W
"Wanda"
Vieras
Täällä kun saa usein lukea näistä panikoivista äideistä, jotka eron ollessa kohdalla alkavat hätäillä että miten pärjää ja jäävät puille paljaille, kun miehen rahoilla on eletty ja itse on ollut monta vuotta kotona.
Eikö yhdelläkään naisella oikeasti ole säästöjä? Eikö kukaan laita rahaa sivuun ihan vain itseään varten? Onko kaikilla kaikki rahat yhteisiä miehen kanssa, tai vielä yleisempää, kaikki rahat ovat miehen hallussa? Eikö kukaan ajattele omaa pahaa päiväänsä?
Nykyään tunnutaan vain paheksuvan sitä, että on jotenkin moraalisesti arveluttavaa säästää rahaa omiin nimiinsä, kaikki pitäisi olla yhteistä. Onko kukaan koskaan miettinyt kuinka moni liitto päättyy eroon, ja kuinka sitä joutuu aloittamaan sen jälkeen aika lailla alusta. Monta vuotta kotiäiteinä olleet naiset joutuvat ottamaan vastuun omasta elämisestään, eikö silloin olisi hyvä olla edes jotain säästössä?
On käsittämätöntä, että vielä nykypäivänäkin niin moni nainen jää jo kaksikymppisenä miehen elätettäväksi ja sitten ollaan sormi suussa kun ero tulee.
Eikö yhdelläkään naisella oikeasti ole säästöjä? Eikö kukaan laita rahaa sivuun ihan vain itseään varten? Onko kaikilla kaikki rahat yhteisiä miehen kanssa, tai vielä yleisempää, kaikki rahat ovat miehen hallussa? Eikö kukaan ajattele omaa pahaa päiväänsä?
Nykyään tunnutaan vain paheksuvan sitä, että on jotenkin moraalisesti arveluttavaa säästää rahaa omiin nimiinsä, kaikki pitäisi olla yhteistä. Onko kukaan koskaan miettinyt kuinka moni liitto päättyy eroon, ja kuinka sitä joutuu aloittamaan sen jälkeen aika lailla alusta. Monta vuotta kotiäiteinä olleet naiset joutuvat ottamaan vastuun omasta elämisestään, eikö silloin olisi hyvä olla edes jotain säästössä?
On käsittämätöntä, että vielä nykypäivänäkin niin moni nainen jää jo kaksikymppisenä miehen elätettäväksi ja sitten ollaan sormi suussa kun ero tulee.