Saako lastensuojelusta apua vai mistä?

[vieras]

Kysykää lastensuojelusta. Minä sain kun meillä lapset oli silloin 3v8kk ja 1v10kk kuopus on liikuntavaimmainen ja mies teki siis töitä 10-12h/vrk niin sain lapset välillä tarhaan hoitoon. Että sain itse levätä välillä, mutta olisi kiven takana aikaa meni 9kk ennen kun jotain tapahtui.
Kyllä teidän pitäisi saada apua ja pian tossa tilanteessa.
Voimia!

 

[Askartelija]

Eipä saanut kaverikaan mistään apuja kun koipensa poikkas ja klinkkas kepeillä. Kotona hoiti 6v,2v ja 8kk lapsia. Kepien kera. Mies ei saanut töistä "vapaata".

Vastaisuuden varalta: nimike on pakottava perhesyy. Jos äidillä on sairaslomapaperi eikä lapsille ole päivähoitopaikkaa, niin miehellä on oikeus jäädä (jotkut työnantajan maksavat sairausajanpalkkaa, jotkut antavat vain palkatonta) vapaalle kunnes lapsille löytyy joku muu hoitaja.

 

[ninaTT]

Perhetyöntekijä saatiin neuvolasta, aikaa sillä on n kerran viikossa, tunnin =(

Lapset on niin pieniä, ettei niittä raaskis viedä mihinkään pitemmäksi aikaa. Olisi kiva, jos sais jonkun hoitajan tänne auttamaan. Tässäkin suurin ongelma on se, että hoitajaa kaivattais eniten illalla, lasten nukkumaanmeno aikaan, joka on aika hulinaa.

Vanhin poika on jo päivähoidossa, nyt harkinnassa, että keskimmäiselle haettaisiin osa-aikaista. Tuntuu vaa pahalta laittaa poika hoitoon just nyt kun hänkin tarvitsisi ylimääräistä turvaa...

 

[Miuski harmailee]

Hei mutta... eikö tossa tilanteessa, kun siskollas noin monta lasta ja mies kuoli niin itseasiassa heistä tulee automaattisesti lastensuojelun asiakkaita ja saavat perhetyöntekijän ja tukiperhettä yms. tarvittaessa, kyllä, näin pitäisi olla ainakin. Muistinkin juuri vastaavan tapauksen ja se oli normikäytäntö...

Ei tänä päivänä todellakaan ketään noin vain oteta lastensuojeluasiakkaaksi. Siitä asemasta pitää monin paikoin taistella.

No en tiedä sanoinko nyt väärin että lastensuojeluasiakkaaksi, mutta normikäytäntö ainakin vastaavassa tapauksessa oli että perhetyöntekijän saivat, tukiperhettä tarvittaessa yms. mitä halusivatkaan. Ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä se tais olla.

Ei tällaisia tapauksia mihinkään tilastoida eikä niitä automaatisesti lastensuojeluun listata, joten mikään automatio lastensuojelun apu ei ole. Hyvähän se olisi, jos näin olisi, mutta...

 

[Miuski harmailee]

Perhetyöntekijä saatiin neuvolasta, aikaa sillä on n kerran viikossa, tunnin =(

Lapset on niin pieniä, ettei niittä raaskis viedä mihinkään pitemmäksi aikaa. Olisi kiva, jos sais jonkun hoitajan tänne auttamaan. Tässäkin suurin ongelma on se, että hoitajaa kaivattais eniten illalla, lasten nukkumaanmeno aikaan, joka on aika hulinaa.

Vanhin poika on jo päivähoidossa, nyt harkinnassa, että keskimmäiselle haettaisiin osa-aikaista. Tuntuu vaa pahalta laittaa poika hoitoon just nyt kun hänkin tarvitsisi ylimääräistä turvaa...

