Saatiinpä kyl aiheesta taas tappelu :D

[ap]

Eipä ihme ettei meillä tarvitse tapella noistakaan asioista kun osaan kehua lastani ja ohjata häntä aina kehuilla. Eipä tuota motkottavaa ei-sanaa tarvi sanoakaan. Minusta olet täysin kohtuuton vaatiessasi tuon ikäiseltä, ei niitä lapsia hoidossakaan pakoteta istumaan paikallaan vaan lapset oppii sen automaattisesti seuraamalla muita ja ottamalla mallia. Tuon ikäinen on vielä tosi pieni, jos vuoden päästä ei ole oppinut, niin palaa sitten noihin sääntöihisi. Tai laita lapsi tarhaan, siellä osataan opettaa hyvälläkin.

niin kait se sit on... mut kaikki lapset eivät suostu samaan muottiin.. En mä 2v:tä pidä mitenkään tosi pienenä! Kyl sen ikäinen jo oppii, miten pöydässä ollaan. Ja kuten yllä sanoin, ni opettelen ite enempi kehumaan. Mutta kyl meillä EI sanaki tulee olemaan mukana. Mä en vain ole luonteeltani sellainen neuvotteleva ja luoviva, vaan enempiki suoraviivainen.
Jos ootan et laps täyttää 3 ja sit alan opettaan pöytätavoille, ni tämä kämppä on siihen mennessä ruoka tahroja täynnä. Miten luulet et kaikelle tälle käy, jos yhtäkkiä annan lapsen tehdä niin kuin itse haluaa. Kerta se haluaa seistä pöydällä ja levittää kauraryyni paketin lattialle, se saa sen tehdä, ja äiti siivoaa.. ei kiitos

 

[ap]

Meillä syödään yhdessä kaikki jos vaan mies on töiltään kotona, mutta kun luin uudelleen tätä ketjua nii esikoinen on ollu aina sen verran hyvä syöntinen, että tämmöstä ei ole käyny ja pikkunen näyttää myös siltä, että viihtyy pöydässä. Mulla on monesti syödessäkin tapana opastaa ja kehua vaikka ei mitään olisi sattunutkaan, siis pienempää isompi opettelee syömään veitsellä ja haarukalla osaa tavat muutenkin. Ehkä siks tuli ekaks mieleen armeija meininki En minäkään lupaa tonkia kaappeja missään kylässä kun ei sitä tehdä kotonakaan. Isompana huomaavat, että toisessa paikassa voi tehdä toista ja toisessa toista oppivat äkkiä ns talon tavoille.

mun pitäs petrata tuota kehumista! Siinä oon huono, se EI tulee niin helposti, mut se HYVÄ tahtoo jäähä sanomatta. No sillon tulee kehuttua ku käy pissalla, mut muullon se tahtoo jäähä.
Meilki tyttö ollu oikeestaan siihen saakka hyvä syömään ku vauva synty. Mut kun vauva saa helpommin sitä jakamatonta huomiota ni varmasti siksiki pitää aina kokeilla keinoa milla vain saan äidin huomion itseeni. Vaik paljon toki yritän tyttöä huomioida esim. vauvan päiväunien aikaan.
Mä en ymmärrä miks meil ei tyttö suostu enään syömään haarukalla. Söi sillä ennen mainiosti. Mut luulen et yks syy siihenki on se, että oli hodossa ja siellä oli muita lapsia antamassa esimerkkiä. Nyt on helpompi, ku voi lusikalla nakella ruokaa suuhun.
Oon oikeesti välillä miettiny tytön laittamista osa-aikaisesti hoitoon ihan senki takia, että oppis siellä sosiaalisuutta. Tääl kotona ku ei oikeesti ole kuin minä, isä ja vauva. Toki me paljon kylästellään ja nähdään muita lapsia, mut silleen harvon niistä on sellaista esimerkkiä, mitä isomista sisaruksista tai hoitokavereista on.

