No, kenelläpä olisi tarpeeksi auktoriteettia ateistien silmissä kieltääkään viettämästä? Jos Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtaja kieltäisi viettämästä joutua, niin häntä kehotettaisiin korjaamaan lääkitystään. Häntä ei ole valittu kieltämään tai myöntämään, vaan levittämään hyvää sanomaa: kaikkea puppua ei ole pakko uskoa. Mikään ateistien paavi hän ei ole.
Kristityt korostavat mielellään (ja virheellisesti) joulun alkuperäistä sanomaa eli Jeesuksen syntymäjuhlaa. Nasaretilaisen puusepän pojan syntymäpäivänä joulua on kuitenkin vietetty vain muutaman sadan vuoden ajan ja itse juhlan juuret ovat kaukana menneisyydessä, pakanuuden ajassa. Joulu ajoittuu talvipäivänseisaukseen, eli vuoden pimeimpään aikaan. Silloin on juhlittu talven taittumista aina siitä lähtien, kun ihmiset ovat ylipäätään olleet tietoisia päivän pituuden vaihteluista. Juhlimisen kulttuurisisältö lienee vaihtunut useasti vuosituhansien aikana ja sen kristillistäminen on ollut vasta toiseksi uusin vaihe: joulun kaupallistaminen on uusin. Se köyhä äiti ei sure, joka ei pysty viemään lapsiaan joulukirkkoon vaan se, joka ei pysty ostamaan heille joululahjoja.
Joulun pakanalliset juuret ovat ateisteille hyvä syy juhlia joulua, mikä on sinällään hassua, koska eiväthän ateistit ole pakanoita. Ennen kristinuskon tuloakin oli kaikenlaisia outoja uskomuksia, jotka ovat nykypäivän ateisteille yhtä vieraita kuin nykyisetkin. Kulttuurinen etäisyys lieneekin ateisteille hyvä syy kunnioittaa pakanallisia uskomuksia: kukaan ei tuputa heille henkilökohtaista suhdetta Ukkoon tai Tapioon. Viljalyhteen viemistä linnuille ei mielletä ruokauhrin antamiseksi jumalille. Sen sijaan joulukirkkoon meneminen on monelle ateistille kova pala. Vaikka tilaisuuteen kuinka yrittäisi suhtautua perinteitä ja tunnelmaa korostaen, niin kristinuskon perusteesit ihmisen syntisyydestä ja alisteisesta asemasta voivat kohota pintaan. Sama juttu on sukulaisten kirkollisissa juhlissa. Jos protokolla sallisi, ateisti kuuntelisi omaa musiikkia MP3-soittimella ja pomppisi pystyyn muiden mukana.
Kalendaaririittien suhteen moni ateisti noudattaa tervettä rusinat pullasta -periaatetta. Maallistuneille kaikki on sallittua, Jehovan todistajille kaikki on kiellettyä ja ateistit valikoivat juhlamenoista itselleen sopivia juttuja. Sitä saa vapaasti paheksua, muttei pidä pahastua, vaikka vastaukseksi saisikin "Lällällää!"
Kristityt korostavat mielellään (ja virheellisesti) joulun alkuperäistä sanomaa eli Jeesuksen syntymäjuhlaa. Nasaretilaisen puusepän pojan syntymäpäivänä joulua on kuitenkin vietetty vain muutaman sadan vuoden ajan ja itse juhlan juuret ovat kaukana menneisyydessä, pakanuuden ajassa. Joulu ajoittuu talvipäivänseisaukseen, eli vuoden pimeimpään aikaan. Silloin on juhlittu talven taittumista aina siitä lähtien, kun ihmiset ovat ylipäätään olleet tietoisia päivän pituuden vaihteluista. Juhlimisen kulttuurisisältö lienee vaihtunut useasti vuosituhansien aikana ja sen kristillistäminen on ollut vasta toiseksi uusin vaihe: joulun kaupallistaminen on uusin. Se köyhä äiti ei sure, joka ei pysty viemään lapsiaan joulukirkkoon vaan se, joka ei pysty ostamaan heille joululahjoja.
Joulun pakanalliset juuret ovat ateisteille hyvä syy juhlia joulua, mikä on sinällään hassua, koska eiväthän ateistit ole pakanoita. Ennen kristinuskon tuloakin oli kaikenlaisia outoja uskomuksia, jotka ovat nykypäivän ateisteille yhtä vieraita kuin nykyisetkin. Kulttuurinen etäisyys lieneekin ateisteille hyvä syy kunnioittaa pakanallisia uskomuksia: kukaan ei tuputa heille henkilökohtaista suhdetta Ukkoon tai Tapioon. Viljalyhteen viemistä linnuille ei mielletä ruokauhrin antamiseksi jumalille. Sen sijaan joulukirkkoon meneminen on monelle ateistille kova pala. Vaikka tilaisuuteen kuinka yrittäisi suhtautua perinteitä ja tunnelmaa korostaen, niin kristinuskon perusteesit ihmisen syntisyydestä ja alisteisesta asemasta voivat kohota pintaan. Sama juttu on sukulaisten kirkollisissa juhlissa. Jos protokolla sallisi, ateisti kuuntelisi omaa musiikkia MP3-soittimella ja pomppisi pystyyn muiden mukana.
Kalendaaririittien suhteen moni ateisti noudattaa tervettä rusinat pullasta -periaatetta. Maallistuneille kaikki on sallittua, Jehovan todistajille kaikki on kiellettyä ja ateistit valikoivat juhlamenoista itselleen sopivia juttuja. Sitä saa vapaasti paheksua, muttei pidä pahastua, vaikka vastaukseksi saisikin "Lällällää!"