Luulen, että se hoitajan päiväsaikaa voisi rauhoittaa iltojakin sillä, että touhuaisi lasten kanssa ja jäsentäisi päivää. Kun päivärytmi on hyvä ja selkeä, menee illan touhutkin helpommin. Sossun kautta on mahdollista löytää tämmöistäkin apua *rohkaisee*

 

[joanna]

otan osaa siskosi ja sinunkin suruun. sekä eritoten lasten.
varmasti saatte apua.onneksi siskollasi on sinut.

 

[joo]

ja muista että tähän on olemassa ihan lakipykälä siis että saa apua kun tilanne vaatii, muistaakseni kannatti pyytä viranhaltijapäätös ja viedä eteenpäin mikäli katsoo oikeuksiaan loukatun.

 

[entäs]

jos kysyisitte mll:lta?

 

[joo ei juu vaarin housut]

tukiperheistä on pulaa ja niihin on kamalat jonot ja kun on kyse alle 2 vuotiaasta pienestä tukiperhettä ei välttis saa. perhetyöntekijät ei taida noihin iltahulinoihin ottaa osaa. teidän pitää rauhoittaa ja rutinoida ne illat niin lähtee meneen EHKÄ paremmin. kaikkea voi koittaa.

 

[ninaTT]

Perhetyöntekijä saatiin neuvolasta, aikaa sillä on n kerran viikossa, tunnin =(

Lapset on niin pieniä, ettei niittä raaskis viedä mihinkään pitemmäksi aikaa. Olisi kiva, jos sais jonkun hoitajan tänne auttamaan. Tässäkin suurin ongelma on se, että hoitajaa kaivattais eniten illalla, lasten nukkumaanmeno aikaan, joka on aika hulinaa.

Vanhin poika on jo päivähoidossa, nyt harkinnassa, että keskimmäiselle haettaisiin osa-aikaista. Tuntuu vaa pahalta laittaa poika hoitoon just nyt kun hänkin tarvitsisi ylimääräistä turvaa...

Luulen, että se hoitajan päiväsaikaa voisi rauhoittaa iltojakin sillä, että touhuaisi lasten kanssa ja jäsentäisi päivää. Kun päivärytmi on hyvä ja selkeä, menee illan touhutkin helpommin. Sossun kautta on mahdollista löytää tämmöistäkin apua *rohkaisee*

Ok... Pelottaa, kun takavuosina oli huono kokemus Espoon sosiaalitoimen kanssa ja nyt pitäis taas olla tekemisissä niitten kanssa =( Mutta ei kai tässä muu auta. Pakko on pärjätä ja pakko on osata pyytää apua kun on tarve.

 

[coatrack]

Iltaisin tarjolla oleva apu on tosi tiukassa, joten realistisempaa ois vaatia enemmän perhetyöntekijän käyntejä, esim. vähintään 4h kahdesti tai kolmesti viikossa. Mikä teidän illoissa tarkalleen ottaen on vaikeeta, saisko niitä helpotettua? Esim. jo päivällisen jälkeen laittais iltapalakupit pöytään, niihin sitten pikapuuroa ja jääkaapista aiemmin valmiiksi voidellut leivät, yövaatteet jne kaikki valmiiks laitettu aiemmin vaikka omiin koreihin joka lapselle jne?

 

[vieras]

Perhetyöntekijä saatiin neuvolasta, aikaa sillä on n kerran viikossa, tunnin =(

Lapset on niin pieniä, ettei niittä raaskis viedä mihinkään pitemmäksi aikaa. Olisi kiva, jos sais jonkun hoitajan tänne auttamaan. Tässäkin suurin ongelma on se, että hoitajaa kaivattais eniten illalla, lasten nukkumaanmeno aikaan, joka on aika hulinaa.

Vanhin poika on jo päivähoidossa, nyt harkinnassa, että keskimmäiselle haettaisiin osa-aikaista. Tuntuu vaa pahalta laittaa poika hoitoon just nyt kun hänkin tarvitsisi ylimääräistä turvaa...

