rv 37 synnyttäneet

[mami]

Hei!

Kyselisin teiltä jotka olette synnyttäneet rv 37 et jännittääkö teitä uusi raskaus ja synnytys?
Mä sain esikoiseni rv 37+2 ja supisteluja tuli jo viikoilta 20 ja raskautta seurailtiin tiiviimmin niiden vuoksi. kävelykin sai aikaan paljon supisteluja ja minulta kiellettiin loppujen lopuksi liikunta, ruuanlaitto ja siivouskin (mies raukka ! =) )
rv 35 jouduin lepoon, tuli sellaisia vihlovia kipuja kohdunsuulle ja se oli sormelle auki. Terkkari pisti kotiin lepoon ja loppujen lopuksi lapsi tuli siis kolme viikkoa etuajassa.

Miten uusi raskaus? Onko odotettavissa sama määrä ongelmia? Vai voiko toinen raskaus olla ihan erinlainen?

Kertokaa immeiset joilla on kokemuksia?

 

[up]

kiinnostaa myös

 

[Marsu]

Minä synnytin rv 36+4 eli melkeen 37 viikolla. Täytyy myöntää, että nyt, kun vauvakuume on vähän iskenyt niin uusi raskaus jännittää. Minulla oli oireita jo 16 viikolla ja jouduin käymään säännöllisesti äitiyspoliklinikalla. Oireet alkoivat verenvuodolla ja silloin todettiin kohdunkaulan lyhentyneen. Supistelut eivät olleet minulla kovia vaan kohdunkaula lyheni lähes huomaamatta. Vauva oli todella matalalla jo varmaan 20 viikolla. Sairaslomalle jäin ennen rv 20 ja kaikki raskaat hommat kiellettiin. 30 viikolla tilanne oli rauhallinen ja luulin jo, että raskaus etenee loppuun asti. Synnytys käynnistyi lapsivedenmenolla ja supistukset alkoivat siitä noin kuuden tunnin kuluttua. Synnytys ei kestänyt kuin nelisen tuntia.

Se on jäänyt ihmetyttämään, kun minua ei kehoitettu vuodelepoon missään vaiheessa. Jotkut ovat minun tietämän mukaan joutuneet tällaisessa tilanteessa jopa osastolle seurantaan. Vaikka minulla oli rv 16 verenvuotoa ja lääkäri sanoi, että kohdunkaula on yllättävän lyhyt ensisynnyttäjälle ja lapsi matalahkolla, niin jouduin jatkamaan työtä. Kielsi kylläkin raskaat työt Olen sairaanhoitajana raskaalla osastolla. Siitä 3 viikon kuluttua sain nostelukieltoa ja lääkäri ei vieläkään suostunut sairaslomaan. Yritin sanoa, että osastolla on vaikeaa olla nostelematta niin ei auttanut kuin töihin palata. Siitä 3 viikon kuluttua pääsin sitten sairaslomalle ja koko tämän ajan kohdunkaula oli lyhentynyt. Sain muun muassa loppuvaiheessa töissä kovia supisteluja kun oli äkillinen tilanne potilaan kanssa.

Mahdollisen toisen raskauden kohdalla aion olla paljon varovaisempi ja seurata itseäni tarkemmin. Voihan se olla niinkin, että lapsi syntyy yliaikaisena.

 

[up]

Eikö kenelläkään kokemuksia?

 

[@]

Meidän poika syntyi rv36. Kuukauden ehdin olla vuodelevossa, kun supistelujen takia (supistelut alkoivat rv18) kohdunkaula oli lyhentynyt 1,5cm ja oli kahdelle sormelle auki. Rv27 vauva oli jo kääntynyt raivotarjontaan eikä siitä vaihtanut enää paikkaa. Rv31 vauva oli jo tosi alhaalla kohdussa. Synnytys alkoi lapsiveden menolla ja paikat oli jo 4cm auki. Koko synnytys kesti 3h45min. Eli kiire oli pojalla maailmaan..
Nyt on uusi vauva haaveissa ja kieltämättä pelottaa aika lailla miten kaikki menee. Jälkitarkastuksessa lääkäriltä kysyin asiasta ja hän sanoi, että ei sitä koskaan tiedä miten käy. Raskaudet on niin erilaisia. Meillä on kyllä sukuvikana äkkisynnytykset ja ennenaikaisuus. Ja olin tosi raskaassa työssä odotusaikana, että silläkin oli varmaan osasyy. Jäin tosin sairaslomalle jo rv22, kun en pystynyt nostelemaan mitään. Nyt pidän hoitovapaata siihen asti, kun jään uudelle äitiyslomalle niin tarvitse ottaa mitään riskejä. Mutta kyllä jännittää täälläkin!

 

[up]

++

 

[ä84]

Mä sain tyttäreni siinä rv37 tienoilla, ihan yllättäen. Synnytyksessä tuli sitten ilmi että istukka oli lopettanut kasvamisen ja oli toimintaansakin lopettamassa, oli vain puolet normaali kokoisesta istukasta ja synnytys oli ilmeisesti sen takia käynnistynyt niin aikaisin.

Syytä tähän ei lääkärit osanneet kertoa, vai sen osasivat sanoa, että tulevissa raskauksissa tulee olemaan todennäköisesti sama ongelma. En kyllä jää sitä pohtimaan, kyllä tosta tytöstä ihan normaali penska tuli vaikka vähän aikaisemmin syntyikin, että ihan hyvillä mielin meinaan vielä toisen pukata maailmaan joskus...vaikka syntyisikin vähän etuajassa.

 

[öööööö]

meillä kolmas lapsi syntyi 37+0, ei komplikaatioita, vauva vaan oli ne elämänsä ensimmäiset kolme viikkoa aika uninen. Neljäs lapsi syntyi laskettuna päivänä ennakoivista supistuksista huolimatta. (ensimmäinen ja toinen syntyivät 38 ja rapiat..) Raskaudet ovat olleet minulle kerta kerralta hankalampia. Kummallista kyllä että kaksi ensimmäistä synnytystä olleet tosi nopeita (1h20min ja 1h50min), ja kolmas ja neljäs taas ihan normaali rauhallisia n.10h. Sairaalaan ennättämistä meillä on aina jouduttu jännittämään. Sen verran olen kuitenkin oppinut että jokaisen lapsen kohdalla asiat etenevät yksilöllisesti, eli asioita ei voi ennakoida.