elikkä tänään tuli puoli vuotta täyteen poikien syntymästä ja suruharso alkaa väistymään enemmän ja enemmän auringon tieltä.
Ikävä on tietysti kova, varsinkin kun lasketun ajan mukaan pojat olisivat reilu 3 viikkoisia, mutta tapahtunutta ei voi muuttaa, se on opittava hyväksymään ja kovimman tuskan vaihtuessa pienempään, elämä hiukan helpottaa.
Ikinä en poikia unohda, aina heitä rakastan :heart: :heart:
Ikävä on tietysti kova, varsinkin kun lasketun ajan mukaan pojat olisivat reilu 3 viikkoisia, mutta tapahtunutta ei voi muuttaa, se on opittava hyväksymään ja kovimman tuskan vaihtuessa pienempään, elämä hiukan helpottaa.
Ikinä en poikia unohda, aina heitä rakastan :heart: :heart: