Saako aikuisille huutaa?

[ap]

Tunteitahan ei saa koskaan purkaa... aina pitää olla viilipytty ja sitten käydä psyykattavana. Tunteita ei saa purkaa, ellei maksa kuulijalle, eikä hänellekään saa huutaa. No jaa... kyllä meillä vaan saa huutaa, jos jokin asia risoo. Minusta se on temperamentti kysymys. Ja sitä paitsi, ihminenhän purkaa tunteitaan siellä, missä tuntee olonsa turvatuksi. Jatkuva huutaminen ei ole hyväksi, eikä lapsille huutaminen, mutta selvinpäin hiiltyminen satunnaisesti on ok.

Miten olisi tunteiden purkaminen puhumalla huutamisen sijaan (siis vaikka ihan perhepiirissä) tai negatiivisten tunteiden purkaminen vaikka liikunnan avulla?

 

[huutava vieras]

Meidän perhe on aina ollut sellainen voimakkaasti tunteita näyttävä porukka. Kun katsoo esim jotain Serranon perhettä niin huomaan paljon samoja piirteitä meidän perheen kanssa. En ole ikinä käsittänyt tätä suomalaisten "eihän kukaan huomaa minua" -elämää. Aina pitäisi olla hiljaa ja huomaamaton, näköjään kotonaankin! Ja mun mielestä sillä ei ole mitään tekemistä itsehillinnän kanssa, huutaako vai ei. Mä vaan olen sellainen ihminen, olen aina ollut eikä se ainakaan kenellekkään minun läheiselle ole ongelma. En huutaisi työkaverilleni, koska se ei tosiaan sovellu suomalaiseen kulttuuriin ja on suurimman osan mielestä "huonoa käytöstä". Mutta kotona meillä saa olla oma itsensä ja tunteet saa näyttää sellaisena kuin ne on!

Ei se, että hillitsee itsensä eikä huuda, tarkoita sitä, että on hiljaa ja huomaamaton. Eihän tässä nyt sentään mitään musliminaisia olla ; ) Tunteitaan voi näyttää muutenkin kuin huutamalla julkisilla paikoilla tai kotonaan. Ei meillä ole tunteiden näyttäminen mitenkään kiellettyä, vaikka huutamista en hyväksykään.

Mun mielestä esim jos lapset leikkii vedessä ja riehuu ja EIVÄT HUUDA niin ovat jotenkin epänormaaleja. En voisi kieltää. Mutta kukin tavallaan.

Käsitin, että tässä oli kyse hieman eri asiasta kuin lasten leikistä... siis eiväthän lapset silloin huuda toisilleen, vaan leikkivät äänekkäästi! Käsittääkseni huutaminen tässä asiayhteydessä ei tarkoita äänekkyyttä.

No niin minä olen ÄÄNEKÄS. En huuda. Me ihmiset vaan ollaan erilaisia. Hitto kun kaikille ei vaan aukee. Siinäkin ollaan erilaisia.

 

[sivusta seurannut]

Tunteitahan ei saa koskaan purkaa... aina pitää olla viilipytty ja sitten käydä psyykattavana. Tunteita ei saa purkaa, ellei maksa kuulijalle, eikä hänellekään saa huutaa. No jaa... kyllä meillä vaan saa huutaa, jos jokin asia risoo. Minusta se on temperamentti kysymys. Ja sitä paitsi, ihminenhän purkaa tunteitaan siellä, missä tuntee olonsa turvatuksi. Jatkuva huutaminen ei ole hyväksi, eikä lapsille huutaminen, mutta selvinpäin hiiltyminen satunnaisesti on ok.

Miten olisi tunteiden purkaminen puhumalla huutamisen sijaan (siis vaikka ihan perhepiirissä) tai negatiivisten tunteiden purkaminen vaikka liikunnan avulla?

Tuliko mieleen, että kaikille ei vaan riitä samat asiat? Miksi tuomitset ihmisiä, joita et tunne? Saat jotain kiksejä siitä, että käyt täällä joka päivä aloittamassa eri keskusteluja sinua huonommasta alemmasta sosiaaliluokasta, joka tekee asiat eri tavalla kuin sinä eli väärin?

 

[ap]

Tunteitahan ei saa koskaan purkaa... aina pitää olla viilipytty ja sitten käydä psyykattavana. Tunteita ei saa purkaa, ellei maksa kuulijalle, eikä hänellekään saa huutaa. No jaa... kyllä meillä vaan saa huutaa, jos jokin asia risoo. Minusta se on temperamentti kysymys. Ja sitä paitsi, ihminenhän purkaa tunteitaan siellä, missä tuntee olonsa turvatuksi. Jatkuva huutaminen ei ole hyväksi, eikä lapsille huutaminen, mutta selvinpäin hiiltyminen satunnaisesti on ok.