Onko teillä muumihaarukkaa tai yleensä niitä aterimia? Esikoinen alkoi syömään haarukalla kun sai sellasen kivan käteen sopivan "siistillä kuvalla". En usko, että tyttö menis piloille jos käy muutaman kerran viikossa hoidossa esim 4 tuntia. Sais sitä ohjattua toimintaa ja kavereitakin ehkä??? 3 vuotiaillehan on sitten seurakunnan kerhoja yms. Sekin olisi vaihtoehto... Perhekahvilathan toimii kai taas syksyllä. Sielläkin voisi käydä? Siitä vaan valkkaamaan sopivaa toimintaa teidän tytölle.

Tuota perhekahvilaa oon ite miettiny. Tyttö täyttää 3 vasta ens vuoden puolella, mut kerho on kans hyvä vaihtoehto.
Meil on paritki sellaiset nalle puh aterimet. Mut en tiiä miks niistäki kelpaa vain se lusikka. Oon sit jättäny haarukan/veitsen vähäks aikaa sivuun, et kokeillaan taas myöhemmin uudestaan kun uusi ns. herkkyys niille löytyy.
Tä oon miettiny et palkkaisin jonku naapurin tytöistä nyt kesä-aikana 1-2pv viikossa et ois lasten kans (esim. leikkis ja askartelis) ni saisin ite tehdä kotihommia ja jäisi sitten taas enempi aikaa keskittyä lapsiin, ku ei tarvis niin sumplia lasten ja kotihommien välissä.
Täs maatalossa ku tuota hommaa riittää. Ei ole vain ja ainoastaan aikaa luovia lasten tahdon mukaan.

 

[Hämmentynyt äiti]

Hämmentyneenä luin näitä kommentteja...Siis onko teidän mielestä ihan oikeasti ok, että lapset ravaavat kesken syömisen pois pöydästä leikkimässä jne? Tai että syövät milloin sattuu, missä sattuu ja miten sattuu??? Kyllä meillä on ollut (samoin kuin kaveriperheissä)alusta alkaen sama linja kasvatuksessa kuin ap:llä. Enkä ole pitänyt sitä minään armeijakurina, vaan ihan normaalina ruokailu/tapakasvatuksena. Meillä isommat lapset ja nyt 1,5v syö ruokansa, sanoo kiitos ja pääsee sen jälkeen leikkimään. Tämän jälkeen ei tulla enää pöytään närppimään. Samoin hän tietää, että muut jatkavat yleensä vielä syömistä ja että me saamme rauhassa syödä loppuun, minkä jälkeen menemme vasta leikkimään lapsen kanssa. Taaperon ei ole pakko syödä/saa syödä sen verran kuin haluaa, mutta muuta ruokaa ei ole tarjolla kuin se mitä muukin perhe syö. Jos hän ei halua syödä, se on hei hei ja seuraavalla aterialla tavataan! Mitään extravälipaloja ei ole tarjolla. Pöydästä ei myöskään närpitä ennen kuin on kutsuttu syömään, ei kotona eikä kylässä. Kyllä meillä vanhemmat päättää mitä syödään, miten syödään ja milloin syödään. Lapsi itse päättää miten paljon syö. Näin meillä on toimittu kaikkien lasten kanssa ja hyvät pöytätavat on kaikilla. Ja tosiaan ihan onnellisia ollaan

 

[ap]

