retkeily kauheaa 3-4 v. kanssa?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onko se
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

onko se

Vieras
Olimme tuttavani kanssa päivän reissulla lapsiperheiden suosimassa paikassa. Tuttavan lapset ovat reilut 3 ja 4 vuotiaita, itselläni on pieni vauva.

Päivän aikana heräsi ajatus että onko oikeasti "vielä" tuon ikäisten kanssa yleensä noin haastavaa reissata, vai onko kyse kasvatuksesta..?
Lapset juoksivat ympäriinsä eväiden kanssa vaikka pyydettiin istumaan, meni kiellettyihin paikkoihin jatkuvasti vaikka kiellettiin. Heidän äiti ei saanut hetkeäkään rauhassa istua ja syödä, oli pissahätää lapsilla ja eväät maassa tai toinen kadonnut leikkipaikalle kesken syömisen.. Tosin äiti ei mikään kovin tiukka kurinpitäjä ole..

Itse olen ajatellut että jo noin isojen kanssa olis helpompaa kun sentään kävelevät itse, ei tarvitse vaippoja vaihdella ja osaavat sanoa kun on nälkä ym. ym. Ja mun mielestä pitäis jo ymmärtää puhettaa niin että voi sopia asioita ja ettei tarvitse jatkuvasti kieltää samoja asioita.

Miten teillä? Olenko kauhea tiukkis kun mun mielestä jo reilu 3,5v. lasten tulis kuitenki osata käyttäytyä edes jotenkin? :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja onko se:
Olimme tuttavani kanssa päivän reissulla lapsiperheiden suosimassa paikassa. Tuttavan lapset ovat reilut 3 ja 4 vuotiaita, itselläni on pieni vauva.

Päivän aikana heräsi ajatus että onko oikeasti "vielä" tuon ikäisten kanssa yleensä noin haastavaa reissata, vai onko kyse kasvatuksesta..?
Lapset juoksivat ympäriinsä eväiden kanssa vaikka pyydettiin istumaan, meni kiellettyihin paikkoihin jatkuvasti vaikka kiellettiin. Heidän äiti ei saanut hetkeäkään rauhassa istua ja syödä, oli pissahätää lapsilla ja eväät maassa tai toinen kadonnut leikkipaikalle kesken syömisen.. Tosin äiti ei mikään kovin tiukka kurinpitäjä ole..

Itse olen ajatellut että jo noin isojen kanssa olis helpompaa kun sentään kävelevät itse, ei tarvitse vaippoja vaihdella ja osaavat sanoa kun on nälkä ym. ym. Ja mun mielestä pitäis jo ymmärtää puhettaa niin että voi sopia asioita ja ettei tarvitse jatkuvasti kieltää samoja asioita.

Miten teillä? Olenko kauhea tiukkis kun mun mielestä jo reilu 3,5v. lasten tulis kuitenki osata käyttäytyä edes jotenkin? :/

2-4v kanssa se on juuri tuollaista!Nyt kun lapseni ovat 5v ja 6v on jo helpompaa!
 
Nimenomaan tämän ikäisen kanssa on äärettömän helppoa reissata, kun osaa jo käyttäytyäkin ja ymmärtää, kun sanotaan miten pitää käyttäytyä. Vaikka on tässäkin iässä uhmaa ja muuta, suurin osa kiukutteluista tuntuu unohtuvan jos ollaan reissussa ja siellä on kaikkea kivaa ja uutta lapselle.
 
no meillä ainakin on juuri tuollaista 4v ja 5v kanssa. Kyllä nuo tottelee, varsinkin vieraissa paikoissa, mutta yleensä yhdessä villiinnyttävät toisensa ja sitten kaikki menee hulinaksi. Ehkä tuokin on luonne kysymys, koska kuri meillä on kova.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 3:
Nimenomaan tämän ikäisen kanssa on äärettömän helppoa reissata, kun osaa jo käyttäytyäkin ja ymmärtää, kun sanotaan miten pitää käyttäytyä. Vaikka on tässäkin iässä uhmaa ja muuta, suurin osa kiukutteluista tuntuu unohtuvan jos ollaan reissussa ja siellä on kaikkea kivaa ja uutta lapselle.