Luulen, että se hoitajan päiväsaikaa voisi rauhoittaa iltojakin sillä, että touhuaisi lasten kanssa ja jäsentäisi päivää. Kun päivärytmi on hyvä ja selkeä, menee illan touhutkin helpommin. Sossun kautta on mahdollista löytää tämmöistäkin apua *rohkaisee*

Ok... Pelottaa, kun takavuosina oli huono kokemus Espoon sosiaalitoimen kanssa ja nyt pitäis taas olla tekemisissä niitten kanssa =( Mutta ei kai tässä muu auta. Pakko on pärjätä ja pakko on osata pyytää apua kun on tarve.

Mitä kokemuksia? Voimia teille kovasti.

 

[ninaTT]

Perhetyöntekijä saatiin neuvolasta, aikaa sillä on n kerran viikossa, tunnin =(

Lapset on niin pieniä, ettei niittä raaskis viedä mihinkään pitemmäksi aikaa. Olisi kiva, jos sais jonkun hoitajan tänne auttamaan. Tässäkin suurin ongelma on se, että hoitajaa kaivattais eniten illalla, lasten nukkumaanmeno aikaan, joka on aika hulinaa.

Vanhin poika on jo päivähoidossa, nyt harkinnassa, että keskimmäiselle haettaisiin osa-aikaista. Tuntuu vaa pahalta laittaa poika hoitoon just nyt kun hänkin tarvitsisi ylimääräistä turvaa...

Luulen, että se hoitajan päiväsaikaa voisi rauhoittaa iltojakin sillä, että touhuaisi lasten kanssa ja jäsentäisi päivää. Kun päivärytmi on hyvä ja selkeä, menee illan touhutkin helpommin. Sossun kautta on mahdollista löytää tämmöistäkin apua *rohkaisee*

Ok... Pelottaa, kun takavuosina oli huono kokemus Espoon sosiaalitoimen kanssa ja nyt pitäis taas olla tekemisissä niitten kanssa =( Mutta ei kai tässä muu auta. Pakko on pärjätä ja pakko on osata pyytää apua kun on tarve.

Mitä kokemuksia? Voimia teille kovasti.

Mut huostaanotettiin vanhempien eron takia ilman sen kummempia perusteluja eikä siitä edes kerrottu kaikille osapuolille ja meni aika puihin koko touhu. Oli epäpätevä sostyöntekijä... Ei ne varmaan kaikki sellasia ole, mutta silti jännittää

 

[valo]

Teitä on sentään kaksi ilmeisesti fyysisesti tervettä aikuista taloudessa ja aika hyvin olette apua jo saaneet. Nyt otatte vähän jämäkämmän otteen niihin iltoihin, jotta saatte luotua lapsille uudet turvalliset rutiinit.

Ei kannata jäädä elämään toivossa, että jostain (yhteiskunnalta) tulisi apua ja pelastus elämäänne vaan kannattaa ryhtyä parantamaan sitä ihan itse.

Voimia.

 

[vieras]

Perhetyöntekijä saatiin neuvolasta, aikaa sillä on n kerran viikossa, tunnin =(

Lapset on niin pieniä, ettei niittä raaskis viedä mihinkään pitemmäksi aikaa. Olisi kiva, jos sais jonkun hoitajan tänne auttamaan. Tässäkin suurin ongelma on se, että hoitajaa kaivattais eniten illalla, lasten nukkumaanmeno aikaan, joka on aika hulinaa.

Vanhin poika on jo päivähoidossa, nyt harkinnassa, että keskimmäiselle haettaisiin osa-aikaista. Tuntuu vaa pahalta laittaa poika hoitoon just nyt kun hänkin tarvitsisi ylimääräistä turvaa...

Luulen, että se hoitajan päiväsaikaa voisi rauhoittaa iltojakin sillä, että touhuaisi lasten kanssa ja jäsentäisi päivää. Kun päivärytmi on hyvä ja selkeä, menee illan touhutkin helpommin. Sossun kautta on mahdollista löytää tämmöistäkin apua *rohkaisee*

Ok... Pelottaa, kun takavuosina oli huono kokemus Espoon sosiaalitoimen kanssa ja nyt pitäis taas olla tekemisissä niitten kanssa =( Mutta ei kai tässä muu auta. Pakko on pärjätä ja pakko on osata pyytää apua kun on tarve.

