Sairaan kyllästynyt raskauteen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huopatossu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
Alkuperäinen kirjoittaja Huopatossu:
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
ymm'rrän taäysin... sua toka lapsi meni mul yli ja kolmas sit meni enkeliksi.... kiitos eteisistukan

Miten se eteisistukka vaikutti? Oon kyllä tosi pahoillaini, en voisi kuvitella omalle kohdalleni, että kuinka selviäisin...

siten että aloin vuotamaan verta rajusti ja sitä meni litra-pari.. oli omakin henki vaarassa... pieni ei kestänyt sitä=(

Voi kauhea... =( Koita jaksaa!

 
Mä inhosin olla raskaana. Se oli ihan helvettiä j tuntui kolmelta vuodelta. Ja KYLLÄ, minä arvostin silti raskautta! Hoidoilla saatiin aikaiseksi parin vuoden totaaliyrityksen jälkeen. Kuvittelin nauttivani raskausajasta; kuinka väärässä olinkaan.

Ihmiset on erilaisia. Moni on kysynyt onko mulla ikävä raskausmahaa ja he nostalgisesti muistelevat kuinka ihanaa oli olla raskaana. Itse inhosin olla avuton ja muista riippuvainen. Mulla oli korkrea verenpaine, streptogokki agalacticae, mieletön turvotus jaloissa (kengän koko suureni kolmella), turvotus turvotti myös käden hermot jotka särki kaikki yöt, kärsin unettomuudetsa, lopussa vauva perätilassa, jne. Liikuntaa en voinut harrastaa ja läskiinnyin vain, naamakin oli kuin jalkapallo (lihoin 18 kiloa ja nyt 3 kk syntymästä painan pari kiloa alle lähtöpainon).

Ei sitä pystynyt kuin tuijottelemaan seiniä tai nettiä. Elämä on yhtä ODOTUSTA. Mikään ei kiinnosta eikä mistään innostu. Meidän parisuhdekin meni ihan tuuliajolle kun olin niin nyrpeä ja huonotuulinen, mutta onneksi parani takaisin kun vauva syntyi.

Onneksi koitti vauvan syntymä ja ihana vauva-arki alkoi! Nautin tästä vauva-ajasta aivan suunnattomasti, väsymys ei haittaakoska tykkään mennä vauvan tahtiin ja nukun kun hänkin. Nyt kaikki ihmettelee miten olen niin pirteä ja hyvinvoiva, eikö minua masenna, eikö väsytä?? Tuntuu että nyt saisi valittaa ja valehtelen kun sanon että kaikki on ihanaa. Mutta raskausaikaa ei saa haukkua... Ihanaa kun pääsi siitä "siunatusta" tilasta...

Tsemppiä! Pian vartalo on omasi ja voit tehdä mitä haluat.
 
Ja antaas olla kun vauva sitten syntyy niin edelleen pitää olla vaan positiivinen kaikesta eikä saa ääneen valittaa väsyä jne tai heti tulee joku moittimaan että kehtaa valittaa kun hän ei saa lasta. Kyllä muakin lopussa tympi ja kyllästytti se mahakas vaihe+ vaivat vaikka olin onnellinen että ylipäänsä tulin raskaaksi. Ei se ole keltään lapsettomalta pois.
 
Mulla tänään 39+2 ja ihan loppu tähän odottamiseen, ei pysty kävelemään kunnolla kun pallo jalkojen välissä ja närästää kaikki, yöllä ei saa nukuttua kun kyljenkin kääntämiseen joutuu herää.Odottelen jo innolla että tää loppuu ja saa joskus omat normikokoiset vaatteet päälle.Syntyisi vaan pian tää vauva.Tsemppiä sinne,onneksi jälkikäteen ajateltuna raskaus aika menee nopsaan.:)
 
Onneksi on muitakin =) No, joskushan tää loppuu, ei se vauva varmaan ikuisuuksiin tuolla möllöttele... Ei tämä raskausaika mun mielestä mitään ihanaa ja auvoisaa oo, paremminkin päinvastoin. Onhan niitä hyviäkin hetkiä, mutta harvemmin. Mieskin sanoi, että ei tiennytkään, että raskausaika muuttaisi mua, ja vielä kiukuttelevaksi ja masentuneeksi murjottajaksi... =) Luuli varmaan, että olen seesteinen odottava äiti, täynnä hyvää tahtoa ja äidillistä lempeyttä =)
 

Yhteistyössä