riitelevät sisarukset! Onko se aina vanhempien syy?

["isosisko"]

Auttakaa.

Mulla on nyt yks lapsi, vuoden ikäinen. Ihana poika ja kaikki mennyt hyvin. Itselläni on kaksi vuotta nuorempi pikkuveli, jonka kanssa ollaan hyvissä väleissä. No nyt on mietitty miehen kanssa, että toinen lapsi olisi kiva, jos sellainen suodaan. Itsekin ajattelen, että sisarus on rikkaus, ja olen onnellinen veljestäni.

Mutta me riideltiin veljen kanssa lapsina todella paljon, oli kiusaamista ja ulossulkemista, pojat eivät ottaneet mua leikkeihin jne. Ja minä ihan takuulla kiusasin myös. Tapeltiin myös ihan fyysisesti, mätkittiin toisiamme, heiteltiin saksilla yms mukavaa. Koulun jälkeen kun vanhemmat oli vielä töissä, meno oli aika hulvatonta.

Tämä tappelu ahdistaa mua jollain tasolla edelleen, koti ei ollut silloin kiva ja turvallinen paikka, kun piti riidellä veljen kanssa.

Miten mun vanhempien olisi pitänyt tuohon puuttua? En muista et olisi ikinä rankaistu toisen kiusaamisesta, komensivat kyllä, mutta eivät varsinaisesti ratkoneet kiusaamistilanteita. Ikinä ei selvitetty, kuka sanoi mitä ja kuka aloitti. Oletteko saaneet riitapukarinne kuriin? Miten? Vai oltiinko me vain veljen kanssa niin kamalia :/

 

["vieras"]

Ei riitely ole vanhempien syy, se on riitelevien lasten syy. Mutta kyllä siihen pitäisi puuttua. Se puuttumattomuus on vanhempien syy. Anteeksi, jos kuulostaa viisastelulta. Minäkin jossain vaiheessa riitelin isosiskon kanssa ja tosiaan muistan, kuinka keljulta tuntui, kun ei päässyt mukaan isojen tyttöjen juttuihin. Tosin se on kyllä ihan oikeinkin, kullakin lapsella saa olla omat juttunsa omien kavereittensa kanssa. Ei aina tarvi pikkusisarusta "raahata" mukana. Kyllä nämä isommat tytöt sitten tekivät minulle barbinvaatteita ja sen sellaista, kun eivät muka itse kehdanneet enää leikkiä, saivat leikkiä minun varjollani

 

[riiviöiden äiti]

Kyllä minä puutun riitoihin, ja yleensä molemmat saa rangaistuksen (pelikieltoa tai muu etuuden menetys). Lisäksi keskustelin jossain vaiheessa paljonkin siitä että miksi ihmeessä haukkuisit veljeäsi kun hän on yksi elämäsi tärkeimmistä ihmisistä? Fyysistä yhteenottoa meillä on hyvin harvoin, eivät todellakaan tappele nyrkein. Itse tappelin veljieni kanssa jonkin verran, mutta ei "pahalla tavalla" vaan olimme parhaat ystävät. Vanhempamme eivät puuttuneet väleihimme millään tavalla

 

["koppis"]

No ei tosiaankaan ole vanhempien syy. Itse tappelin kovasti veljeni kanssa, jonka kanssa meillä on pienin ikäero. Nuorempien sisarusten kanssa en ole tapellut varmaan ollenkaan ja se johtuu ihan siitä ikäerosta, kun ei oltu samalla lailla niin läheisiä kavereita. Läheisiä muuten kylläkin.

 

[Björn]

Minun mielestäni on hyvin epänormaalia, jos sisarukset eivät koskaan tappele. Vanhempien ei myöskään tarvitse puuttua joka riitaan, vaan antaa lapsille mahdollisuus ratkoa erimielisyytensä itse - etenkin, kun lapset ovat jo isompia.

 

["vieras"]

Eiköhän suurin osa sisaruksisat tappele lapsena (ainakin joskus) vanhemmista riippumatta, mutta vaikka itseänikin isosisko alvariinsa "kiusasi" olitiin silti tosi läheiset. Ei se millään tavalla ahdistavaa ollut koskaan.

 

[Blue]

Meillä tuleee silloin tällöin sanaharkkaa, pahemmaksi se ei mene. Yleensä selvittävät itse, joskus tarvitaan aikuista selvittämään.