Hämmentyneenä luin näitä kommentteja...Siis onko teidän mielestä ihan oikeasti ok, että lapset ravaavat kesken syömisen pois pöydästä leikkimässä jne? Tai että syövät milloin sattuu, missä sattuu ja miten sattuu??? Kyllä meillä on ollut (samoin kuin kaveriperheissä)alusta alkaen sama linja kasvatuksessa kuin ap:llä. Enkä ole pitänyt sitä minään armeijakurina, vaan ihan normaalina ruokailu/tapakasvatuksena. Meillä isommat lapset ja nyt 1,5v syö ruokansa, sanoo kiitos ja pääsee sen jälkeen leikkimään. Tämän jälkeen ei tulla enää pöytään närppimään. Samoin hän tietää, että muut jatkavat yleensä vielä syömistä ja että me saamme rauhassa syödä loppuun, minkä jälkeen menemme vasta leikkimään lapsen kanssa. Taaperon ei ole pakko syödä/saa syödä sen verran kuin haluaa, mutta muuta ruokaa ei ole tarjolla kuin se mitä muukin perhe syö. Jos hän ei halua syödä, se on hei hei ja seuraavalla aterialla tavataan! Mitään extravälipaloja ei ole tarjolla. Pöydästä ei myöskään närpitä ennen kuin on kutsuttu syömään, ei kotona eikä kylässä. Kyllä meillä vanhemmat päättää mitä syödään, miten syödään ja milloin syödään. Lapsi itse päättää miten paljon syö. Näin meillä on toimittu kaikkien lasten kanssa ja hyvät pöytätavat on kaikilla. Ja tosiaan ihan onnellisia ollaan

samaa ihmettelen.. et mikä armeijakuri. Se ois eriasia, jos istuttaisin tuntitolkulla ruokapöydässä ja vaatisin, että lautanen pitää syödä tyhjäksi. Mutta tästä meil ei ainakaan ole kyse.

 

[vieras]

Eipä ihme ettei meillä tarvitse tapella noistakaan asioista kun osaan kehua lastani ja ohjata häntä aina kehuilla. Eipä tuota motkottavaa ei-sanaa tarvi sanoakaan. Minusta olet täysin kohtuuton vaatiessasi tuon ikäiseltä, ei niitä lapsia hoidossakaan pakoteta istumaan paikallaan vaan lapset oppii sen automaattisesti seuraamalla muita ja ottamalla mallia. Tuon ikäinen on vielä tosi pieni, jos vuoden päästä ei ole oppinut, niin palaa sitten noihin sääntöihisi. Tai laita lapsi tarhaan, siellä osataan opettaa hyvälläkin.

niin kait se sit on... mut kaikki lapset eivät suostu samaan muottiin.. En mä 2v:tä pidä mitenkään tosi pienenä! Kyl sen ikäinen jo oppii, miten pöydässä ollaan. Ja kuten yllä sanoin, ni opettelen ite enempi kehumaan. Mutta kyl meillä EI sanaki tulee olemaan mukana. Mä en vain ole luonteeltani sellainen neuvotteleva ja luoviva, vaan enempiki suoraviivainen.
Jos ootan et laps täyttää 3 ja sit alan opettaan pöytätavoille, ni tämä kämppä on siihen mennessä ruoka tahroja täynnä. Miten luulet et kaikelle tälle käy, jos yhtäkkiä annan lapsen tehdä niin kuin itse haluaa. Kerta se haluaa seistä pöydällä ja levittää kauraryyni paketin lattialle, se saa sen tehdä, ja äiti siivoaa.. ei kiitos

Sitä se äitinä oleminen on, lasten jälkien siivoamista, olis kannattanut miettiä vähän aikaisemmin. Se on sinun lapsi, ymmärrätkö? Rakasta ja ohjaa, mutta älä ole noin tuomitseva kaikkea lapselle ominaista uteliaisuutta kohtaan. Mitä jos se lapsi kaataakin ne kauraryynit, sulla menee varmaan hermot välittömästi. Vaikka se kämppä olis vuoden päästä täynnä jälkiä, niin olis sulla ainakin onnellinen ja terveen kasvatuksen saanut lapsi, ei pikkurobotti. Mieti edes asiaa.

