B
Bbea
Vieras
Oltiin noin 14 vuotiaita, kun tutustuttiin ja olimme todella läheisiä ja pyörittiin yhdessä paljon. Tämä ensirakkauteni voi nyt olla vaikka Lauri.
Lauri oli silloin poika, joka oli tyttöjen suosiossa (ainakin ystävieni) ja tiesin silloin, että olen minäkin häneen ihastunut, mutta en niin "huliviliä" poikaystäväkseni tahdo. En myöntänyt kuitenkaan ikinä Laurille tai kenellekään muulle, että tuo poika oli vienyt sydämeni. Lauri oli todella ihastunut minuun ja yritti melkein kaikkensa, että saisi minut. Muistan vieläkin kuinka hän aina sanoi mulle (olen nyt vaikka Kiia), että "milloin mennään Kiia naimisiin" ja minä vain naureskellen sanoin että ihan milloin vaan.
No, meistä tuli hyviä ystäviä koska tunnemme toisemme niin hyvin ja ollaan molemmat oltu toistemme tukena hyvinkin hankalina aikoina.
Tästä on nyt noin vuosi aikaa, kun erään kerran näin häntä taas pitkästä aikaa ja sanoin Laurille, että tiesitkö muuten että minäkin tykkäsin sinusta ja kovasti silloin kun oltiin teinejä. Hän ei tiennyt ja oli ihan ihmeissään. Sen jälkeen aina kun olemme nähneet, niin meillä on se tietty katse kahdestaan. Se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Molemmat olemme nyt 23 vuotiaita ja molemmilla yhtä pitkä suhde menossa (4v) toisten kanssa. Hän on myös kihloissa naisensa kanssa. Tässä pari viikonloppua taakse päin hän yritti suudella minua. Olimme viettämässä eräitä juhlia jossa tämä siis tapahtui. Torjuin hänet totta kai ja sanoin, että ei käy kun se olisi väärin. Kysyin häneltä pari päivää myöhemmin, että oliko se humalaisen tyhmä yritys mutta sanoi, että voisi vaikka heti yrittää uudestaan ja hän ei mahda mitään että tunteet heräävät aina uudelleen, kun minut näkee. Tiedän hänen tunteensa paremmin kuin hyvin, koska minulla on se sama fiilis.
Nyt kun on 9 vuotta mennyt aikaa eteenpäin ja molemmista on kasvanut aikuisia, niin olen usein havahtunut siihen, että voisiko hän jopa oikeasti olla se elämäni mies. Olen päättänyt että näen häntä ja kerron ajatuksistani. Tässä ei varmaankaan olisi mitään ongelmaa, jos molemmat olisimme vapailla markkinoilla. Oma suhteeni on ajautunut parin vuoden sisällä huonoon jamaan ja en ole ollut onnellinen pitkään aikaan.
Nyt mut saa lytätä ja haukkua ihan rauhassa, eli kertokaa onko kannattavaa edes lähteä kertomaan ajatuksistani Laurille ja pilata ehkä mahdollisesti hänenkin suhde.
Lauri oli silloin poika, joka oli tyttöjen suosiossa (ainakin ystävieni) ja tiesin silloin, että olen minäkin häneen ihastunut, mutta en niin "huliviliä" poikaystäväkseni tahdo. En myöntänyt kuitenkaan ikinä Laurille tai kenellekään muulle, että tuo poika oli vienyt sydämeni. Lauri oli todella ihastunut minuun ja yritti melkein kaikkensa, että saisi minut. Muistan vieläkin kuinka hän aina sanoi mulle (olen nyt vaikka Kiia), että "milloin mennään Kiia naimisiin" ja minä vain naureskellen sanoin että ihan milloin vaan.
No, meistä tuli hyviä ystäviä koska tunnemme toisemme niin hyvin ja ollaan molemmat oltu toistemme tukena hyvinkin hankalina aikoina.
Tästä on nyt noin vuosi aikaa, kun erään kerran näin häntä taas pitkästä aikaa ja sanoin Laurille, että tiesitkö muuten että minäkin tykkäsin sinusta ja kovasti silloin kun oltiin teinejä. Hän ei tiennyt ja oli ihan ihmeissään. Sen jälkeen aina kun olemme nähneet, niin meillä on se tietty katse kahdestaan. Se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Molemmat olemme nyt 23 vuotiaita ja molemmilla yhtä pitkä suhde menossa (4v) toisten kanssa. Hän on myös kihloissa naisensa kanssa. Tässä pari viikonloppua taakse päin hän yritti suudella minua. Olimme viettämässä eräitä juhlia jossa tämä siis tapahtui. Torjuin hänet totta kai ja sanoin, että ei käy kun se olisi väärin. Kysyin häneltä pari päivää myöhemmin, että oliko se humalaisen tyhmä yritys mutta sanoi, että voisi vaikka heti yrittää uudestaan ja hän ei mahda mitään että tunteet heräävät aina uudelleen, kun minut näkee. Tiedän hänen tunteensa paremmin kuin hyvin, koska minulla on se sama fiilis.
Nyt kun on 9 vuotta mennyt aikaa eteenpäin ja molemmista on kasvanut aikuisia, niin olen usein havahtunut siihen, että voisiko hän jopa oikeasti olla se elämäni mies. Olen päättänyt että näen häntä ja kerron ajatuksistani. Tässä ei varmaankaan olisi mitään ongelmaa, jos molemmat olisimme vapailla markkinoilla. Oma suhteeni on ajautunut parin vuoden sisällä huonoon jamaan ja en ole ollut onnellinen pitkään aikaan.
Nyt mut saa lytätä ja haukkua ihan rauhassa, eli kertokaa onko kannattavaa edes lähteä kertomaan ajatuksistani Laurille ja pilata ehkä mahdollisesti hänenkin suhde.