Mitä kokemuksia? Voimia teille kovasti.

Mut huostaanotettiin vanhempien eron takia ilman sen kummempia perusteluja eikä siitä edes kerrottu kaikille osapuolille ja meni aika puihin koko touhu. Oli epäpätevä sostyöntekijä... Ei ne varmaan kaikki sellasia ole, mutta silti jännittää

Ohhoh :O . No varmaan olet epäileväinen. Toivottavasti asianne järjestyvät.

 

[ninaTT]

Teitä on sentään kaksi ilmeisesti fyysisesti tervettä aikuista taloudessa ja aika hyvin olette apua jo saaneet. Nyt otatte vähän jämäkämmän otteen niihin iltoihin, jotta saatte luotua lapsille uudet turvalliset rutiinit.

Ei kannata jäädä elämään toivossa, että jostain (yhteiskunnalta) tulisi apua ja pelastus elämäänne vaan kannattaa ryhtyä parantamaan sitä ihan itse.

Voimia.

Fyysisesti tervettä juu, psyykkisestikin terveitä mutta jaksaminen vähän huonosti kun suru on vielä niin tuore. Varmasti jo muutaman kuukauden päästä hellittää, mutta miten tää muutama kuukaus pitäis jaksaa?

Lapsista kun ei noin vain oteta taukoa. Ainahan mä olen suositellu niitä tarpeeks isoja ikäeroja lapsille, mutta tää ei nyt ollukaan mun päätös, mutta en mä mun poikia voi jättää.

 

[Miuski harmailee]

AP;lle (en jaksa koko ketjua lainata).. Laki huostaanotosta on vuosi sitten muuttunut eikä muutenkaan enää toimita, kuten ennen muinoin on tehty. Tässäkin asiassa on tapahtunut paljon muutosta!! Espoon sossusta tiedän sen verran, että ovat tosi kuormittuneita, mutta resursseja on olemassa, jos vaan niitä jaksaa pyytää. Seiso siskosi tukena ja auta häntä pyytämään apua!

 

[Siipien havinaa]

ei voi sanoa muuta kuin ....että on pakko jaksaa ja halit sinulle ja siskollesi :hug: :hug:

 

[meillä kohta neljä pientä....]

Perhetyöntekijä saatiin neuvolasta, aikaa sillä on n kerran viikossa, tunnin =(

Lapset on niin pieniä, ettei niittä raaskis viedä mihinkään pitemmäksi aikaa. Olisi kiva, jos sais jonkun hoitajan tänne auttamaan. Tässäkin suurin ongelma on se, että hoitajaa kaivattais eniten illalla, lasten nukkumaanmeno aikaan, joka on aika hulinaa.

Vanhin poika on jo päivähoidossa, nyt harkinnassa, että keskimmäiselle haettaisiin osa-aikaista. Tuntuu vaa pahalta laittaa poika hoitoon just nyt kun hänkin tarvitsisi ylimääräistä turvaa...

Luulen, että se hoitajan päiväsaikaa voisi rauhoittaa iltojakin sillä, että touhuaisi lasten kanssa ja jäsentäisi päivää. Kun päivärytmi on hyvä ja selkeä, menee illan touhutkin helpommin. Sossun kautta on mahdollista löytää tämmöistäkin apua *rohkaisee*