 

[ap]

Eipä ihme ettei meillä tarvitse tapella noistakaan asioista kun osaan kehua lastani ja ohjata häntä aina kehuilla. Eipä tuota motkottavaa ei-sanaa tarvi sanoakaan. Minusta olet täysin kohtuuton vaatiessasi tuon ikäiseltä, ei niitä lapsia hoidossakaan pakoteta istumaan paikallaan vaan lapset oppii sen automaattisesti seuraamalla muita ja ottamalla mallia. Tuon ikäinen on vielä tosi pieni, jos vuoden päästä ei ole oppinut, niin palaa sitten noihin sääntöihisi. Tai laita lapsi tarhaan, siellä osataan opettaa hyvälläkin.

niin kait se sit on... mut kaikki lapset eivät suostu samaan muottiin.. En mä 2v:tä pidä mitenkään tosi pienenä! Kyl sen ikäinen jo oppii, miten pöydässä ollaan. Ja kuten yllä sanoin, ni opettelen ite enempi kehumaan. Mutta kyl meillä EI sanaki tulee olemaan mukana. Mä en vain ole luonteeltani sellainen neuvotteleva ja luoviva, vaan enempiki suoraviivainen.
Jos ootan et laps täyttää 3 ja sit alan opettaan pöytätavoille, ni tämä kämppä on siihen mennessä ruoka tahroja täynnä. Miten luulet et kaikelle tälle käy, jos yhtäkkiä annan lapsen tehdä niin kuin itse haluaa. Kerta se haluaa seistä pöydällä ja levittää kauraryyni paketin lattialle, se saa sen tehdä, ja äiti siivoaa.. ei kiitos

Sitä se äitinä oleminen on, lasten jälkien siivoamista, olis kannattanut miettiä vähän aikaisemmin. Se on sinun lapsi, ymmärrätkö? Rakasta ja ohjaa, mutta älä ole noin tuomitseva kaikkea lapselle ominaista uteliaisuutta kohtaan. Mitä jos se lapsi kaataakin ne kauraryynit, sulla menee varmaan hermot välittömästi. Vaikka se kämppä olis vuoden päästä täynnä jälkiä, niin olis sulla ainakin onnellinen ja terveen kasvatuksen saanut lapsi, ei pikkurobotti. Mieti edes asiaa.

heh.. ei mul mene hermot välittömästi.. vaan ojennan lapselle kihvelin ja harjan, et voi alkaa lakaisemaan. Ite haen sit imurin ja imuroin loput.
Tottakait se on lasten jälkien siivoamista, mut kyl siinä joku tolkku pitää olla. Minä se tässä muutun robotiksi eikä lapsi. Miten meinaat et lapsi isompana oppii kotitöihin, jos sitä ei jo pienempänä siihen ohjata?
Meil saa olla utelias ja tutkia, mutta kyllä turvallisuus menee uteliaisuuden edelle. Ja se, että laps kiipeää pöydälle ja sitä kautta penkomaan yläkaappeja on kyllä sellainen asia, että se ei ole meillä sallittua.

En ole sanonu että en rakastaisi lapsiani. Rajat ovat myös rakkautta!! Kuule tämä on vanha talo ja jo valmiiksi täynnä lasten ja aikuisten käden ja jalan jälkiä, mutta kyl mä haluan sen verran kontolloida omaa työtäni, etten anna levitellä esim. ruokaa ja niitä leluja ympäriinsä tähän 200m2 taloon ilman että vaatisin lapselta jotain.
Eri asia jos kyseessä on 60m2 kämppä, ni siitä vain ja jos sul on aikaa kulkea rätin kanssa sen lapsen perässä ni siitä vain. Mulla siihen ei ole aikaa!

 

[ap]

oikeesti-....

jos mä haluan että mun päivät eivät mene siihen, että siivoan lasten jälkiä ni kyl mun on jotain kontrollia tähän touhuun laitettava..

 

[mnb]

Eipä ihme ettei meillä tarvitse tapella noistakaan asioista kun osaan kehua lastani ja ohjata häntä aina kehuilla. Eipä tuota motkottavaa ei-sanaa tarvi sanoakaan. Minusta olet täysin kohtuuton vaatiessasi tuon ikäiseltä, ei niitä lapsia hoidossakaan pakoteta istumaan paikallaan vaan lapset oppii sen automaattisesti seuraamalla muita ja ottamalla mallia. Tuon ikäinen on vielä tosi pieni, jos vuoden päästä ei ole oppinut, niin palaa sitten noihin sääntöihisi. Tai laita lapsi tarhaan, siellä osataan opettaa hyvälläkin.

