Riuduttavan palava ja poskettoman mahdoton rakkaus

[vierailija]

Olen suhteessa perheellisen kanssa. Puoliso tietää minusta ja on tiennyt ja hyväksynyt jo pitkään, ettei hänen kumppaninsa ole monogaminen. Olen aivan umpirakastunut häneen ja hän minuun. Ikävöin häntä aina tapaamistemme jälkeen, ja tiedän että kurja oloni johtuu siitä, että toivoisin meidän olevan tiiviimmin yhdessä, pariskuntana. Käytännössä se ei ikimaailmassa voisi onnistua monista käytännön syistä vaikka hänellä ei olisikaan puolisoa, ja sen tiedostan hyvin vahvasti.

Olemme yrittäneet vaikka mitä vaihtoehtoja tilanteeseemme:

Olimme yli puoli vuotta pitämättä yhteyttä - se oli tuskaa, emmekä ollenkaan päässet toisistamme yli.

Olimme toiset puoli vuotta vain ystäviä - se oli tuskaa, koska ajattelin häntä rakkaudellisesti kaiken aikaa.
Nyt meillä on fyysinen suhde.

Nyt teemme töitä yhdessä, jotta voimme viettää aikaa yhdessä - se on tuskaa, koska emme voi avoimesti kosketella toisiamme tms.

Olemme yrittäneet tavata vapaa-ajallamme noin kerran viikossa - arvaatte oikein, sekin on melko tuskaa, koska voimme harvoin viettää öitä yhdessä. Minulle on suhteessa tärkeää nukkua rakkaani kainalossa öitä, mutta meille se on harvoin mahdollista.

Tarpeemme ja mahdollisuutemme eivät kohtaa ollenkaan, mutta tuntuu aivan mahdottomalta lopettaakaan suhdetta. Olisi ihanaa vain nauttia tulisista tunteistamme, mutta tosielämä ei taivu tarpeisiimme.

Olen niiiiiiin kiitollinen siitä, että olen kokenut tällaista rakkautta. Samalla riudun niistä sisintäni vääntävistä kivuista, joita tilanteemme monimutkaisuus aiheuttaa.
Miten purkaa tällaista oloa? Kirjoitanko modernin Romeon ja Julian aivan poskettoman mahdottomasta rakkaustarinasta?

 

[vierailija]

Miksi mies ei eroa vaimostaan?

 

[vierailija]

Ehdota polyamorista suhdetta.
Sit on ikään kuin kaikki tyytyväisiä.

 

[Lispetti]

Miksi teidän on mahdotonta olla yhdessä jos mies eroaisi vaimostaan?


Tuollainen asetelma luo jännitystä melko erikoisella tavalla….ehkä asetelma kannattaakin pitää tuollaisena…?

 

[vierailija]

Kiitos kysymyksistänne ja ehdotuksistanne.
Hän ei eroa puolisostaan enkä sitä toivokaan, koska hän saa siitä liitosta niin paljon sellaista mitä minulla ei ole tarjota. Minullakin on kiireisenä pitävä työ ja lapsi.

Toki polyamorinen suhde olisi teoriassa mahdollinen, mutta haluan keskittää fyysiset tarpeeni häneen. Meillä on ollut kaikenlaisia kummallisia ja vaikeita vaiheita suhteessamme, enkä enää ole pätkääkään kiinnostunut muista fyysisesti. Kokisin käyttäväni hyväkseni kolmatta osapuolta, jos hakisin vain halikaveria öiksi.

Kaiken pohdiskeluni päätteeksi olen todennut monesti, että nykyinen tilanne on parasta, mitä meidän välillämme voi olla. Asetelmassamme on jännite on tosiaan kohdillaan. En vaihtaisi päivääkään, mutta samalla joudun joka aamu tsemppaamaan itseni liikkeelle, etten muserru rakkaani kaipuuseen.

 

[vierailija]

Ota yhteyttä miehen vaimoon ja juttele hänen kanssaan. Ei liene ongelma kun vaimo tietää asiasta.

 

[Echo]

Ota yhteyttä miehen vaimoon ja juttele hänen kanssaan. Ei liene ongelma kun vaimo tietää asiasta.

Näin. Kyllä se vaimo ratkaisee nyt riuduttavan rakkauden probleemit

 

[vierailija]

Onko tuo parisuhteen tekele oikeasti kaiken väärti? Jopa sen, että itse siinä kärsit henkisesti parhaillaan? Minkä hinnan olet valmis siitä maksamaan? Henkinen terveys ainakin jo oireileva. Voitko oikeasti hyvin suhteessanne? Rohkenen epäillä.

