Rhesus- vasta-aineesta?

[jjhh]

Hei,

Olen Rhesus - tyyppiä ja sain heti esikoisen synnytyksen jälkeen AntiD-pistoksen, koska vauva oli Rhesus +. Esikoinen syntyi 2008, nyt haaveilemme toisesta lapsesta ja mietin, että suojaako tuo 3 vuotta sitten annettu pistos vielä uuden raskaudenkin ajan, vai pitäsikö minun otattaa uusi pistos ennen kuin yritys edes alkaa?? Olisko jollain tietoa. Kun muistaisin, että hoitaja olisi sanonut, että ennen kuin toista lasta alkaa yrittämään, niin pitäisi ottaa pistos, mutta nyt kun asiaa kaivelin netistä, niin moni on saanut synnytyksen jälkeen pistoksen ja että sen pitäisi suojata tulevankin raskauden..?

 

["Tuikku"]

Eiköhän asia selviä, kun soitat terveyskeskukseen sairaanhoitajalle. =)

 

["a.p"]

No niin selviää, olen töissä nyt enkä pysty soittamaan, joten kysyin täältä, kun en malta odottaa vastausta

 

["vieras"]

Ei se niin kauan suojaa, antavat sitten taas synnytyksen jälkeen pistoksen jos vauva on RhD+.

 

["vieras"]

Meillä on 6 lasta jotka on kaikki rh+ kun taas itse olen rh- . Jokaisen synnytyksen jälkeen olen saanut tuon pistoksen enkä kyllä ikinä ole kuullut tai mulle kukaan sanonu että pitäis uusi pistos ottaa jos tulee pitempi väli raskauksissa.
Raskauden aikana sit otettu normaalia enemmän noita verikokeita.

 

["äitix3"]

Itse olen rh- eikä kyllä ole ikinä puhuttu, että pitäisi ottaa uusi piikki ennen uutta raskautta. Uusi pistos on annettu synnytyksen jälkeen jos lapsi rh+ eli itselläni siis kolme kertaa. Ongelmia raskausaikana ei ole ollut.. niitä vasta-aineitahan seurataan verestä muutaman kerran raskaudessa..

 

["vieras"]

mä myös rh- ja muistelisin että se synnytyksen jälkeen annettu pistos juurikin suojaa seuraavan raskauden ajan eikä sitä tarvitsisi uusia muuten kuin seuraavan synnytyksen (tai mahdollisen keskenmenon/abortin) jälkeen jos lapsi rh+.

 

["vieras"]

Rh-immunisaatio
Sairauksien ehkäisy
19.1.2009
Erja Halmesmäki

Jos sikiön Rh-positiivisia verisoluja pääsee Rh-negatiivisen äidin vereen, äidin Rh-punasolut tunnistavat sikiöperäiset solut ja äiti alkaa muodostaa anti-D-vasta-aineita, jotka tuhoavat sikiön punasoluja. Siksi Rh-negatiiviselle äidille tulisi antaa anti-D-immunoglobuliinia 48–72 tunnin kuluessa synnytyksestä, yli 8 raskausviikon keskenmenosta tai raskauden keskeytyksestä. Lisäksi sitä suositellaan annettavaksi Rh-negatiiviselle äidille myös lapsivesipunktion, kohdunulkoisen raskauden, perätilan ulkokäännöksen ja kohtuun kohdistuneen trauman yhteydessä. Suojausvaikutuksen arvellaan kestävän 2–3 viikkoa, jona aikana suojausta ei tarvitse uusia. Anti-D-suojauksen jälkeen voidaan heikko vasta-ainepitoisuus löytää seerumista korkeintaan puolen vuoden ajan. Anti-D-suojaus ehkäisee lähes aina äidin immunisoitumisen D-tekijää vastaan, mutta jos vasta-aineita on jo kehittynyt, ei suojauksesta enää ole hyötyä.

Rh-negatiivisilta synnyttäjiltä tutkitaan vasta-aineet kolmasti raskauden aikana, ja jos niitä esiintyy, on näytteitä otettava kuukausittain. Mikäli vasta-ainemäärä verinäytteessä kasvaa, on synnyttäjä lähetettävä yliopistollisen keskussairaalan äitiyspoliklinikkaan jatkoselvittelyihin sikiön mahdollisen anemian havaitsemiseksi.