Kai olet provo?
Jos et ole, niin onnea vaan tulevaan. Minut kasvatettiin noin kehumalla, kiellot hoidettiin kehuilla jne, ja olin murrosiässä ihan hirveä, ihme et olen tolkuissani ja hengissä nyt aikuisena.
Koskaan kun ei oltu sanottu ei niin ei paljoa auttanu aloittaa murrosiässä ja mä teinkin sit just niinkuin halusin ja ei ollu järki mukana.

 

[ap]

Eipä ihme ettei meillä tarvitse tapella noistakaan asioista kun osaan kehua lastani ja ohjata häntä aina kehuilla. Eipä tuota motkottavaa ei-sanaa tarvi sanoakaan. Minusta olet täysin kohtuuton vaatiessasi tuon ikäiseltä, ei niitä lapsia hoidossakaan pakoteta istumaan paikallaan vaan lapset oppii sen automaattisesti seuraamalla muita ja ottamalla mallia. Tuon ikäinen on vielä tosi pieni, jos vuoden päästä ei ole oppinut, niin palaa sitten noihin sääntöihisi. Tai laita lapsi tarhaan, siellä osataan opettaa hyvälläkin.

Kai olet provo?
Jos et ole, niin onnea vaan tulevaan. Minut kasvatettiin noin kehumalla, kiellot hoidettiin kehuilla jne, ja olin murrosiässä ihan hirveä, ihme et olen tolkuissani ja hengissä nyt aikuisena.
Koskaan kun ei oltu sanottu ei niin ei paljoa auttanu aloittaa murrosiässä ja mä teinkin sit just niinkuin halusin ja ei ollu järki mukana.

näinpä.. mul on kotona ollu rajat, mut niistä on toki neuvoteltu tarvittaessa, enkä koe et ne ois ollu mitenkään esteenä.. tai haitaksi

 

[vieras]

Lapsi oppii siivoamaan vaikka aloittaa vähän myöhemminkin, ei tarvitse kaks vuotiaana aloittaa. Sen kun te monet yhden lapsen äidit tajuaisitte, että ei se lapsi mene pilalle tai ette te saa aikaan mitään peruuttamatonta vaikka joskus otattekin rennosti. Tämä ajatus: Jos nyt annan periksi niin joudun aina antaa, ei siinä ole mitään perää. Järkevää on opettaa lapsi siivoamaankin vasta kun hän sen osaa, ennen sitä sen täytyy olla leikkiä vaan, ei pakkoa. Siivoa pentu jälkes, ei kovin hyvältä kuulosta nuo aloittajan ajatukset

 

[ap]

Lapsi oppii siivoamaan vaikka aloittaa vähän myöhemminkin, ei tarvitse kaks vuotiaana aloittaa. Sen kun te monet yhden lapsen äidit tajuaisitte, että ei se lapsi mene pilalle tai ette te saa aikaan mitään peruuttamatonta vaikka joskus otattekin rennosti. Tämä ajatus: Jos nyt annan periksi niin joudun aina antaa, ei siinä ole mitään perää. Järkevää on opettaa lapsi siivoamaankin vasta kun hän sen osaa, ennen sitä sen täytyy olla leikkiä vaan, ei pakkoa. Siivoa pentu jälkes, ei kovin hyvältä kuulosta nuo aloittajan ajatukset

ai meinaat ettei vois siivota leikin varjolla?
Ja toiseks en ole yhden vaan kahden ja jossain vaiheessa täs jopa kolmen lapsen äiti..