 

[vierailija]

Eipä paljon perheen rikkojan huolet hetkauta.

 

[vierailija]

Lämmin kiitos taas ajatuksistanne.

Vaimon kanssa juttelu ei tässä auta, sillä haasteena on minun kykyni kohdata ikävän ja kaipauksen tunnetta. Siksipä alkuperäinen kysymys olikin, että miten purkaisitte vaikeita tunteita.

Usein elämässä on helpointa tietenkin ratkaista asiat järkeilemällä ja tiukan paikan tullen nostaa kytkintä. Tässä suhteessa eivät auta järkeilyn kautta tulevat ratkaisut (vaimon kanssa juttelu, polyamorinen suhde jne) ja vaikeiden olojen karkuun juokseminen (suhteen lopettaminen). Molempia keinoja olen testannut ja todennut vielä huonommiksi kuin suhteessa pysymisen.

Eli nyt pyytäisin vielä vinkkiä kehiin kiitos, että mitä teette rentouttaaksenne itseänne tms, jotta tunteiden kohtaaminen helpottuu?

 

[vierailija]

Varaa aika terapeutille. Tämän palstan kyökkipsykologit ohjaavat sinut ojasta allikkoon.
Toivottavasti seuraava kysymyksesi ei ole mitä teekee terapeutti.

 

[vierailija]

Tekee

 

[-roosaruusa-]

Mee lenkille. Tee biisi. Kirjoita se kirja.

Tai hanki koira!

 

[vierailija]

Jos saisitkin miehen itsellesi, niin eihän sille miehelle yksi ole riittänyt tähänkään asti. Olisitko itse valmis jakamaan sen ukon myös uuden ihastuksen kanssa? Nytkin joudut jakamaan

 

[vierailija]

Jättäisin kirjan kirjoittamatta, mutta saippuasarjoista on apua.
Niissä vatvotaan ja vellotaan tunnekuohuissa.

 

[vierailija]

Pahinta suhteessanne on juuri se että näette toisianne satunnaisesti. Se pitää yllä mielenkiinnon, intohimon, ikävän tunteen ja polttavan rakkauden tunteen.
Monet pariskunnat elävät omissa asunnoissaan ja tapavaat vain esim viikonloppuisin ja ovat yhdessä lomilla juuri siksi, että suhteen arjen kumpikin elää tahoillaan ja yhteinen aika panostetaan täysillä suhteeseen.
Tilanne muuttuisi täysin jos mies olisikin 24/7 siinä läsnä. Kaikki lemmehtyy ja muuttuu arjeksi ennen pitkää halusipa tai ei. Sinuna miettisin todella tarkkaan kannattaako itseään pitää varattuna henkilölle, joka ei koskaan tule olemaan se ihminen, jonka kanssa jaetaan kaikki.
Suhteenne on kaksiteräinen miekka, joka ensin tuntuu taivaallisen hyvältä mutta kaivertaa lopulta sinusta kaiken. Tee itsellesi hyvä työ ja lopeta suhde niin mielesikin rauhoittuu.

 

[vierailija]

Pahinta suhteessanne on juuri se että näette toisianne satunnaisesti. Se pitää yllä mielenkiinnon, intohimon, ikävän tunteen ja polttavan rakkauden tunteen.
Monet pariskunnat elävät omissa asunnoissaan ja tapavaat vain esim viikonloppuisin ja ovat yhdessä lomilla juuri siksi, että suhteen arjen kumpikin elää tahoillaan ja yhteinen aika panostetaan täysillä suhteeseen.
Tilanne muuttuisi täysin jos mies olisikin 24/7 siinä läsnä. Kaikki lemmehtyy ja muuttuu arjeksi ennen pitkää halusipa tai ei. Sinuna miettisin todella tarkkaan kannattaako itseään pitää varattuna henkilölle, joka ei koskaan tule olemaan se ihminen, jonka kanssa jaetaan kaikki.
Suhteenne on kaksiteräinen miekka, joka ensin tuntuu taivaallisen hyvältä mutta kaivertaa lopulta sinusta kaiken. Tee itsellesi hyvä työ ja lopeta suhde niin mielesikin rauhoittuu.

Ja hei sanoit, että vaimo hyväksyy seksin toisten kanssa mutta hyväksyykö rakkauden? Mies voi sanoa sinulle kauniita sanoja päästäkseen tavoitteeseensa mutta vannoo rakkauttaan vaimolleen koska en usko, että avosuhteeseen kuuluu rakastuminen vain seksi ja thats it.