Miten olisi tunteiden purkaminen puhumalla huutamisen sijaan (siis vaikka ihan perhepiirissä) tai negatiivisten tunteiden purkaminen vaikka liikunnan avulla?

Tuliko mieleen, että kaikille ei vaan riitä samat asiat? Miksi tuomitset ihmisiä, joita et tunne? Saat jotain kiksejä siitä, että käyt täällä joka päivä aloittamassa eri keskusteluja sinua huonommasta alemmasta sosiaaliluokasta, joka tekee asiat eri tavalla kuin sinä eli väärin?

Haloo. Joka päivä? En ole edes käynyt täällä moneen viikkoon enkä edes muista aloittaneeni keskustelua varmaan kuin monta kuukautta sitten viimeksi. Mutta tämä tuskin edes on se pointti.

Kalahtiko omaan nilkkaan vai mistä hermostuit?

 

[vieras]

Tunteitahan ei saa koskaan purkaa... aina pitää olla viilipytty ja sitten käydä psyykattavana. Tunteita ei saa purkaa, ellei maksa kuulijalle, eikä hänellekään saa huutaa. No jaa... kyllä meillä vaan saa huutaa, jos jokin asia risoo. Minusta se on temperamentti kysymys. Ja sitä paitsi, ihminenhän purkaa tunteitaan siellä, missä tuntee olonsa turvatuksi. Jatkuva huutaminen ei ole hyväksi, eikä lapsille huutaminen, mutta selvinpäin hiiltyminen satunnaisesti on ok.

Miten olisi tunteiden purkaminen puhumalla huutamisen sijaan (siis vaikka ihan perhepiirissä) tai negatiivisten tunteiden purkaminen vaikka liikunnan avulla?

Lässyn lässyn. Sanoinhan että se on temperamenttikysymys. Negatiiviset tunteet ovat sitä paitsi eri asia kuin suuttuminen. Jotkut huutavat suruakin metsässä puun juurella. Kokeilepas itsekin joskus.

 

[jassoo]

Itse kuulun mainitsemaasi alempaan sosiaaliluokkaan mutta siltikään en harrasta ihmisille huutamista. En aikuisille enkä lapsille.

 

[ap]

Tunteitahan ei saa koskaan purkaa... aina pitää olla viilipytty ja sitten käydä psyykattavana. Tunteita ei saa purkaa, ellei maksa kuulijalle, eikä hänellekään saa huutaa. No jaa... kyllä meillä vaan saa huutaa, jos jokin asia risoo. Minusta se on temperamentti kysymys. Ja sitä paitsi, ihminenhän purkaa tunteitaan siellä, missä tuntee olonsa turvatuksi. Jatkuva huutaminen ei ole hyväksi, eikä lapsille huutaminen, mutta selvinpäin hiiltyminen satunnaisesti on ok.

Miten olisi tunteiden purkaminen puhumalla huutamisen sijaan (siis vaikka ihan perhepiirissä) tai negatiivisten tunteiden purkaminen vaikka liikunnan avulla?

Lässyn lässyn. Sanoinhan että se on temperamenttikysymys. Negatiiviset tunteet ovat sitä paitsi eri asia kuin suuttuminen. Jotkut huutavat suruakin metsässä puun juurella. Kokeilepas itsekin joskus.

Kommentoin sitä, kun sanoit että jos ei huuda, pitää käydä ammattilaisen luona juttelemassa. Oma äitini ei varmaan ole koskaan huutanut -ei meille eikä muille- eikä ole koskaan psyykessä ollut mitään vikaa. Sama juttu itselläni. Koeta hyväksyä se, että ihan oikeasti ihmiset voivat pystyä itsehillintään ilman että elämä on pilalla tai jotain patoumia. Itselläni ainakin pysyy pääkoppa hyvässä kuosissa urheilemalla.

 

[ap]

Itse kuulun mainitsemaasi alempaan sosiaaliluokkaan mutta siltikään en harrasta ihmisille huutamista. En aikuisille enkä lapsille.

Hieno homma.