Kyse ei lienee ollut yhdestä lapsesta..
 
Minulla ainakin lapsi oli juuri tuon ikäisenä mahdoton riiviö reissuissa. (Samoiten 2v ikäisenä) Viime kesänä toisella kesälomareissulla lapsi oli melko kiltisti, oltiin silloin mökillä viikon verran entisellä leirintäalueella ja lapsi sai siellä ajella pyörällä ympäriinsä, niin ei tarvinnut riehua ja kiukutella turhista jutuista. Viime kesänä lapsella oli ikää reilu 4v.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Alkuperäinen kirjoittaja 3:
Nimenomaan tämän ikäisen kanssa on äärettömän helppoa reissata, kun osaa jo käyttäytyäkin ja ymmärtää, kun sanotaan miten pitää käyttäytyä. Vaikka on tässäkin iässä uhmaa ja muuta, suurin osa kiukutteluista tuntuu unohtuvan jos ollaan reissussa ja siellä on kaikkea kivaa ja uutta lapselle.

Kyse ei lienee ollut yhdestä lapsesta..

Eiköhän sen ikäinen käyttäydy suht samalla tavalla, olipa vieressä sisaria tai ei. Pienempi meillä on 2v ja reissaaminen on haastavampaa pienen tykö. Kolmas syntyy kohta ja odotan sitä helppoa elämää, joka on reissaamisten kanssakin edessä kun lapset ovat iältään sen 3, 5 ja 7. Kyllä se on kasvatuksellistakin, monikaan ei jaksa tarpeeksi ohjaavasti lapsia kasvattaa, ei se ole lapsen luonteesta kiinni hyppiikö lapsi ympäriinsä jossain ollessa vaan siitä miten vanhempi siihen reagoi.
 
No jos molemmat lapset käyttäytyi noin niin voi olla kyllä tietenkin kasvatuksestakin, eli kurinpuutetta ja lapset ei on tottunut tuohon käytökseen kun ei ole pahemmin puututtu.

Meillä toisella lapsella on selkeää ylivilkkautta, on hieman alle 3v ja kyllä hänen kanssa reissaaminen on hankalaa/työlästä miten sen nyt kuvailisi, lapsi on täysin valvonnan alla kaiken aikaa. Tietenkään ketään tuon ikäsistä ei ilman valvontaavoi jättääkään, mutta tarkoitan tällä nyt että lapsen käsipuolessa saa kokoajan olla, ettei lähtisi omille teille. Sisaruksensa on erimaata.
 
Osittain on ja osittain ei. Ennen kaikkea kauheuden määrän määrää vanhempien asenne. Kannattaa lähteä reissuun ajan kanssa ja miettiä, että kannattaako lasten kanssa mennä kolmen tunnin taidenäyttelykierrokselle vai leikkimään vaikkapa metsään.
 
No jos on ollut joku kiva leikkipaikka ja vähän arjesta poikkeavaa touhua niin muksut on saattaneet vaan innostua vähän liikaa. :) Mun esikoinen oli taaperona tosi vilkas tapaus ja joskus alle 2 v:nä sai juosta perässä koko ajan mutta nyt 4 v:nä on jo aika järkitapaus ja tottelee yleensä ihan ok. Oma mielipide on että 3 v ylöspäin alkaa helpottaa juuri tuollainen reissussa oleminen kun muksut osaa jo olla, mutta tosiaan kyllä joskus saatttaa mennä riehumiseksi, lapsiahan ne vaan ovat. :)
 
Oli helppoa kun oli yksi tuon ikäinen lapsi. Mutta jos olisi ollut 2, niin tottakai pissahättää useammin ja ei varmaan olisi ehtinyt istua paljon. kuten ei ehtinyt sitten tuon ikäisen ja vauvankaan kanssa, vaan täysi työ ja kädet täynnä kahdesta lapsesta.

kun taas yhden vauvan tai yhden 3-4v kanssa on helppoa.
 
