Runeberg ja pakkoruotsi on loukkaus suomalaisia kohtaan ja se on KOLONIALISMIA

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Runeberg on kolonialismia. Runeberg ei osannut suomea ja hänet on pakotettu meille kansallisrunoilijaksi aikana kun suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty. Runeberg kuvasi meidät hitaiksi ja tyhmiksi. Mikä alemmuuden tunne meitä hallitsee, kun hyväksymme tällaisen kolonialismin itsellemme. Ihan kuin meillä ei olisi omaa runoilijaa kansallisrunoilijaksi!



Runeberg on kolonialismia, kulttuuri-imperialismia, vähättelyä, syrjintää, pakottamista, taloudellista hyväksikäyttöä, pakkokieltä, koulutuksen estämistä, kirjallisuuden estämistä, oman kulttuurin kehittämisen estämistä, oman identiteetin kehittämisen estämistä ja kaiken muun ruotsalaisen pakottamista.
 
Olemme pakkoruotsilla alistettu kansa, jolta on kolonisoitu oma menneisyys arvottomaksi. Kaiken hyvän ovat meille tuoneet ruotsinkieliset.

Emme koe olevamme voittajia, koska meillä on entisen alistajan kuorma vieläkin harteillamme. Siksi emme ole isänmaallisia.

Pakkoruotsi, kaksikielisyys, virkamiesruotsi, ruotsinkielisten etuoikeudet, joilla he saavuttavat pidemmän rikkaampana ja terveemmän elämän, ei inspiroi ylpeyttä omasta identiteetistä. Tulee tunne että olemme luusereita. Luuserit eivät kunnioita edes itseään. Siksi ruoskimmme itseämme henkisesti aivan liikaa.
 
Mitä tähän kuvaamasi aikaan tulee niin käyhän tutustumassa aikalaisiin kirkonkirjoihin ja varsinkin merkintöihin kansan lukutaidosta. Vaikka osasitkin lukea niin välttämättä et osannut kirjoittaa.
Puumerkki oli monille ainoa tapa allekirjoituksiin.
 
AI Overview

J.L. Runeberg osasi suomea, mutta ei kovin hyvin
. Hän pystyi keskustelemaan suomeksi, mutta suomen kielen taito oli puutteellinen. Hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi, mutta sai Saarijärvellä oleskellessaan kosketuksen suomenkieliseen rahvaaseen ja luontoon, mikä vaikutti hänen tuotantoonsa.
www.kirjastot.fi
Keskeiset tiedot suomen kielen taidosta:
  • Puutteellinen taito: Runebergin suomen kielen taito oli puutteellinen, mutta hän pystyi kommunikoimaan suomeksi.
  • Saarijärven vaikutus: Oleskelu Saarijärvellä oli ratkaiseva suomalaisen luonnon ja kansan ymmärtämiselle, ja hän seurusteli siellä rahvaan kanssa.
  • Ruotsi äidinkielenä: Runeberg oli suomenruotsalainen ja käytti ruotsia taiteellisessa ilmaisussaan.
 
Meillä juhlitaan suomalaisuuden päivänä ruotsalaista Snellmania, joka tapatti kolmasosan suomalaisia nälkään.

Nälänhädän aiheutti ruotsalainen Snellman, jonka syntymäpäivä on suomalaisuuden päivä.

Oletteko ikinä tajunneet kuinka pahoin suomalaisia on kolonisoitu, tämä vielä tänä päivänäkin.
 
Kuka tuntee itsensä alistetuksi? En minä ainakaan enkä edes ajattele mitään sellaista. Kansallinen itsetunto ja ylpeys lähtee meistä itsestämme ei sitä mikään ulkoinen asia horjuta.
 
Ap eli Fenno-Pekka on säälittävä, arvottomaksi itsensä tunteva Peräkylän poika joka aiheetta vihaa arvokasta suomenruotsalaista kulttuuriperintöämme



Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) on Suomen kansallisrunoilija, jonka merkittävin saavutus oli suomalaisen kansallisidentiteetin luominen 1800-luvulla.

Hän kirjoitti Maamme-laulun, Vänrikki Stoolin tarinat ja uudisti suomalaista kirjallisuutta. Runeberg toimi myös merkittävänä opettajana, toimittajana ja loi ihannekuvan suomalaisesta luonnosta ja sisusta.

Tärkeimmät saavutukset ja teokset:
  • Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls sägner): Kaksiosainen sankarirunoelma (1848, 1860), joka on yksi Suomen kirjallisuuden merkittävimmistä teoksista. Se loi moraalisen identiteetin Suomelle.
  • Maamme-laulu (Vårt land):Vänrikki Stoolin tarinoiden avausruno, josta tuli Suomen kansallislaulu
    .
    • Kansallisrunoilijan asema: Runeberg kohosi jo elinaikanaan kansallissankariksi ja hänen syntymäpäivänsä (5.2.) on vakiintunut liputuspäivä.
    • Ihannekuvan luoja: Hän loi kuvaukset suomalaisesta sisusta, kuten runoelmissa Saarijärven Paavo (1830) ja Hirvenhiihtäjät (1832).
    • Laaja kirjallinen tuotanto: Kirjoitti runoja, näytelmiä (esim. Salamiin kuninkaat) ja noin 60 virttä.
    • Toimittaja ja opettaja: Toimi Helsingfors Morgonblad -lehden toimittajana ja kaunopuheisuuden dosenttina, vaikuttaen voimakkaasti suomalaiseen kulttuurielämään.
Runebergin ruotsinkieliset teokset vaikuttivat myös merkittävästi Ruotsin kirjallisuuteen
 

Similar threads

Yhteistyössä