sairaus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Anja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Anja

Vieras
Mitä voisin tehdä?
Mieheni on sairaalloisen mustasukkainen. Perheessämme on 2 lasta,3- ja 6-vuotiaat tytöt.
Muutenkin tilanne on tukala.
Yleensä mieheni ei puhu mitään. On omissa maailmoissaan ja makoilee. Hänellä ei ole minkäänlaista elämäniloa.
Kulkee perässäni ja tutkii paikkoja ja haistelee minua. Seuraa jokaisen liikkeeni. Jos käyn vessassa, hän kohta menee sinne ja tutkii kaapit.
Tietsikkaa voin käyttää vain salaa. Tulee karmea syntinen olo, jos kärähdän koneelta.
Sitten kun mies ottaa kaljaa, niin jo alkaa nalkutus. Hän saattaa jopa 2 vuorokautta yhteenmenoon räkyttää jopa kymmenen vuotta vanhoista asioista. Aina hän keksii minusta syitä nalkutukseensa. Milloin mitäkin. En osaa olla hänelle oikeanlainen vaimo. Hän käy päivittäin vähintään kerran äitinsä ja veljiensä luona kotipaikassaan. Sitten haukkuu minua kun käyn omassa kotonani harvemmin. Oma äitini on vielä aika nuori.
Omista menoistaan hän kyllä pitää huolen. Eilenkin lähti puoli neljältä lottoja viemään ja palasi illalla kymmenen aikoihin riehumaan. Silloin mulla paloi proppu ja lähdin minäkin ulos. En ehtinyt siideriä juoda kun soittelujen jälkeen mies ilmestyi samaan paariin ja kaatoi juomani. Tilasin taksin ja lähdin kotiin.Kaikkein karmein odotti minua kotona. Hän oli jättänyt lapset yksin kotiin! Onneksi nukkuivat. Tuli kohta perässä ja veteli minua hiuksista ja rusenteli kasvojani. Aamulla kielsi kaiken, jopa lasten heitteillejätön.
Siis mitä tehdä. Onko mieheni henkisesti sairas vai minäkö?Loppuu kohta voimavarat. Voisiko joku antaa kommenttia.
Nyt sitten leikkii taas niin hyvää isää ja otti tytöt mukaansa, ilmeisesti menivät jälleen mummolaan.
 
Kuulostaa sairaalta. Missään tapauksessa kuvaamasi kaltainen käytös ei ole normaalia. Ei varmastikaan ole lapsille hyväksi elää tuollaisen isän kanssa. Sinuna ottaisin lapset mukaan ja lähtisin vaikka turvakotiin. Sieltä sitten omaan asuntoon. Miehesi on tasapainoton ja vastuuntunnoton. Ei ollenkaan sopivaa aviomiesainesta. Pienten lastesi etu täytyy nyt laittaa etusijalle. Toisaalta ihmettelen, että edes uskalsit lähteä baariin ja jättää hänet kotiin lasten kanssa, kun kirjoituksestasi saa kuitenkin sen kuvan, että hän on arvaamaton. Taidat sittenkin jonkin verran luottaa häneen. Minulla olisi kova hätä lapsista.
 
Suhteenne kuulostaa kovin tasapainottomalta. Minua ei tarvitsisi kuin kerran rusennella, niin peli olisi selvä. En ymmärrä miksi tänä päivänä kenenkään tarvitsee kärsiä parisuhteessa? Mitä saat elämääsi mieheltäsi? Entä hän sinulta (muutakin kuin kyykytettävän)?
 
Niinpä. Sitä aina luottaa toisen sanomisiin. Turpaani olen saanut monenmonituista kertaa, mutta edelleen olen vain tässä. Ehkä minulla ei ole voimia lähteä.
Hän on ollut hyvä isä lapsille, enkä olisi koskaan voinut kuvitella, että jättää yksin.
Siksi lähdin pois koska pelkään juuri sitä karmeaa tappelua ja riitelyä. Pelkään että minullekkin tulee musta aukko ja teen jotakin kamalaa sille. Dominoiva tämä mies on ollut aina, ja sanonut että nalkutuksessa kukaan ei hänelle pärjää. Hänen omaisensa syyttävät minua, että minä olen se pirttihirmu ja määräilijä, mutta tulisivatpa kerrankin katsomaan.
Ulospäin pitää näyttää hyvää kuvaa.

