säälittää ystävän armeijan aloittava poika

isoäiti mölykylästä

Aktiivinen jäsen
04.05.2007
26 699
2
36
ei ole ollut ikinä kotoa pois. ja nyt sitten yhtäkkiä tempaistaan armeijan rajuun maailmaan. ei siinä, uskon kyllä että poika pärjää. viikon kuluttua armeijassa on vanhempien päivä, ja ystäväni kieltäytyy menemästä paikalle. isää pojalla ei ole. matkaa ystävällä ei sinne olis kuin 100 kilsaa. perustelee, että ei uskalla ajaa kajaanissa, vaikka sanoin, ettei siellä tarvii mennä keskustaan. on ajanut tampereellakin autolla, niin luulis, että kajaanissakin uskaltaa. no ennen kuin heitätte sitä paskaa silmille, niin sanon, että toki se on ystävän oma asia, jos ei mene, niin eihän ketään pakottaa voi.
muistan vaan kun omat pojat oli armeijassa, niin siellä näytti olevan ihan muutama jolla ei ollut ketään tullut paikalle, ja kovin yksinäisiltä näytti nämä pojat.
 
Omana alokasaikanani minulla ei käynyt yhtään vieraita. Siskot olivat serkun häissä ja isi oli jossain työmatkalla. Ei se muuten harmittanut, mutta mulle oli laitettu joku nakki sen takia, kun ei tullut vieraita.
 
Mitä itse olen käynyt tuttuja moikkaamassa aikoinaan harmaissa, niin kylläne pojat onollut iloisia vanhempien, sisarusten ja tuttujen tullessa.
Olisiko sinulla mahdollista lähteä mukaan vai onko tuo äidiltä tekosyy että ei halua mennä?
 
[QUOTE="Hmm";24122589]Omana alokasaikanani minulla ei käynyt yhtään vieraita. Siskot olivat serkun häissä ja isi oli jossain työmatkalla. Ei se muuten harmittanut, mutta mulle oli laitettu joku nakki sen takia, kun ei tullut vieraita.[/QUOTE]no ei tuolla kajaanissa näyttänyt mitään hommia niille olevan, joille ei ketään tullut, pari tällaista poikaa huomasin. orvoilta näyttivät. mulla itsellä ei olis ollut sydäntä jäädä pois. olis pitänyt olla ihan todellinen force majoure, että pois olisin jäänyt
 
näin helsinkiläisenä tuo ajaminen kajaanissa kuulostaa todella oudolta syyltä! kai nyt oman poikansa vuoksi tekee mitä tahansa.

ihmettelen vaan onko vielä tuon ikäisiä jotka eivät ole koskaan olleet pois kotoa. miehini kävi armeijan ja rukin 13v sitten ja silloin aloikkaina oli poikia jotka eivät osanneet solmia kengännauhoja!!! niitä sitten sai siellä paapoa ja opettaa kädestäpitäen.
 
Mitä itse olen käynyt tuttuja moikkaamassa aikoinaan harmaissa, niin kylläne pojat onollut iloisia vanhempien, sisarusten ja tuttujen tullessa.
Olisiko sinulla mahdollista lähteä mukaan vai onko tuo äidiltä tekosyy että ei halua mennä?
kyllä tuo on äidiltä ihan tekosyy, ei siihen auta vaikka tarjoutuisin mukaan. kyllä mä tän naisen niin hyvin tunnen.
 
