Sairastunut PETTÄMISEEN

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kamala elämä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kamala elämä

Vieras
En keksi enää muuta syytä tälle jatkuvalle uskottomuudelleni, kuin se, että olen sairas.

Minulla on hyvä suhde, upea mies. Ja silti minä olen pettänyt häntä monta kertaa, enkä tunne saavani tarpeekseni siitä tunteesta, kun saan hyväksyntää ja ihailua muilta, läheisyyttä joka saa sydämen tykyttämään ihan eri tavalla kuin tuttu ja turvallinen läheisyys.

Janoan kai kaikkea kiellettyä, saan jotain kiksejä siitä.
Ja samalla minuun sattuu se, että kykenen tekemään jotain niin pahaa rakkaalle miehelleni.

Mä en enää tiedä mitä tehdä, auttaisiko terapia OIKEASTI?
Tai ehkä ero auttaisi, mutta toisaalta itse pettäminen ei sitten "onnistuisi" ja siitähän tässä on kysymys.
 
Mies tietää suurimman osan pettämisistä, mutta viime aikoina olen ollut vain hiljaa ja kantanut tuskan ja syyllisyyden sisimmässäni. Tuntuu, etten enää vain kehtaa kertoa - mies hyväksyisi asian ja jatkaisimme elämäämme samalla tavalla kuin ennenkin. Eli suurin rangaistus mulle on tämä hiljaisuus, se että painin ongelmani kanssa nyt yksin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala elämä:
Mies tietää suurimman osan pettämisistä, mutta viime aikoina olen ollut vain hiljaa ja kantanut tuskan ja syyllisyyden sisimmässäni. Tuntuu, etten enää vain kehtaa kertoa - mies hyväksyisi asian ja jatkaisimme elämäämme samalla tavalla kuin ennenkin. Eli suurin rangaistus mulle on tämä hiljaisuus, se että painin ongelmani kanssa nyt yksin.

No hae apua... Jos kerran itsekin ajattelet, että kyse on sinulla jostain ongelmasta. Kyllä siihen varmaan auttaa jo sekin, jos tajuat, miksi teet niin. ja saat jutella siitä.
 
Mutta mitä ovat ne mun ongelmani.. Se, että olen sitoutunut vaikka en ole ollut siihen valmis - ja tässä lopputulos: vaikka olen tyytyväinen mieheeni, haluan silti kokemuksia ja ihailua osakseni, enkä osaa jättää sitä pieneen viattomaan flirttiin?

Etten oikeasti olekaan tyytyväinen itseeni, vaikka olen itsevarma ja pidän näkemästäni, kun katson peiliin. Ehkä inhoan tätä käytöstäni, taipumusta uskottomuuteen, ja lohduttaudun "heittämällä hanskat tiskiin" eli antamalla palaa vain (pettämällä.)
 
Kotipsykologi täällä kyselee, että minkälainen isäsuhde sulla oli/on? Siitäkin voisi löytyä yksi selitys tuohon ongelmaasi.
Mulla on/on ollut sama ongelma kuin sulla, joten luulen tietäväni mitä tunnet/käyt läpi parhaillaan.
Voin jakaa ajatuksia kanssasi jos haluat heittää yyveellä;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala elämä:
En keksi enää muuta syytä tälle jatkuvalle uskottomuudelleni, kuin se, että olen sairas.

Tiedät siis miltä tuntuu olla mies :)

Terapia saattaa hyvinkin auttaa - niinkin yksinkertainen juttu kuin masennus voi aiheuttaa tuollaista pettämisen tarvetta naisella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala elämä:
En keksi enää muuta syytä tälle jatkuvalle uskottomuudelleni, kuin se, että olen sairas.

Tiedät siis miltä tuntuu olla mies :)

Terapia saattaa hyvinkin auttaa - niinkin yksinkertainen juttu kuin masennus voi aiheuttaa tuollaista pettämisen tarvetta naisella.

Mikäs sitä aiheuttaa miehillä sitten? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Terapia saattaa hyvinkin auttaa - niinkin yksinkertainen juttu kuin masennus voi aiheuttaa tuollaista pettämisen tarvetta naisella.

Mikäs sitä aiheuttaa miehillä sitten? :o

Normaali hormoonitoiminta, joka samalla varmistaa lajin säilymisen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Terapia saattaa hyvinkin auttaa - niinkin yksinkertainen juttu kuin masennus voi aiheuttaa tuollaista pettämisen tarvetta naisella.

Mikäs sitä aiheuttaa miehillä sitten? :o

Normaali hormoonitoiminta, joka samalla varmistaa lajin säilymisen.

Nii, että jos mies pettää, se on normaali, mutta jos nainen pettää, se on psyykkisesti jotenkin epätasapainossa?

Ei kuules mene läpi. :/ |O
 
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala elämä:
En keksi enää muuta syytä tälle jatkuvalle uskottomuudelleni, kuin se, että olen sairas.

Tiedät siis miltä tuntuu olla mies :)

Terapia saattaa hyvinkin auttaa - niinkin yksinkertainen juttu kuin masennus voi aiheuttaa tuollaista pettämisen tarvetta naisella.

Just... masennushan se hah, ei kuulu tavallisen masennuksen oireistoon moinen. Maniaan voi hyvinkin kuulua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja f:
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Terapia saattaa hyvinkin auttaa - niinkin yksinkertainen juttu kuin masennus voi aiheuttaa tuollaista pettämisen tarvetta naisella.