Haluan kiittää siitä että sain pahaa oloani edes hiukan keventää tänne. Ja kiitos teille, jotka otitte kantaa.

Itsestäni en olisi koskaan uskonut, että alennun moisen väkivallan alle. Mutta kun elää tilanteessa, sitä sokeutuu ja sopeutuu.Valitettavasti.
Aseita tämä mies kanteli tuossa aamupäivän. Nyt on häipynyt taas, ties minne. Onneksi ystäväni kävi, jotta sain hetkeksi muuta ajateltavaa.
Oikeastaan en saa mieheltäni muuta kuin pahaa mieltä. Ei hellyyttä, ei juttelukaveria, ei seksiä. Minut on lyöty niin maahan, että on tuskien taival, jotta nousen taas ylös ja alan pitämään itsestäni.
 
Miehesi ei ole lähimainkaan terve, ei hyvä isä eikä hyvä mies. Sinulla ei ole kokemusta normaalista, mieleltään terveestä miehestä, kun olet tätä noin kauan sietänyt. Olet mennyt sokeutumisessa ja sopeutumisessa jo nyt liian pitkälle.

Turvakoti olisi sinulla ja lapsillesi nyt se paikka, josta elämän järjestäminen pitäisi aloittaa. Noin vakavasti mieleltään tasapainottoman ja väkivaltaisen miehen kanssa ei voi ottaa riskejä, vaan lähtönne pitää järjestää turvatusti. Tosissani pelkään turvallisuutenne puolesta.

Turvakodissa pääset puhumaan asioista, saat asiantuntevaa apua ja asioitasi hoidetaan. Rohkaise itsesi ja hae apua, lastesi vuoksi, jos itseäsi et sääli.
 
Miehesi tuntuu olevan sairaalloisen ja vaarallisen mustasukkainen. Sinuna harkitsisin vakavasti eroa, ja lähestymiskieltokin voi olla tarpeen (vaatii tietysti näyttöä hänen vaarallisuudesta, toistuvasta häiriköinnistä tms.). Älä koettele terveyttäsi (ja lastenne terveyttä) enää kovin pitkään! Sairaalloinen mustasukkaisuus on paha itsetunto-ongelma, jota on vaikea parantaa. Ainakin se tapahtuu kovin hitaasti.
 
Olenhan minä uhannut lähteä monestikkin. Mutta aina olen antanut anteeksi. Minulla on hänen mielestään netissä helluja, jotka ovat uhka hälle. Olen kyllä kirjoitellut eräiden miespuolistenkin kanssa, mutta siitä olen saanut maksaakkin sitten mieheni taholta.
Lisäksi mies sanoo, että jos menen kertomaan asioista kenellekkään niin hän kostaa je kertoo minusta kaikenlaisia juttuja äidilleni, työpaikallani ja ystävilleni. Olen vain nettihuora. Ei ymmärrä sitä, että minäkin kaipaan juttuseuraa, kun hänestä ei ole, vaikkakin vain netin kautta. Aikaisemmin kävin silloin tällöin ulkona ystävieni kanssa, mutta se oli liian raastavaa olla tämän tästä mustelmilla.
Nyt ne mustelmat tulee jo netistäkin....

Jos hänellä ei ole muuta valitettavaa niin silloin hän kelaa vuosia tapahtuneisiin asioihin ja alkaa niistä nalkuttaa.Koskaan ei ole hyvä tilanne hänen mielestä.
Saan kuulemma häipyä tästä talosta, mutten koskaan saa enää nähdä lapsiani, enkä saa ottaa mitään täältä mukaani.
Se ei merkitse mitään, että palkastani menee suurin osa asuntolainaan ja muihin yhteisiin menoihin.

Muistan kun seurustelumme alkuaikoina hän sanoi minulle omista siskoistaan ja veljistään:"" Olen päättänyt, etten koskaan käyttäydy samalla tavalla puolisoani kohtaan , mikäli sellaisen saan."" Nyt itse on pahin koko porukasta.
Viimekesänä laitoin hänet tiukille. Joko terapiaan tai ero. Lupasi lähteä terapiaan, mutta kun asia ""unohtui"", sama peli jatkui ja entistä hullunpana.
Hänen isänsä ei jaksanut ja teki itsemurhan ennenkuin tapasimmekaan.
 