[QUOTE="just";24122608]näin helsinkiläisenä tuo ajaminen kajaanissa kuulostaa todella oudolta syyltä! kai nyt oman poikansa vuoksi tekee mitä tahansa.

ihmettelen vaan onko vielä tuon ikäisiä jotka eivät ole koskaan olleet pois kotoa. miehini kävi armeijan ja rukin 13v sitten ja silloin aloikkaina oli poikia jotka eivät osanneet solmia kengännauhoja!!! niitä sitten sai siellä paapoa ja opettaa kädestäpitäen.[/QUOTE]mun lapsista neljä on käynyt armeijan, ja kolme heistä oli sellaisia, etteivät koskaan ole olleet pois kotoa. että ei tuossa mun mielestä ole mitään ihmeellistä. mutta sellaiselle pojalle, joka ei ole ikinä ollut pois kotoa olis varmaan tärkeä nähdä ne vanhemmat. vaikka lomia onkin usein, niin alussa saattaa olla kolmekin viikkoa, ettei pääse lomille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti harmaana;24122616:
Pojan ja äidin suhde ei ole kunnossa ollut pitkään aikaan jos ton verran ei voi tehdä lapsensa eteen. Pysyköön poissa, tommosta äitiä poika tarvitse!
saattaa asia olla näinkin. mä heidän arkeaan hyvin harvoin näen, kun asuvat eripaikkakunnalla kuin mä. puhelimessahan on niin helppo esittää hyvää ja rakastavaa äitiä
 
On kyllä ikävä juttu, jos ei mene katsomaan poikaa. Yhdestä asiasta pitää kyllä olla eri mieltä; armeijan "rajusta" maailmasta, Itse suoritin palveluksen vuonna 2003 ja sain sissikoulutuksen ja eipä tuo nyt niin rankkaa ole kuin mainostetaan ja halutessaan pääsee tosi helpolla, menee sitten vaikka huolto tai kuljetuspuolelle. Se on kuitenkin vain armeija eikä siellä ketään jätetä oman onnensa nojaan, kyllä siellä huolta pidetään.

Mikä siinä nyt on niin rajua sitten? Raskaat kantamukset, metsäleirit, aikaiset herätykset vai? Itse koin tuon ajan nuorena tyttönä oikein mukavana: sai seikkailuja ilmaiseksi ja joku kertoi mitä jännää tehdään seuraavaksi ja ilmainen ruokinta ja hyvä porukka:) Kuntokin kasvoi huimasti ja pääsi näkemään kaikenlaista. Eikä tarvinnut tuhlata vuotta hajoten kaupan/hesen kassalla kotikylässä.
 
Miun veli kun kävi armeijan (8v sitten), hää kertoi että samassa tuvassa oli poika, joka ei ollut koskaan ollut poissa kotoa. Oli itkeskellyt joka yö, kunnes neljännen päivän jälkeen laittoivat kotiin... Mietin, että on se hiukan noloa vanhemmillekin tajuta millaisen pojan ovat kasvattaneet... Tai miten vaikeaa pojasta on ollut, kun on huomannut ettei muita vaivaa samalla tavalla vieraassa paikassa olo :(
 
Mä mietin, että kun kirjoitit tuntevasi tuon äidin niin hyvin, niin onko pojan ja äidin välit kunnossa?
Mitä tulee tuohon ajamiseen, niin kyllä sellaisia ihmisiä on paljon, että eivät rohkene ajaa ihan vieraassa kaupungissa, vaikka olisi suuremmassakin kaupungissa ajanut, joten ko hlöä tuntematta en yhtään epäile etteikö tuo ajaminen voisi olla este.
 
Jos poika ei ole koskaan ollut poissa kotoa, niin voihan olla, että on kieltänyt itse tulemasta paikalle. Se voi olla aika kova paikka, kun äiti lähtee kotiin ja poika joutuu jäämään sinne..

Miten te olette saaneet lapset pidettyä kotona, meillä kaksi alle kouluikäistä ja molemmat säännöllisesti mummulassa/kummeilla/kavereilla yökylässä?
 
[QUOTE="höh";24122643]On kyllä ikävä juttu, jos ei mene katsomaan poikaa. Yhdestä asiasta pitää kyllä olla eri mieltä; armeijan "rajusta" maailmasta, Itse suoritin palveluksen vuonna 2003 ja sain sissikoulutuksen ja eipä tuo nyt niin rankkaa ole kuin mainostetaan ja halutessaan pääsee tosi helpolla, menee sitten vaikka huolto tai kuljetuspuolelle. Se on kuitenkin vain armeija eikä siellä ketään jätetä oman onnensa nojaan, kyllä siellä huolta pidetään.