Ja todennäköisesti hieman liioittelet. Pienten lasten äidit ja yhden äidit todella helposti pitävät vähän isompaa lasta jo lähes aikuisena. ainakin itse näin.

vaikka lapsi on lapsi vielä 15-vuotiaanakin. ja on huonoja j ahyviä päiviä kuten kaikillla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onko se:
Olimme tuttavani kanssa päivän reissulla lapsiperheiden suosimassa paikassa. Tuttavan lapset ovat reilut 3 ja 4 vuotiaita, itselläni on pieni vauva.

Päivän aikana heräsi ajatus että onko oikeasti "vielä" tuon ikäisten kanssa yleensä noin haastavaa reissata, vai onko kyse kasvatuksesta..?
Lapset juoksivat ympäriinsä eväiden kanssa vaikka pyydettiin istumaan, meni kiellettyihin paikkoihin jatkuvasti vaikka kiellettiin. Heidän äiti ei saanut hetkeäkään rauhassa istua ja syödä, oli pissahätää lapsilla ja eväät maassa tai toinen kadonnut leikkipaikalle kesken syömisen.. Tosin äiti ei mikään kovin tiukka kurinpitäjä ole..

Itse olen ajatellut että jo noin isojen kanssa olis helpompaa kun sentään kävelevät itse, ei tarvitse vaippoja vaihdella ja osaavat sanoa kun on nälkä ym. ym. Ja mun mielestä pitäis jo ymmärtää puhettaa niin että voi sopia asioita ja ettei tarvitse jatkuvasti kieltää samoja asioita.

Miten teillä? Olenko kauhea tiukkis kun mun mielestä jo reilu 3,5v. lasten tulis kuitenki osata käyttäytyä edes jotenkin? :/

Jos tuolta tuntuu ja sinulla on nyt yksi vauva, suosittelen toisen lapsen tekemisen lykkäystä hamaan tulevaisuuteen, kyllä lasten kuuluu olla lapsia eikä tarvitse aina osata käyttäytyä. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja onko se:
Olimme tuttavani kanssa päivän reissulla lapsiperheiden suosimassa paikassa. Tuttavan lapset ovat reilut 3 ja 4 vuotiaita, itselläni on pieni vauva.

Päivän aikana heräsi ajatus että onko oikeasti "vielä" tuon ikäisten kanssa yleensä noin haastavaa reissata, vai onko kyse kasvatuksesta..?
Lapset juoksivat ympäriinsä eväiden kanssa vaikka pyydettiin istumaan, meni kiellettyihin paikkoihin jatkuvasti vaikka kiellettiin. Heidän äiti ei saanut hetkeäkään rauhassa istua ja syödä, oli pissahätää lapsilla ja eväät maassa tai toinen kadonnut leikkipaikalle kesken syömisen.. Tosin äiti ei mikään kovin tiukka kurinpitäjä ole..

Itse olen ajatellut että jo noin isojen kanssa olis helpompaa kun sentään kävelevät itse, ei tarvitse vaippoja vaihdella ja osaavat sanoa kun on nälkä ym. ym. Ja mun mielestä pitäis jo ymmärtää puhettaa niin että voi sopia asioita ja ettei tarvitse jatkuvasti kieltää samoja asioita.

Miten teillä? Olenko kauhea tiukkis kun mun mielestä jo reilu 3,5v. lasten tulis kuitenki osata käyttäytyä edes jotenkin? :/

Palataanpa asiaan reilun kolmen vuoden kuluttua, eiköhän se teikäläinenkin ole silloin hieman enemmän äitiydestä kokenut...

Siitä vain sitten meille muille niksejä kertomaan.