Sinun on syytä hankkia myös lääräriltä todistus, kun mustelmia ym. tulee. Älä riskeeraa omaa ja lastesi terveyttä. Apua on saatavilla, mutta kukaan ei osaa tuoda sitä sinulle kotiin.
 
On minulla useampikin lääkärinlausunto olemassa. Poliisitkin ovat tietoisia asiasta, mutteivät koskaan ole tulleet, koska mies on heidän tuttujaan...
Kerrankin minua vietiin ambulanssilla pään ct-tutkimukseen kun mies hakkasi päätäni sementtikattiaan ja sain siitä huimausta, näköhäiriöitä ja pääkipua, sekä tasapainohäiriöitä.
Senkin asian hän käänsi siten, että olin olin tullut pää edellä taksista ja lyönyt pään jäätikköön.
Mestarivalehtelija se on ja kaipa ne ihmiset sitä uskookin...
 
Anja rakas, miehelläsi on sairaus joka ei parane vaan pahenee. Itse olin tuossa epävarmassa tilanteessa vielä vuosi sitten. En tiedä lähteäkkö vai ei. Lopuksi lähdin ja tiedän: ei ollut muuta vaihtoehtoa. Minäkin olin vain pelkkä huora joka töissä chattasi miesten kanssa ja ruokatunnilla rakasteli autoissa. Öisin en saanut nukkua kun haukkui minua. Ensimmäistä kertaa käännyin psykiatrin puoleen kolmisen vuotta sitten. Olin hiukan hämmentynyt kun psykiatri ensi sanoikseen suositteli minulle eroa. Ammatti-ihmiset tietävät että muuta vaihtoehtoa ei ole. Lähde, vaikka tuntuu vaikealta. Lähde, vaikka miehesi estelee ja lupaa muuttua. Lähde, et tule katumaan. Sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa.
 
Suojele edes lapsiasi. En hämmästyisi yhtään, jos hän seuraavaksi pistäisi kylmäksi teidät kaikki ja vielä itsensä siihen perään. Sinäkin taidat tietää sen varsin hyvin. Jos et nyt lähde, teet todella väärin lapsiasi kohtaan.
 
Hurskaalle sisarelle
Olisiko ollut parempi, että jään odottamaan mitä tuleman pitää ja alistumaan siihen?
Olet juuri sellaisia ""täydellisiä"" ihmisiä, jotka eivät löydä kuin vikoja toisista ihmisistä ja varsinkin naispuolisista.
Koska minä en ole täydellinen, valitsin siinä tilanteessa vähemmän huonon vaihtoehdon.
Vielä sinulle moraalisaarnaajalle, en juonut kaljaa vain yhden siiderin, joten haloo sinulle.
Lapsille hän on ollut hyvä isä, eikä koskaan tehnyt heille pahaa.Miksi en olisi jättänyt?
 
No hei pistä ukko ulos meitä fiksujakin on ja jotka hyväksyy myös lapset. Hakeudu ensin johonkin turvaan tuttavat sukulaiset turvakoti sitten ero jne hei kunnollisia parisuhteita on olemassa
 
Pyysit neuvoa ja kannanottoa asiaan.Itse suosittelisin myös jo ihan työni puolesta vakavasti harkitsemaan eroa.Jo useampi vastaaja on tätä samaa suositellut sinulle ja ovat aivan oikeassa.Yrität vieläkin kääntää mielestäni hieman niinpäin asiaa ettei miehesi ole ""läpeensä paha"", vaan on esim.hyvä isä jne.Kuka oikeasti hyvä isä tekee rakkaiden lastensa äidille sellaista mitä miehesi tekee sinulle?Lapset eivät ole tyhmiä,iästä riippumatta he ymmärtävät aina jotakin tapahtumista ja tietävät milloin äitillä ja isällä ei asiat ole hyvin.Onko oikein lapsia kohtaan, että he joutuvat elämään lapsuutensa tällaisen ilmiön vierellä;jatkuvan pelon ja sairaalloisen käyttäytymisen keskellä?Lapsesi eivät voi valita, missä olosuhteissa elävät ja millaisen lapsuuden saavat vaan siitä te vanhemmat olette vastuussa.Etkö vain haluaisi lapsillesi mitä tahansa parasta?