Just... masennushan se hah, ei kuulu tavallisen masennuksen oireistoon moinen. Maniaan voi hyvinkin kuulua.

Jaa? Masennus voi laukaista ja pahentaa monia mielihyvää tuottavia riippuvuuksia (päihdeongelmat, syömishäiriöt, hyperseksuaalisuus, jne.).
 
Ihan kuin mun tekstiäni!! En vaan oo tähän päivään mennessä uskaltanut avata suutani tästä asiasta kenellekään ja olen jo vuosia miettinyt mikä mussa on vikana. Pidin itseäni jo hullunakin yhdessä vaiheessa,siis ihan tosiaan epäilin mielenterveyttäni. Joku tuolla viittasi huonoon isäsuhteeseen,haluaisin kuulla tästä lisää sillä en ole koskaan tullut ajatelleeksi että se voisi olla syynä mun "käytöshäiriöön". Oma isäsuhteeni oli nimittäin perseestä.
 
Sä et selvästikään arvosta omaa miestäsi, koska eihän miestä jota OIKEASTI rakastaa ja arvostaa, voi pettää.
Tää on siis yhden "kotitohtorin" lausunto ja pohjautuu omaan kokemukseen. Aikoineen mulla oli ihana mies, jota ainakin luulin rakastavani, mutta petin häntä kokoajan. Nykyinen mies taas on sellainen, jota ei tulis mieleenkään pettää ja rakastan häntä ihan oikeasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sä et selvästikään arvosta omaa miestäsi, koska eihän miestä jota OIKEASTI rakastaa ja arvostaa, voi pettää.
Tää on siis yhden "kotitohtorin" lausunto ja pohjautuu omaan kokemukseen. Aikoineen mulla oli ihana mies, jota ainakin luulin rakastavani, mutta petin häntä kokoajan. Nykyinen mies taas on sellainen, jota ei tulis mieleenkään pettää ja rakastan häntä ihan oikeasti.

Kauan olet ollut nykyisen miehesi kanssa yhdessä?

Minäkin olin todella rakastunut omaan mieheeni ensimmäiset 7 vuotta enkä voinut kuvitella pettäväni häntä, mutta niin vain kävi.

Tapahtuneen jälkeen lupasin itselleni etten enää sitä tee. Tuli siitä sen verran pahan morkkis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala elämä:
Mies tietää suurimman osan pettämisistä, mutta viime aikoina olen ollut vain hiljaa ja kantanut tuskan ja syyllisyyden sisimmässäni. Tuntuu, etten enää vain kehtaa kertoa - mies hyväksyisi asian ja jatkaisimme elämäämme samalla tavalla kuin ennenkin. Eli suurin rangaistus mulle on tämä hiljaisuus, se että painin ongelmani kanssa nyt yksin.

Ehkä se onkin siinä, kun mies nielee kiltisti kaiken..? Teet mitä vaan, niin sopii? En tiedä, kuullostaa kyllä itsetunnon nostattamiselta, kuten tuolla jossain annoit ymmärtää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja july:
Kotipsykologi täällä kyselee, että minkälainen isäsuhde sulla oli/on? Siitäkin voisi löytyä yksi selitys tuohon ongelmaasi.
Mulla on/on ollut sama ongelma kuin sulla, joten luulen tietäväni mitä tunnet/käyt läpi parhaillaan.
Voin jakaa ajatuksia kanssasi jos haluat heittää yyveellä;)

Mulla on isäsuhde ollut perseestä kuten perhe-elämä lapsuudessa (välillä ) muutenkin. Siitä syystä nimenomaan en ikinä lähtisi kikkailemaan muihin suhteisiin, kun jotain näin arvokasta olen itselleni saanut. Ja ihan ansiosta =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Alkuperäinen kirjoittaja f:
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Terapia saattaa hyvinkin auttaa - niinkin yksinkertainen juttu kuin masennus voi aiheuttaa tuollaista pettämisen tarvetta naisella.

Just... masennushan se hah, ei kuulu tavallisen masennuksen oireistoon moinen. Maniaan voi hyvinkin kuulua.

Jaa? Masennus voi laukaista ja pahentaa monia mielihyvää tuottavia riippuvuuksia (päihdeongelmat, syömishäiriöt, hyperseksuaalisuus, jne.).

Niin mutta nyt sä annat vähän semmosta kuvaa, että miehen pettäminen on normaalia, mutta naisen pettäminen liittyy johonkin häiriöön, masennukseen tai jotain... :/ Aika törkiä väite.

mä taas väitän, että myös miehellä se pettämisen tarve kertoo jotain psyyken tilasta, ihan yhtälailla.
 
Hieman kuulostaa siltä, että olet sitoutunut - tai no, miten sen nyt ottaa... - parisuhteeseen liian aikaisin. Itselläni oli pitkään samanlaisia vaikeuksia, mutta yhtäkkiä tilanne korjaantui. Olin ilmeisesti kokenut riittävästi huumaavia seikkailuja ja törmäsin samalla "siihen oikeaan".
Ei siinä tarvittu terapiaa, eikä mitään sen kummempaa päätöstä. Ei vaan muut enää kiinnostaneet.
Hienoa, että puolisosi on ymmärtäväinen. Mutta sitä ei myöskään saa käyttää väärin. Ja kannattaa muistaa, että luottamuksen kadottaa parisuhteessa vain yhden kerran...
Toivon parasta suhteellenne.
 

Yhteistyössä