 

[sivusta seurannut]

Tunteitahan ei saa koskaan purkaa... aina pitää olla viilipytty ja sitten käydä psyykattavana. Tunteita ei saa purkaa, ellei maksa kuulijalle, eikä hänellekään saa huutaa. No jaa... kyllä meillä vaan saa huutaa, jos jokin asia risoo. Minusta se on temperamentti kysymys. Ja sitä paitsi, ihminenhän purkaa tunteitaan siellä, missä tuntee olonsa turvatuksi. Jatkuva huutaminen ei ole hyväksi, eikä lapsille huutaminen, mutta selvinpäin hiiltyminen satunnaisesti on ok.

Miten olisi tunteiden purkaminen puhumalla huutamisen sijaan (siis vaikka ihan perhepiirissä) tai negatiivisten tunteiden purkaminen vaikka liikunnan avulla?

Tuliko mieleen, että kaikille ei vaan riitä samat asiat? Miksi tuomitset ihmisiä, joita et tunne? Saat jotain kiksejä siitä, että käyt täällä joka päivä aloittamassa eri keskusteluja sinua huonommasta alemmasta sosiaaliluokasta, joka tekee asiat eri tavalla kuin sinä eli väärin?

Haloo. Joka päivä? En ole edes käynyt täällä moneen viikkoon enkä edes muista aloittaneeni keskustelua varmaan kuin monta kuukautta sitten viimeksi. Mutta tämä tuskin edes on se pointti.

Kalahtiko omaan nilkkaan vai mistä hermostuit?

No ainakin tämä on viime aikoina ollut täällä kovassa huudossa, että jostain asioista haukutaan mitkä tietenkin on vaan alemman sosiaaliluokan ongelmia... Minusta ei vaan ole koskaan ollut arvottamaan ihmisiä heidän koulutuksensa/taloudellisen tilanteensa/ulkonäkönsä tms mukaan. Mulla vaan heti kilahtaa, kun ihmiset pitää itseään parempana kuin muut siksi, että "hei mulla on rahaa ja mä oon sivistynyt, koska perstaskussa on paperit jostain koulusta".

Lisäänpä vielä, että itselläni on korkeakoulututkinto ja rahaakin, mutta en silti väheksy ihmisiä joilla näitä ei ole.

 

[vieras]

Tunteitahan ei saa koskaan purkaa... aina pitää olla viilipytty ja sitten käydä psyykattavana. Tunteita ei saa purkaa, ellei maksa kuulijalle, eikä hänellekään saa huutaa. No jaa... kyllä meillä vaan saa huutaa, jos jokin asia risoo. Minusta se on temperamentti kysymys. Ja sitä paitsi, ihminenhän purkaa tunteitaan siellä, missä tuntee olonsa turvatuksi. Jatkuva huutaminen ei ole hyväksi, eikä lapsille huutaminen, mutta selvinpäin hiiltyminen satunnaisesti on ok.

Miten olisi tunteiden purkaminen puhumalla huutamisen sijaan (siis vaikka ihan perhepiirissä) tai negatiivisten tunteiden purkaminen vaikka liikunnan avulla?

Lässyn lässyn. Sanoinhan että se on temperamenttikysymys. Negatiiviset tunteet ovat sitä paitsi eri asia kuin suuttuminen. Jotkut huutavat suruakin metsässä puun juurella. Kokeilepas itsekin joskus.

Kommentoin sitä, kun sanoit että jos ei huuda, pitää käydä ammattilaisen luona juttelemassa. Oma äitini ei varmaan ole koskaan huutanut -ei meille eikä muille- eikä ole koskaan psyykessä ollut mitään vikaa. Sama juttu itselläni. Koeta hyväksyä se, että ihan oikeasti ihmiset voivat pystyä itsehillintään ilman että elämä on pilalla tai jotain patoumia. Itselläni ainakin pysyy pääkoppa hyvässä kuosissa urheilemalla.

Pääkoppa hyvässä kuosissa? Eli nyt huutaminen on sinun mielestäsi jo mielenterveysongelma

 

[Rähmäkäpälä harmailee]

Minä huudan kun suutun, oli kohteena sitten oma tai toisen lapsi, puoliso tai sukulainen, kaupan henkilökunta tai tuikituntematon vastaantulija.
Huvin vuoksi en huuda, vaan aina pitää suututtaa. Tuntemattomien kohdalla on korkeampi kynnys huutaa, viimeksi huusin lähentelevälle pultsarille että älä tule lähemmäs.

Oma perhe ja muut tärkeät ihmiset varmasti saavat eniten huutoa osakseen, ilmeisesti siksi että heidän kanssaan on eniten tekemisissä, eivätkä he hylkää kiukustumisen takia ja muutenkin tunteet uskaltaa näyttää heidän seurassaan.

