"salaa onnellinen"

[vuodatus]

Puran nyt tänne tunteitani.. on helpompaa purkautua tuntemattomille ja anonyymina.

Pidemmän aikaan jo ns. ahdistanut elämäntilanteeni. Olen avoliitossa miehen kanssa joka on pettänyt minua, esikoisemme syntyi noin 1kk sitten. Olen "salaa" onnellinen siitä että palattiin yhteen. Tarkoitan siis että mies on täysin muuttunu ja tällä hetkellä "elää" täysin perheensä takia. Otin periaatteessa miehen takaisin lapsen vuoksi mutta minulla oli myös tunteita miestä kohtaan ja hän osoitti että häneen voi luottaa ja tekee kaikkensa että saa olla minun kanssani taas. Joka päivä mies huomio minua ja ns. näyttää minulle että välittää ja haluaa minun kanssa olla. On päiviä kun elän täysillä ja olen erittäin onnellinen perheestäni. Toisaalta minua välillä kalvaa se miten hän minua petti ja näen silmissä kyseisen naisen ja kyyneleet vain valuvat silmistä kun miettii sitä.
En ole uskaltanu kertoa kaikille että ollaan taas yhdessä koska pelkään sitä mitä ihmiset minusta ajattelevat. Olenko siis säälittävä ja typerä kun olen palannut yhteen hänen kanssaan.. Tai ajatteleeko mies niin että voi kohdella minua miten vain ja siltin olen hänen kanssaan. Hän on kyllä sanonut että on onnellinen ja tätä hän haluaa elämältään. Vaikka usein mietin sitä pettämistä myös samalla minulla on pelko siitä että jostain syystä erotaan ja en saa viettää aikaa hänen kanssaan koska minulla on niin paljon tunteita kyseistä (kusipäätä) kohtaan. En ymmärrä miten joku voi niin paljon satuttaa toista.

Kuitenkin olen onnelinen tämän hetkiseen elämään.. mutta olen ns. salaa onnellinen muille on vaikea puhua kun heidän ilmeestään näkee sen kun sanon että olen miehen kanssa yhdessä joka minua on satuttanut.

Unohtaminen on vaikeaa ja kovin yritän unohtaa (samalla pelkään että jos unohdan niin taas joudun kärsimään)

 

[Heinekeeni]

Jos olet onnellinen vaikka tiedät missä mennään (tai on menty), niin ei siinä ole mitään hävettävää. Jos tulevaisuus taas tuo tullessaan pettämistä tms. niin sitten mieti tilannetta uudestaan.

 

[asiaa puhuu heinekeeni]

jos ollaan yhdessä niin satutettua tulee toinen toistaan joka tapauksessa. ihmiset on yliherkkiä ja pitävät asiallisena, että lennetään pesästä heti kun ei mene niinkuin strömsössä.

 

[hr]

Vaikeudet vahvistaa ja opettaa olemaan onnellinen, vaikka muiden mielestä ei siihen oliskaan aihetta.

Että ole vaan onnellinen.

"Kell' onni on se onnen kätkeköön ja kell' aarre on se aarteen peittäköön. Ja yksin iloitkoon onnestansa."

 

[kassu]

Kyllä saat olla ihan avoimesti onnellinen. Onnea on yhteinen ihana vauvanne, se että jaksoitte vastoinkäymisistä huolimatta yrittää uudelleen ja se että pystyitte asiasta puhumaan. Älä ajattele mitä muut ajattelee. Minä henkilökohtaisesti antaisin ennemmin pettämisen anteeksi kuin vaikkapa pahoinpitelyn tai lapsiin kohdistuvan väkivallan.

 

[vuodatus]

tulipa jotenki kevyt ja hyvä olo kun olette niin ymmärtäväisiä kiitos kun jaatte ajatuksia kanssani. Ja tosiaan parempaa isää en voisi lapselleni löytää!

 

["jada"]

Mun mielestä jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Kaikki meistä tekee virheitä, ja olen itse elävä esimerkki siitä, että jos pettää kerran, ei välttämättä petä enää koskaan: itse en IKINÄ enää tekisi sitä kenellekkään. Kunhan miehesi tietää, että toista kertaa ei saa anteeksi (siis jos sinäkin näin ajattelet) Tsemppiä ja onnea vauvasta!

 

[vuodatus]

[QUOTE="jada";23097336]Mun mielestä jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Kaikki meistä tekee virheitä, ja olen itse elävä esimerkki siitä, että jos pettää kerran, ei välttämättä petä enää koskaan: itse en IKINÄ enää tekisi sitä kenellekkään. Kunhan miehesi tietää, että toista kertaa ei saa anteeksi (siis jos sinäkin näin ajattelet) Tsemppiä ja onnea vauvasta! [/QUOTE]

Pelisäännöt olen kyllä selväksi tehnyt.. ja hän kyllä tietää että jos vielä vastaavaa tekee ni sen jälkeen ei takaisin ole tulemista! Vaikka kuinka ajattelen että jokainen meistä virheitä tekee ja että kukaan ei ole täydellinen niin siltin vain mietin että miten se sattuukin juuri omalle kohdalle nämä koettelemukset! Ja ymmärrän sen että virheistä oppii mutta sitä niin toivoisi että tälläiset "virheet" olisi jo opittu!! Ja onhan se niinkin kun mies sanoi että vasta sillon kun on menettänyt jotain arvokasta ymmärtää miten paljon juuri sitä haluaakin.

 

["jada"]

Pelisäännöt olen kyllä selväksi tehnyt.. ja hän kyllä tietää että jos vielä vastaavaa tekee ni sen jälkeen ei takaisin ole tulemista! Vaikka kuinka ajattelen että jokainen meistä virheitä tekee ja että kukaan ei ole täydellinen niin siltin vain mietin että miten se sattuukin juuri omalle kohdalle nämä koettelemukset! Ja ymmärrän sen että virheistä oppii mutta sitä niin toivoisi että tälläiset "virheet" olisi jo opittu!! Ja onhan se niinkin kun mies sanoi että vasta sillon kun on menettänyt jotain arvokasta ymmärtää miten paljon juuri sitä haluaakin.

Joo ja siinä menee kauan päästä yli noista koettelemuksista, että voi antaa anteeksi ja "unohtaa". :/ Mutta yleensä kyllä se vaan sit helpottaa jossain kohtaa. Sä saat toki ottaa aikaa niin paljon kun tarvit, mutta toivottavasti pääset yli ja mahdollisimman nopeasti. Harmi tosiaan, että jotkut oppii vasta virheistä, mutta silti hienoa, jos kuitenkin oppivat.