Joskus jos joku vain ihan tahallaan ärsyttää, ilman sen kummempaa syytä riitaan niin riittää että sanon että nyt joko loppuu tai voi mennä autotalliin kiukuttelemaan.

 

["mie"]

Sisarukset harjoittelevat sosiaalisia taitojaan ja silloin pitää vanhempien osata opastaa ja kertoa miten riidat sovitaan ja ratkaistaan reilusti eikä vahvimman oikeudella.
Joka tilanteeseen ei tarvitse puuttua mutta s8ilmät pitää pitää auki sillä usein perheen kuopukset oppivat että viidakon laki pätee ja sitä sitten käytetään koulussa ja päiväkodissa kavereihin.
Jostain luin otsikon että "Kiusaaminen alkaa päiväkodista " no kyllä se alkaa usein ihan sieltä kotoa

 

[kaikkitietävä]

ei kun se on hallituksen / kataisen / räsäsen / soinin syy.
Ei vaan jotkut nyt vaan tykkää kinastella oli sitten laikki-ikäisiä tai aikuisia.

 

[halipupu harmaana]

Mun mielestä tavalliset kahnaukset ja riidat kuluvat sisarusten välille, mutta se että saksien kanssa heilutaan ei kuulosta enää ihan terveeltä. Itse sanon aina lapsille, että se on fiksumpi joka osaa lopettaa ja lähteä pois tappelusta ja nyt 8v. osaakin jo välillä lopettaa nuhjamisen pienemmän kanssa.

Kyllähän se on paljon vanhemmista kiinni miten sisarukset tappelee ja itse olen huomannu että kun meillä veljekset on paljon yhdessä, niin riitoja tulee enemmän joten lapselle on hyvä antaa myös omaa aikaa kahdestaan toisen vanhemman kanssa. Sisarusten välisiä riitoja on usein aika vaikea selvittää, joten paras keino on se että molemmat pyytää anteeksi ja menevät sitten omiin huoneisiinsa tai pois toisen läheisyysetä tuulettamaan omia aivojaa.

 

[aapp]

Niin, lapsethan ne riitelee eikä vanhemmat. Mut oon näin aikuisena alkanut miettiä, et olishan meitä voinut patistella elämään sovussakin. En tiedä, ehkä vanhemmat yrittivätkin, olen vain itse unohtanut. Mun muistikuvat on lähinnä sitä, että olivat kyllästyneitä ja komensivat vain lopettamaan tappelun. Ehkä olisin toivonut enemmän kivaa yhteistä tekemistä koko perheen kanssa, myös veli mukana siis. Ja tosiaan, meillä oli kyllä aika väkivaltaista se touhu välillä, kerran onneksi vaan vietiin toinen tikattavaksi.

Mulla on kyllä maailman ihanimmat vanhemmat ja ollaan tosi hyvissä väleissä. He ei vaan oo koskaan keskenään riidelleet, että ehkä heillä ei ollut välineitä sovitella lastensa riitoja...

Nyt olen sitten huolissani siitä, että osaisinko omien lasteni riitoja sovitella. Kaikesta sitä voikin ihminen murehtia. En vaan haluaisi, että lapsi joutuu kotonaan ahdistumaan.

 

["..."]

Kaikki sisarukset riitelevät välillä. Jos tuo tappalu on jatkuvaa ollut ja siitä on noin kamalat muistot jääneet, niin joko vika on siinä, että olet turhaan jäänyt kelaamaan niitä tai sitten tappelu on ollut epätavallisen voimakasta/usein tapahtuvaa.

 

["vieras"]

No mitä tuohon riitelyyn puuttumiseen tulee, niin ei meilläkään ruveta kuulustelemaan että kuka aloitti ja kuka teki mitä. Siinäpä se päivä menisi kun sen 20 kertaa ryhtyisi ristikuulustelemaan lapsia ja keksimään rangaistuksia. Lähestulkoon koko ajan jotain pientä nahinaa lapsilla on, ja muuten niihin kyllä puututaan. Meillä on nollatoleranssi väkivallan suhteen, joten mitään toisten mätkimistä ei suvaita, ei myöskään toisten haukkumista ja mollaamista.

 

[aapp]

Joo olen varmasti jäänyt kelaamaan turhaan. Nyt ollaan tosiaan ihan hyvissä väleissä veljen kanssa. Mutta aika monta vuotta tappelu oli myös ihan jokailtapäiväistä, joka ikinen koulupäivä aika rajua, ja lomilla vielä enemmän kun ei päässyt kouluun.