Suuttua saa minun mielestäni, ja sen saa myös näyttää, ei tarvitse kiehua sisältäpäin ja sitten räjähtää -joskus ikävillä tavoilla- kun suuttumuskin on pakko purkaa ennemmin tai myöhemmin. Muuten sitä hajoaa ihmiseltä pää.

Toiselle ei saa mielestäni huutaa huvin vuoksi, mutta suuttuminen on sallittua ja erittäin inhimillistä. Kellekään ei tee hyvää kuunnella pelkkää huutoa -ei aikuiselle eikä lapsellekaan, vastapainoksi pitäisi olla vähintään tuplasti positiivista kanssakäymistä.

 

[Lilii lisänimetön]

Tunteitahan ei saa koskaan purkaa... aina pitää olla viilipytty ja sitten käydä psyykattavana. Tunteita ei saa purkaa, ellei maksa kuulijalle, eikä hänellekään saa huutaa. No jaa... kyllä meillä vaan saa huutaa, jos jokin asia risoo. Minusta se on temperamentti kysymys. Ja sitä paitsi, ihminenhän purkaa tunteitaan siellä, missä tuntee olonsa turvatuksi. Jatkuva huutaminen ei ole hyväksi, eikä lapsille huutaminen, mutta selvinpäin hiiltyminen satunnaisesti on ok.

Miten olisi tunteiden purkaminen puhumalla huutamisen sijaan (siis vaikka ihan perhepiirissä) tai negatiivisten tunteiden purkaminen vaikka liikunnan avulla?

Lässyn lässyn. Sanoinhan että se on temperamenttikysymys. Negatiiviset tunteet ovat sitä paitsi eri asia kuin suuttuminen. Jotkut huutavat suruakin metsässä puun juurella. Kokeilepas itsekin joskus.

Se vois tehdäkin hyvää.
Mutta toisille ei pidä huutaa esim. vihaisena tai ärtyneenä.

 

[Lilii lisänimetön]

Pääkoppa hyvässä kuosissa? Eli nyt huutaminen on sinun mielestäsi jo mielenterveysongelma

No on munkin mielestä huutaminen vähän terveysongelma. Toki jos joskus kärähtää ja voi karjaista lapsille että "Nyt riittää!", mutta jos kiukkuaan huutaa, niin onhan se vähän epätervettä.

 

[vieras2]

Kommentoin sitä, kun sanoit että jos ei huuda, pitää käydä ammattilaisen luona juttelemassa. Oma äitini ei varmaan ole koskaan huutanut -ei meille eikä muille- eikä ole koskaan psyykessä ollut mitään vikaa. Sama juttu itselläni. Koeta hyväksyä se, että ihan oikeasti ihmiset voivat pystyä itsehillintään ilman että elämä on pilalla tai jotain patoumia. Itselläni ainakin pysyy pääkoppa hyvässä kuosissa urheilemalla. [/quote]

No hyvä. Ymmärrän että tarkoitat hyvää, mutta kaikki eivät halua elää samalla tavalla.

 

[vieras]

Pääkoppa hyvässä kuosissa? Eli nyt huutaminen on sinun mielestäsi jo mielenterveysongelma

No on munkin mielestä huutaminen vähän terveysongelma. Toki jos joskus kärähtää ja voi karjaista lapsille että "Nyt riittää!", mutta jos kiukkuaan huutaa, niin onhan se vähän epätervettä.

Siis ei voi olla totta mitä ihmisiä!!! Suomalaisia urpoja!!! Tervemenoa joskus maailmalle näine käsityksinenne!!! Miten joku voi nähdä HUUTAMISESSA jotain epätervettä?

 

[Scarlett O Harava]

Kun menee kännisten äijien väliin näiden tapellessa, niin siinä ei puhe riitä.

 

[Scarlett O Harava]

Pääkoppa hyvässä kuosissa? Eli nyt huutaminen on sinun mielestäsi jo mielenterveysongelma

No on munkin mielestä huutaminen vähän terveysongelma. Toki jos joskus kärähtää ja voi karjaista lapsille että "Nyt riittää!", mutta jos kiukkuaan huutaa, niin onhan se vähän epätervettä.

Siis ei voi olla totta mitä ihmisiä!!! Suomalaisia urpoja!!! Tervemenoa joskus maailmalle näine käsityksinenne!!! Miten joku voi nähdä HUUTAMISESSA jotain epätervettä?

Joissakin maissa puhutaan erittäin kovalla äänellä, onkohan sekin epätervettä?