 

[ap]

Lapsi oppii siivoamaan vaikka aloittaa vähän myöhemminkin, ei tarvitse kaks vuotiaana aloittaa. Sen kun te monet yhden lapsen äidit tajuaisitte, että ei se lapsi mene pilalle tai ette te saa aikaan mitään peruuttamatonta vaikka joskus otattekin rennosti. Tämä ajatus: Jos nyt annan periksi niin joudun aina antaa, ei siinä ole mitään perää. Järkevää on opettaa lapsi siivoamaankin vasta kun hän sen osaa, ennen sitä sen täytyy olla leikkiä vaan, ei pakkoa. Siivoa pentu jälkes, ei kovin hyvältä kuulosta nuo aloittajan ajatukset

ai meinaat ettei vois siivota leikin varjolla?
Ja toiseks en ole yhden vaan kahden ja jossain vaiheessa täs jopa kolmen lapsen äiti..

sekä et.. kyl meillä lapsellakin on sananvalta, mut aikuinen on se joka viimeisen sanan sanoo ei lapsi

 

[ap]

jos lap kaataa tahallaan maidot lattialle, ni kyl mä annan sille luutun käteen et joutuu itekki vastamaan teoistaan.

 

[krrr]

säälittävää

 

[psyk sh]

Se lapsi ON 2-VUOTIAS. Rauhoitu nyt vähän, herranen aika. Noin kasvatetaan neuroottisia aikuisia, jotka on ihan paniikissa joka asiasta.

 

[vastaaja]

lapsella on itsemääräämisoikeus, joten en siedä minkäänlaista pakkosyöttämistä ja meillä ei todellakaan tarvitse syödä lautasta tyhjäksi. Jos ei kelpaa, kiitos näkemiin.

 

[vieras]

Oon ap tismalleen samanlainen kuin sinä näissä ruokailuasioissa. Ja tuossa kyläilyssä, ettei toisten kaapeille ja laatikoille ilman kysyttyä lupaa mennä!

eli hyvä hyvä, noin sitä pitää!

Ei se ole leikkiä, että temppuillaan ja levitellään puhtaita vaatteita pitkin lattioita. Ihme kommentteja saat.

Eikä se tee armeijameininkiä et on tietyt säännöt. Kun on tietyt säännöt ja niistä pitää kiinni, niin kyllä se vielä hedelmää kantaa, uskokaa pois :heart:

Täysin samaa mieltä!

 

[ap]

lapsella on itsemääräämisoikeus, joten en siedä minkäänlaista pakkosyöttämistä ja meillä ei todellakaan tarvitse syödä lautasta tyhjäksi. Jos ei kelpaa, kiitos näkemiin.

ei meillä siitä ole kyse, että lautanen pitää syödä tyjäksi, vaan siitä että jos poistutaan pöydästä on se sen merkki, että maha on täys

 

[ap]

Se lapsi ON 2-VUOTIAS. Rauhoitu nyt vähän, herranen aika. Noin kasvatetaan neuroottisia aikuisia, jotka on ihan paniikissa joka asiasta.

ja höpön löpön. Minut on ite kasvatettu kans säännöillä ruoka syödään pöydässä silloin ku se on tarjolla ja ite on joutunu siivoamaan jälkensä.

 

[?]

Se lapsi ON 2-VUOTIAS. Rauhoitu nyt vähän, herranen aika. Noin kasvatetaan neuroottisia aikuisia, jotka on ihan paniikissa joka asiasta.

ja jos sä oon psyk sh oon mä psyk lääkäri

 

[ap]

Se lapsi ON 2-VUOTIAS. Rauhoitu nyt vähän, herranen aika. Noin kasvatetaan neuroottisia aikuisia, jotka on ihan paniikissa joka asiasta.

tai sitte sellaisia aikuisia, jotka tietävät että teoilla on seuraukset. Jos lapsi ymmärtää sen, että tahallaan voi kaataa maidon lattialle, ni kyl se senki ymmärtää ettei sitä saa tehä!
Lapshan nauttii siitä, kun sai jälleen äidin huomion itseensä.. ja äiti luutuaa = tavoite saavutettu.