi aiheuttaa selkäkipuja ja löystyvät liitokset muita kipuja ja ongelmia voi tulla myös lantionpohjan lihasten kanssa. Mutta jokainen tietenkin tekee kuten parhaaksi näkee...

""Liikuntalajeja, joita tulisi välttää ovat sellaisia, joihin sisältyy kaatumisia, hyppyjä, iskuja vartalolle sekä äkillisiä ja voimakkaita venytyksiä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi taistelulajit ja telinevoimistelu. Ratsastus on epäsuotavaa varsinkin raskauden jälkipuoliskolla, jossa kohtu joutuu hölkkäävään liikkeeseen.""

http://www.selkaliitto.fi/oss/teoria.htm

""Liikuntaa voi jatkaa rajoituksitta yli normaalisti sujuvan raskauden puoliväliin, noin 24. viikolle. Raskauden puolivälin jälkeen on syytä jättää tauolle ”rajut” lajit, tapaturma-alttiit ja kohtua voimakkaasti heiluttavat lajit sekä liikuntalajit, joissa kohtu voi joutua puristuksiin (esim. ratsastus, laskettelu, kamppailulajit).""

Espoon neuvolat

 
Enpä kamalan pahana pitäisi jos jollain tutulla luotettavalla pollella käyt köpöttelemässä. Mutta tuossa vaiheessa voi tosiaan hölskyminen olla jo senverran ikävää että ainakin harjoitusravit ja esteratsastukset saa unohtaa ja muutenkin ottaa tasaisen rauhassa. Putoamisriskihän hevosten kanssa aina on, pitää sitten itse arvioida kuinka suuri se sillä hevosella ratsastaessa ja siinä tilanteessa on.
 
Luota vaan itseesi - kyllä sä itse tunnet millon ei ole enää hyvä ratsastaa. Näin mulle neuvolassa neuvottiin ja kyllä sen tosiaan tunsi millon alkoi ravit ja laukat olla liikaa. Ja tosiaan luotettavalla pollella sellaiset kävelyköpöttelyt oli ainakin mulle tosi virkistäviä. Oma liikkuminen oli sellaista lyllertämistä, niin ihanaa oli päästä metsiin ja pelloille liikkumaan pollen kanssa. Ratsastus loppui siinä vaiheessa kun en enää mahani kanssa päässyt selkään enkä alas ;-)
 
Tuota en ole ajatellutkaan :D

Siis tuolta kannalta, miten ihmeessä olette päässeet avustamatta selkään ja pois (vatsan kanssa). Ja kuinka pitkään siis rv:lle.

T: utelias, joskus muinoin ratsastusta harrastanut.
 
Parit tuttavani ovat ratsastaneet lähes synnytykseen asti. Ainakin toinen kapusi satulaan tuolilta. Jalkautuminen oli hankalampaa, muistaakseni hän istui ensin 'naistensatulaan' ja liukui siitä alas. Asiaa auttoi, että hevosen säkä oli vain n. 160 cm.

Niin, ja yksi kaverini kiipesi satulaan kolmen päivän päästä synnytyksestä!

On kai aika tärkeää, että elimistö on sopeutunut ratsastukseen, eli harrastus on ollut säännöllistä (väh. 3 x viikossa).

Oma raskauteni on aika alussa. Aion liikuttaa omia hevosia niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Kun en viime aikoina ole harrastanut isoja esteitä tai rankkoja treenejä, niitä en kyllä aloita nytkään. Ja kun mahaa tulee, en minkään vieraan pommin selkään kiipeä.

Kuvotuskin helpottaa ulkoilmassa. Ainoa uutuus on se, että harjoitusravissa tissit hölskyy (ennen ei sellaisia paljon ollutkaan).
 

Yhteistyössä