 

[Lilii lisänimetön]

Pääkoppa hyvässä kuosissa? Eli nyt huutaminen on sinun mielestäsi jo mielenterveysongelma

No on munkin mielestä huutaminen vähän terveysongelma. Toki jos joskus kärähtää ja voi karjaista lapsille että "Nyt riittää!", mutta jos kiukkuaan huutaa, niin onhan se vähän epätervettä.

Siis ei voi olla totta mitä ihmisiä!!! Suomalaisia urpoja!!! Tervemenoa joskus maailmalle näine käsityksinenne!!! Miten joku voi nähdä HUUTAMISESSA jotain epätervettä?

No sainonkin, että jos kiukkuaan huutaa, siis esim. riitelee karjumalla. Tai muuten epäkypsästi. Mutta hei, kasvatuseroja, mulle ei ole koskaan huudettu.

 

[lentää]

Pääkoppa hyvässä kuosissa? Eli nyt huutaminen on sinun mielestäsi jo mielenterveysongelma

No on munkin mielestä huutaminen vähän terveysongelma. Toki jos joskus kärähtää ja voi karjaista lapsille että "Nyt riittää!", mutta jos kiukkuaan huutaa, niin onhan se vähän epätervettä.

Itse en ihan noin jyrkälle kannalle lähtisi, että ihan (mielen)terveysongelma.. sanotaanko näin, että aikuisella on käytössä liian vähän menetelmiä negatiivisten asioiden käsittelyyn, jos kaikkeen mielipahaan pitää reagoida huutamalla.

 

[tähdenlento09]

Ei kai sitä sais huutaa kellekään.
Mä inhoan huutamista ja karjumista, mutta sorrun siihen itsekin kun suutun tarpeeks :snotty: :ashamed:
Pitäis vaan opetella laskemaan sataan, tai tuhanteen ja puhua se asia, ei se huutaminen loppujen lopuksi auta kuitenkaan. :/

 

[lentää]

Kun menee kännisten äijien väliin näiden tapellessa, niin siinä ei puhe riitä.

silloinhan sä käytät tavallista kuuluvampaa ääntä tilanteen hallintaan, etkä menetä tempperamenttiasi ja huuda hallitsemattomasti. Siis tilanne ja tunteet on sulla silloin hallinnassa. Kyllähän ääntä saa käyttää..

 

[Scarlett O Harava]

Pääkoppa hyvässä kuosissa? Eli nyt huutaminen on sinun mielestäsi jo mielenterveysongelma

No on munkin mielestä huutaminen vähän terveysongelma. Toki jos joskus kärähtää ja voi karjaista lapsille että "Nyt riittää!", mutta jos kiukkuaan huutaa, niin onhan se vähän epätervettä.

Itse en ihan noin jyrkälle kannalle lähtisi, että ihan (mielen)terveysongelma.. sanotaanko näin, että aikuisella on käytössä liian vähän menetelmiä negatiivisten asioiden käsittelyyn, jos kaikkeen mielipahaan pitää reagoida huutamalla.

On ihmisiä joilla enemmän tempparementtia ja lyhyempi pinna. En alkaisi mielenterveysongelmaiseksi sanomaan sellaista jolla kuohahtaa nopeasti ja rajusti.

 

[larvae]

Ei saisi. En huuda tuntemattomille ihmisille, mutta miehelle huudan joskus :ashamed:

 

[Silmukka-]

Mä en oikeastaan huuda kenellekään. Aikamoinen riita saa olla miehen kanssa että kovaksi korotan ääneni. Voin asioista sanoa karjumattakin.

Joskus teininä olen ollut aika temperamenttinen ja mies on saanut kyllä kuulla kova äänisesti kunniansa :ashamed:

 

[tähdenlento09]

Pääkoppa hyvässä kuosissa? Eli nyt huutaminen on sinun mielestäsi jo mielenterveysongelma

No on munkin mielestä huutaminen vähän terveysongelma. Toki jos joskus kärähtää ja voi karjaista lapsille että "Nyt riittää!", mutta jos kiukkuaan huutaa, niin onhan se vähän epätervettä.

Itse en ihan noin jyrkälle kannalle lähtisi, että ihan (mielen)terveysongelma.. sanotaanko näin, että aikuisella on käytössä liian vähän menetelmiä negatiivisten asioiden käsittelyyn, jos kaikkeen mielipahaan pitää reagoida huutamalla.

On ihmisiä joilla enemmän tempparementtia ja lyhyempi pinna. En alkaisi mielenterveysongelmaiseksi sanomaan sellaista jolla kuohahtaa nopeasti ja rajusti.

Itsehallinnan ongelma se lienee ennemminkin on kun mielenterveysongelma.
Näin mä ainakin sen ymmärrän.