Sain puhelun

[Voi ei]

Yhden pojan äiti soitti minulle ja sanoi meidän pojan haukkuneen toista lihavaksi. Kyselin siinä sitten vähän enemmän tältä äidiltä ja hän sanoi "ajattelin nyt soittaa suoraan sulle, kun aiemmissa tapauksissa oon ilmottanut aina koululle ja sieltä on tullut aina hirmuinen selvittely kuka on sanonut ja mitä, en halua sellaista"

Olin ihan
Siis ei halua selvittää, miten asiat on todella menneet ja uskoo aina oman poikansa versiot tilanteista. Eikö sekin jo nyt jotain kerro, että "aina aiemmin". Jos poika toistuvasti joutuu sanaharkkaan, niin varmaan on itsessäänkin syytä.

Soitin koululle ja kerroin tilanteen. Selvisi, että toinen poika oli aloittanut riidan. Töninyt ja mollanut. Nyt tää soittajaäiti on mulle käärmeissään, kun hän vaan puolusti lastaan ja minä tein tästä asiasta "julkisen" ja tilanne vääristeltiin niin, että hänen lapsensa on syyllinen. Nyt heillä on paha mieli, koska poika on niin herkkä.

Mitä mun siis olisi pitänyt tehdä?

 

[--]

Ihan oikein teit!

 

[ap vielä]

Lisään sen verran, että laitoin oman poikani pyytämään anteeksi toiselta, jos on loukannut (vaikka provosoitunakin). Tän äitin vaahtoamisen jälkeen vaan suututtaa itseäkin jo aika lailla. Ei tuntunut anteeksipyynnöt auttavan

 

[Hankey]

Ihan oikein teit.

 

[mä]

Toimit ihan oikein, lapsesi näkee miten tilanteessa tulee toimia ja miten siihen suhtautua, vaikka muiden äidit toimisivat miten tahansa!

 

[Hewletin Paccardi]

Soititko koululle että asia selviäisi? Et siis kysynyt suoraan pojaltasi?

 

[ap]

Soititko koululle että asia selviäisi? Et siis kysynyt suoraan pojaltasi?

Kysyin ensin pojalta, joka myönsi sanoneensa toista lihavaksi tyyliin "ite olet" (siksi se anteeksipyyntö )mutta sanoi, ettei alottanut riitaa. Sen lisäksi kertoi miten muillakin pojilla on sanaharkkaa tämän yhden kanssa. Siksi ajattelin, että tilannetta olisi hyvä selvitellä koululla, kun yhdellä ja toisella tuntui olevan osuutta asiaan.