Mikä siinä nyt on niin rajua sitten? Raskaat kantamukset, metsäleirit, aikaiset herätykset vai? Itse koin tuon ajan nuorena tyttönä oikein mukavana: sai seikkailuja ilmaiseksi ja joku kertoi mitä jännää tehdään seuraavaksi ja ilmainen ruokinta ja hyvä porukka:) Kuntokin kasvoi huimasti ja pääsi näkemään kaikenlaista. Eikä tarvinnut tuhlata vuotta hajoten kaupan/hesen kassalla kotikylässä.[/QUOTE]no ehkä se ei sitä ole hyvä kuntoisen nuoren mielestä. ei meidän pojatkaan sitä mitenkään erityhisen rankkana paikkana pitäneet. ja olihan heillä kyllä hyvä pohjakunto sinne jo mennessään. itsestä vaan tuntui kun kuunteli niitä juttuja
 
Minua taas ihmetytti tämä vanhempien ilta kun esikoinen oli armeijassa. Poika kävi lähes joka viikonloppu kotona ja vanhempien illasta tuli mieleen päiväkoti. Valatilaisuus oli sitten ihan eri juttu.

Täälläpäin kun on noita sotilaita pilvin pimein, niin voin sanoa, että kyllä ne pojat näyttävät niin ylpeiltä kun kiertelevät ympäri kaupunkia ja esittelevät kaikkia "hienoja" paikkoja. Se on vain jotenkin suloista, kun ne pojat on niin pirun ylpeitä itsestään, ja kuvittelis että vanhemmatkin olisi. Mutta ehkä kaikkia vanhempia ei vain kiinnosta, niinkuin ap:n kaveriakaan.

Tosin ehkä kyseessä on joku muu tilaisuus kuin vanhempainilta, kun päivisin näitä seurueita aina näkee...
 
Miten voi olla 18v olematta pois kotoa yötä? kerro miten tämä on mahdollista? Kun onhan jo koulussa leirikouluja, luokkaretkiä ja yleensä kavereiden kanssa tehdään teineinä jotain yökyläilyjä viimeistään. Urheiluseuroillakin leirejä yms. yms.
 
[QUOTE="huh";24122736]Miten voi olla 18v olematta pois kotoa yötä? kerro miten tämä on mahdollista? Kun onhan jo koulussa leirikouluja, luokkaretkiä ja yleensä kavereiden kanssa tehdään teineinä jotain yökyläilyjä viimeistään. Urheiluseuroillakin leirejä yms. yms.[/QUOTE]

Mä myös mietin, että aika erikoiselta kuulostaa ihan yleisellä tasolla, jos 18v ei ole koskaan ollut pois kotoa yhtään yötä.
 
Täälläpäin kun on noita sotilaita pilvin pimein, niin voin sanoa, että kyllä ne pojat näyttävät niin ylpeiltä kun kiertelevät ympäri kaupunkia ja esittelevät kaikkia "hienoja" paikkoja. Se on vain jotenkin suloista, kun ne pojat on niin pirun ylpeitä itsestään, ja kuvittelis että vanhemmatkin olisi. Mutta ehkä kaikkia vanhempia ei vain kiinnosta, niinkuin ap:n kaveriakaan.

Tosin ehkä kyseessä on joku muu tilaisuus kuin vanhempainilta, kun päivisin näitä seurueita aina näkee...

Esikoisen ollessa intissä se kulki tosiaan nimellä vanhempainilta, parin tunnin juttu jossa sai vapaasti olla perheen kanssa. Oltiin siellä, pojalle tais olla kuitenkin tärkein se että tyttöystävä oli mukana. Tyttöystävä jota ei saanut suudella, vain pitää kädestä, äitiä kuulemma sai halata.
 

Yhteistyössä