Miksi annat itseäsi kohdella tuolla tavoin?Etkö usko ansaitsevasi parempaa?Oletko elänyt jo niin kauan miehesi sairaalloisen mustasukkaisuuden alaisena, että alat itsekin uskomaan miehesi sanoja?Sinä olet täysin oikeassa kun epäilet ettei miehesi ole aivan terve.Hän sairastaa patologista mustasukkaisuutta ja se voi todellakin olla vaaraksi sekä sinulle, että muulle perheellesi.Jossakin vaiheessa raja saattaa ylittyä ihan mitättömästä syystä ja miehesi voi tehdä sekä sinulle että lapsillesi jotakin peruuttamatonta.Minkäänlainen väkivalta ei ole sallittua.Hälytyskellojen olisi pitäny soida jo ajat sitten.Normaaliin parisuhteeseen ei kuulu minkäänlainen väkivalta eikä käsiksi käyminen.Ajatella, että sinua on pahoinpidelty niin, että olet saanut neurologisia oireita ja pääsi on jouduttu kerroskuvaamaan!!!Todella vaarallista ja pelottavaa!Sinulla on vain yksi pää yhtä elämää varten käytössä ja sillä pitäisi pärjätä koko elämä.Pää on erittäin herkkä alue ja yksi isku väärään kohtaan voi aiheuttaa elinikäiset vammat.Sen jälkeen lapsillasi ei ole enää äitiä.Ethän missään tilanteessa halua jättää lapsiasi yksin?

Vaikka miehesi väittäisi parantaneen tapansa, niin siihen hän ei kertakaikkiaan yksin pysty.Hän sairastaa sellaista sairautta, joka vaatii pitkällistä hoitoa ja terapiaa sekä luultavasti lääkityksenkin.Hännellähän on pahemmanlaatuinen persoonallisuushäiriö.Niin kauan kun miehesi ei ole valmis hakemaan itselleen apua niin niin kauan teidän ei pidä elää yhdessä.

Kerää tärkeimmät tavarat mitä sinä ja lapsesi tarvitsette ja lähtekää yhdessä turvakotiin tai turvallisen omaisen/ystävän luokse, jotka tietävät tilanteen.Jos et mene turvakotiin, niin ilmoita kotoa lähdöstä poliiseille jotta heillä on asia tiedossa ja osaavat tulla paikalle mahdollisimman nopeasti jos sellainen tilanne tulee.Poliisi on poliisi Suomessa ja vaikka kuinka tuntisivat miehesi niin tulevat kyllä apuun, jos sitä tarvitsette.Eivät he jätä auttamatta ketään,olivatpa kuinka hyviä tuttuja tmv.Sanoit myös aiemmin, että on uhannut kertoa sinusta juttuja eteenpäin.Tuohan jo kuulostaa naurettavalta ääneen sanottunakin.Aikuinen mies kiristää kuin pikku lapsi.Itsensähän hän naurettavaksi tekee, kun perheen sisäisiä asioitanne alkaa paljastelemaan.Kertokoon mitä kertoo, sillä ei ole mitään väliä.Lähinnä säälittävää häneltä ja ulkopuoliset luultavasti ihmettelisivät lähinnä hänen motiivejaan, jos alkaisi tuommosta juttua suoltamaan.

Turvakodin kautta teille aletaan järjestämään asioita.Sieltä käsin voit myös itse alkaa hakemaan sinulle ja lapsille omaa asuntoa.Samalla ihan ensimmäiseksi haet lähestymiskiellon miehellesi.Keräät kaikki todisteet pahoinpitelyistä jne ja toimitat ne poliisille.Sairaalan arkistossa on käynneistäsi tiedot tallella.Halusin myös vielä kommentoida tuohon, kun sanoit miehesi selittäneen muille mistä erilaiset jäljet esim.kasvoihisi olivat tulleet ja uskoit muiden uskoneen hänen selityksensä.Uskon, että suurin osa tietää mistä jäljet tulevat varsinkin kun miehesi niitä niin hanakasti selittelee.Ulkopuoliset luultavasti säälittelevät tilannetta, muuta ainakin epäilevät mitä teillä tapahtuu.Nyt ei auta kuin sinun alkaa avoimesti asioista alkaa puhumaan ja hakemaan sinulle ja lapsillesi aspua.Et voi enää millään perustella jäämistänne!Enkä kirjoita tätä tekstiä ihan vain ammattini puolesta vaan olen myös itse ollut aikoinani väkivaltaisessa suhteessa, joten tiedän minäkin jotain siitä mistä kirjoitan.

