Sain selville että mies pettää...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nyt vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nyt vieras

Vieras
Sain juuri viime yönä selville, että mies pettää minua. Olin jo pitemmän aikaa sitä uumoillut ja kysynytkin häneltä, mutta olin kuulemma vainoharhainen lehmä...Viime yönä katsoin sitten sen puhelimen, josta löytyi viesti " hyvää yötä kulta..". Se niljake yritti vielä väittää että ne on vaan kavereita, ei muuta. Ihmekös sitä puhelinta onkin viime aikoina pitänyt vahtia jatkuvasti ja muutenkin äijä ollut ihan outo.

Minulla on tosi paha olla, välillä olen todella vihainen, välillä surullinen koska tämän piti olla se ihminen, jonka kanssa ollaan kunnes kuolema erottaa ja minä en olisi koskaan uskonut,että se tekee mulle tämän. Meillä on kaksi pientä lasta, 2- ja 4-vuotiaat ja en vaan nyt osaa ajatella miten selviän niiden kanssa. Kertokaa nyt joku jotain lohduttavaa, jotain mikä saa minut uskomaan että pärjään yksin ja tuo paska ei ole rakkauden ja itkujen arvoinen.
 
Juu, soitas sille naikkoselle ja sano että alkaa tekkeen tilaa uuden ukkonsa tavaroille, muista sanoa että pidä hyvänäs, sie löydät varmasti jotaki paljon parempaa. :xmas:

Jonku yksittäisen pettämisen vielä vois anteeksi antaa mutta jos sillä suhde on toiseen niin... heipparallaa... :headwall:
 
:hug: itte olin lähemmäs 6-vuotta yh ilman kenenkään tukea ja hyvin selvisin.... yksikin ystävä riittää pitämään siut kasassa pahimman ohi ja tukemaan siuta kun sitä tarviit... lapset.. kun niitä katsot näet niin paljon viattomuutta tiedät että on ainakin 2 pientä "olentoa" jotka paljovat sinua ilman mitää taka-ajatuksia/ vastapalveluksia... nyt alat elämään heille ja kun palaset on saatu mielessäsi taasen kokoon on aika uuden rakkauden ja onnen... Paljon voimia tulevaan ja aurinkoa pilvien päälle....
 
Mä soitin sille naiselle silloin yöllä, kun löysin sen viestin,
mutta ei tuo suostunut puhumaan...jätin toki sitten vastaajaan viestin, että tulee hakemaan miehen ja pitää hyvänään. Mutta en mä sitä naista tästä syytä vaan tuota paskaa joka tekin tämän minulle. Eikä se edes ollut pahoillaan, sanoi vaan että hän rakastaa "minuakin"...just joo. Me ollaan vaan oltu niin kauan yhdessä, 20 vuotta 15-vuotiaasta, ja nyt jo 11 vuotta naimisissakin, että se lähteminen tuntuu niin pahalta. Kai mä vaan olen liikaa tottunut ihmiseen enkä uskalla irtautua.
 
voin vaan kuvitella miltä susta tuntuu, aivan kamalaa kun tollain pitää käydä.En tiedä mitä tekisin jos omalle kohalle sattuis noin käymään.Pahalta tuntuu kun ajatteleekin sellasta.Voimia paljon, toivottavasti se aurinko paistaa vähän sinne risukasaankin.
 

Yhteistyössä