 
Joo-o, kyllähän se reissaaminen noiden meidän 4- ja 2-vuotiaiden kanssa melko pitkäpinnaista touhua on. Ja kasvatuksesta ei tosiaan ole meillä asia kiinni, rajat on selvät ja kuria pidetään, mutta varsinkin esikoinen on todella vilkas ja utelias tapaus, jolla kiellot ja ohjeet ei kauhean pitkään päässä pysy. Kuopus on rauhallisempi, mutta varsinainen tinttaralla muuten ja erittäin omapäinen, lisäksi tekee kaiken mahdollisen ja mahdottoman isomman perässä. Mutta kun mukaan ottaa sen pitkän pinnan, eikä aikatauluta päivää liian tiukaksi, niin kyllä siitä selviää ja on mukavaa.

Viime kesänä oli silti vielä hankalampaa kuin nyt, joten eiköhän reissaaminenkin helpota koko ajan jatkossakin. Voisin kuvitella, että parin vuoden päästä on jo paljon iisimpää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nj3:
yhden kanssa ei mitään ongelmaa olisi, mutta kun nuo lapset tuppaavat villiintymään keskenään.

Kyllä kuule yhdenkin kanssa on ihan noko ongelmaa, rauhassa ei saa äiti olla kuin vasta kun lapsi nukkuu jos silloinkaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ruu:
Joo-o, kyllähän se reissaaminen noiden meidän 4- ja 2-vuotiaiden kanssa melko pitkäpinnaista touhua on. Ja kasvatuksesta ei tosiaan ole meillä asia kiinni, rajat on selvät ja kuria pidetään, mutta varsinkin esikoinen on todella vilkas ja utelias tapaus, jolla kiellot ja ohjeet ei kauhean pitkään päässä pysy. Kuopus on rauhallisempi, mutta varsinainen tinttaralla muuten ja erittäin omapäinen, lisäksi tekee kaiken mahdollisen ja mahdottoman isomman perässä. Mutta kun mukaan ottaa sen pitkän pinnan, eikä aikatauluta päivää liian tiukaksi, niin kyllä siitä selviää ja on mukavaa.

Viime kesänä oli silti vielä hankalampaa kuin nyt, joten eiköhän reissaaminenkin helpota koko ajan jatkossakin. Voisin kuvitella, että parin vuoden päästä on jo paljon iisimpää.

Ei ole jos minulta kysyt mutta toivossa on hyvä elää.

Vauvaikäinen on helppo ja vielä 1-1,5 vuotiaskin, sitten alkaa vaikeuskerroin kasvaa!

 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti 44v:
Alkuperäinen kirjoittaja ruu:
Joo-o, kyllähän se reissaaminen noiden meidän 4- ja 2-vuotiaiden kanssa melko pitkäpinnaista touhua on. Ja kasvatuksesta ei tosiaan ole meillä asia kiinni, rajat on selvät ja kuria pidetään, mutta varsinkin esikoinen on todella vilkas ja utelias tapaus, jolla kiellot ja ohjeet ei kauhean pitkään päässä pysy. Kuopus on rauhallisempi, mutta varsinainen tinttaralla muuten ja erittäin omapäinen, lisäksi tekee kaiken mahdollisen ja mahdottoman isomman perässä. Mutta kun mukaan ottaa sen pitkän pinnan, eikä aikatauluta päivää liian tiukaksi, niin kyllä siitä selviää ja on mukavaa.

Viime kesänä oli silti vielä hankalampaa kuin nyt, joten eiköhän reissaaminenkin helpota koko ajan jatkossakin. Voisin kuvitella, että parin vuoden päästä on jo paljon iisimpää.

Ei ole jos minulta kysyt mutta toivossa on hyvä elää.

Vauvaikäinen on helppo ja vielä 1-1,5 vuotiaskin, sitten alkaa vaikeuskerroin kasvaa!

Perustan arvioni siihen, että meno on tosiaan viime kesästä rauhoittunut, mutta voin toki olla väärässäkin... ;D
 

Yhteistyössä