joo, mä ajattelen samalla tavalla. eli jos tilanne kotona on, käytetään nyt vaikka sanaa kaoottinen, niin voipi olla hyvä että myös siskosi keskimmäisen voi olla päiväkodissa jonkun tunnin päivässä. tosiaan illatkin voi muuttua erillaisiksi.
ymmärärn hyvin että juuri nuo illat on kriittisiä, ja niiden toimivuuteen kannattaisikin painostaa. onneksi teitä kuitenkin on paikalla kaksi aikuista, vaikkakin se rankkaa on kun pieniä on neljä. yrittäkää miettiä mitkä olisi ne rutiinit jotka teillä toimii, ja toteuttakaa niitä säntillisesti vaikka kaksi viikkoa, ja jos ei silloinkaan toimi, tiedätte luultavasti mikä kohta ei toimi, ja voitte muuttaa sitä osa-aluetta. ihan vaan esimerkkinä, niin meidän kolmevuotias vain riehaantuu iltakylvyistä, ja siksi kylpemiset on siirretty vapaapäiville päiväsaikaan (eli arki-iltoina vaan pikasuihku).

 

[vieras]

sitä mä vaan mietin et onko lapset erityisen hankalia vai miksi ei kaksi aikuista pärjää neljän lapsen kanssa? Mun siskolla on 7, joista vanhin on 6 ja silti se pärjää, kun mies on vielä vuorotöissä.

 

[vieras]

Suru on tuore ja kestää vielä kauan.
Lapsille on vaan parasta olla itse läsnä ja yrittää pysyä vahvana niiden aikana.Täytyis vaan jaksaa koota ittensä.Kannattaa luoda hyvät arkirutiinit ja saada ne rullaan,niin sekin jo auttaa paljon.
Yrittäkää aikuiset mennä jutteleen/ purkaan omaa suruanne ja oloanne kriisipalveluun,mielenterveyshoitajalle tai mitä teidän kunnasta löytyykään.Se auttaa jaksamaan pahimman yli.
Perhetyötekijää kannattaa kysyä ilman muuta.
Sitten kun lasten- ja lesken-eläke,ym vakuutusasiat saatte kuntoon taloudelliseti,on paremmin varaa palkata vaikka yksityiseltä lastenhoitoapua.
Kovasti jaksamisia teille!
T: 22.12 tuli 4v lasteni isän kuolemasta

 

[coatrack]

sitä mä vaan mietin et onko lapset erityisen hankalia vai miksi ei kaksi aikuista pärjää neljän lapsen kanssa? Mun siskolla on 7, joista vanhin on 6 ja silti se pärjää, kun mies on vielä vuorotöissä.

Oiskohan vaikka lasten isän tuoreella kuolemalla jotain tekemistä asian kanssa! :headwall:

 

[mä]

sitä mä vaan mietin et onko lapset erityisen hankalia vai miksi ei kaksi aikuista pärjää neljän lapsen kanssa? Mun siskolla on 7, joista vanhin on 6 ja silti se pärjää, kun mies on vielä vuorotöissä.

en ole ap, mutta mä nyt luuleen että jos ap'n sisko on menettänyt lastensa isän ja aviomiehensä, niin kyllä ihan arkipäivän rutiinit voi olla todella rankkoja ens alkuun. siinä on oma suru surtavana, suru lasten puolesta, ja jippiajjee - kaikki byrokraattinen schaisse hoidettavana.

 

[voimia]

sitä mä vaan mietin et onko lapset erityisen hankalia vai miksi ei kaksi aikuista pärjää neljän lapsen kanssa? Mun siskolla on 7, joista vanhin on 6 ja silti se pärjää, kun mies on vielä vuorotöissä.

ehkä se jaksaminen on tavallista huonompaa kuin normaalisti.
voisin kuvitella että on päiviä jolloin ei vaan jaksaisi ja tekisi mieli jäädä sängyn pohjalle jatkamaan unta jos on edes saanut nukuttua.

Tsemppiä ja voimaa teile!

 

[vieras]

sitä mä vaan mietin et onko lapset erityisen hankalia vai miksi ei kaksi aikuista pärjää neljän lapsen kanssa? Mun siskolla on 7, joista vanhin on 6 ja silti se pärjää, kun mies on vielä vuorotöissä.

niin ja heillähän vielä isovanhemmat hoitavat lapsia viikonloppuisin. ja neuvolasta saivat jo palvelusetelejä.