 
Lämmin kiitos kannanotoistanne.
Aloin vain sitä miettimään, että onko naisen aina pakko lähteä kodistaan, mikäli tällaisia tilanteita syntyy? Itse olen maksanut taloa jo 7 vuotta.Noin puolet palkastani on mennyt seitsemän vuoden ajan lainanlyhennyksiin. Ja nyt sitten minä ja tytöt joudumme lähtemään.
Olen laittanut kotiin kaiken huonekaluista, astiastoista ym. lähtien. Miksi siis me lähtisimme? Eikö pitäisi miehen lähteä?
 
Toki tulet sitten aikanaan saamaan oman osuutesi yhteisestä omaisuudesta. Kunhan laitat eron vireille, omaisuus jäädytetään ja sitten ositetaan velat ja omaisuus puoliksi molemmille ellei teillä ole avioehtoa.

Ei tietenkään naisen ole aina pakko lähteä mutta tuskin uskot itsekkään ihan tosissasi, että sairas miehesi oikeasti johonkin lähtisi?

Ei ainakaan lukemani perusteella. Ainoa keino saada hänet talosta ulos olisi hänen poissaollessaan vaihtaa lukot oviin mutta se on aika vaarallista ottaen huomioon miehesi tilan.

 
Onko sitten enää mitään väliä omistatko mitään taloa, kun hullu ukkosi on pistänyt sinut ja lapset kylmäksi? Näitähän saa lukea lehdistä harva se päivä! Tietysti jos saat ukon lähtemään pois ja maksat sen ulos, mutta en uskaltaisi edes ehdottaa noin pimeelle ukolle tuota, ajattele lapsiasi hyvä ihminen ja lähde vielä kun voit!
 
Miehesi on kyllä täyskako, kuuluisi suljetulle osastolle. Tuollaisen kanssa eläminen on aikuiselta naiselta jo edesvastuutonta, varsinkin kun pienet lapset ovat ilman omaa syytään samalla suuressa vaarassa. Juuri tuollaiset miehet tappavat perheitään. Lähde ennenkuin sinusta ja lapsistasi tulee iltapäivälehden lööppi. Viis talosta nyt, kyllä saat siitä myöhemmin omasi takaisin. Onko se nyt tosiaan suurin huolenaiheesi?

Muista myös että olet suurimmassa vaarassa silloin kun mies saa tietää lähtöaikeista, mutta et ole vielä oikeasti lähtenyt. Älä siis hiisku asiasta mitään etukäteen, edes lapsille, vaan lähde salaa ja yhtäkkiä. Ota töistä vapaapäivä tai viikko, kerää kamat mieluiten jonkun muun tuttavan tai sukulaisen läsnäollessa ja häivy huushollista miehen poissaollessa. Äläkä ole niin hullu että menet myöhemmin takaisin kaiken maailman lupauksia uskoen.

Pakko ihmetellä että mistä nämä raivotautiset elukat löytävätkin aina uusia alistettavia?
 
Ei voi muuta sanoa kuin että vakka on kantensa valinnut, jos et nyt heti lähde lapsien kanssa! En kyllä jättäisi lapsia tullaisen kahjon huostaan, lapsi raukat varmaan pelkää isäänsä, kyllähän hekin nyt ovat huomanneet teidän karmeat välinne, lapset on hyvin tarkkoja näissä asioissa. Äläkä yhtään kuvittele, etteikö miehesi voisi tehdä myös lapsillesi pahaa, kun kerran sinullekin voi tehdä tuommoista. Tajua jo nyt että ukko on SAIRAS ja ne voi tehdä mitä vaan.
 
Noudata neuvoja! Miehesi on sairas ja tarvitsee hoitoa, ei mielenterveyden hoitaminen ole häpeä ja hoitamatta jättäminen on tässä tapauksessa vaarallista.

Ainoa tapa aloittaa koko perheen hoitaminen ja turvaaminen on kodin jättäminen, kuten sinua on neuvottu. Älä hyvä ihminen jää miettimään rahaa nyt, kun henkenne ja terveytenne on vaarassa.

Lähde pois ja anna asioittenne hoito sen jälkeen sellaisiin käsiin, joka katsoo asioita ilman tunteita ja toimii asiallisesti.
 

Yhteistyössä