Selibaatti

[Mies hämillään]

Vaimoni päätti aloittaa yksipuolisella päätöksellä selibaatin määräämättömäksi ajaksi. Minä sanoin, että silloin hän irtisanoo sopimuksemme yrittää huolehtia toistemme tarpeista kykyjemme mukaan. Hän haluaa omien sanojensa mukaan korostaa suhteemme henkistä puolta. Minä sanoin, että jos hän ei yritä huolehtia tarpeistani, niin minä irtisanoudun uskollisuuden lupauksesta. Nyt hän sanoo tuntevansa itsensä vain reiäksi, mikä ei minusta pidä paikkaansa. Seksi on kuitenkin mielestäni iso osa suhdetta. Kaikkea muutahan voin tehdä muiden ystävieni kanssa.

Miten tilanne kannattaisi mielestänne ratkaista? Miten itse suhtautuisitte, jos kumppaninne kieltäytyisi seksistä toistaiseksi? Tahdon vielä korostaa, ettei kyse ole fyysisestä syystä eikä kuulemma edes siitä, että seksi olisi hänestä ollut huonoa.

 

[vaikutelmia...]

Vaimoni päätti aloittaa yksipuolisella päätöksellä selibaatin määräämättömäksi ajaksi. Minä sanoin, että silloin hän irtisanoo sopimuksemme yrittää huolehtia toistemme tarpeista kykyjemme mukaan. Hän haluaa omien sanojensa mukaan korostaa suhteemme henkistä puolta. Minä sanoin, että jos hän ei yritä huolehtia tarpeistani, niin minä irtisanoudun uskollisuuden lupauksesta. Nyt hän sanoo tuntevansa itsensä vain reiäksi, mikä ei minusta pidä paikkaansa. Seksi on kuitenkin mielestäni iso osa suhdetta. Kaikkea muutahan voin tehdä muiden ystävieni kanssa.

Miten tilanne kannattaisi mielestänne ratkaista? Miten itse suhtautuisitte, jos kumppaninne kieltäytyisi seksistä toistaiseksi? Tahdon vielä korostaa, ettei kyse ole fyysisestä syystä eikä kuulemma edes siitä, että seksi olisi hänestä ollut huonoa.

Eipä nuo yksipuoliset muutokset suhteessa yleensä oikein hyvään lopputulokseen johda; kun vaan ilmoitetaan toiselle että nyt tehdäänkin näin, onko selvä.

Mitä tarkemmin ottaen tarkoittaa "henkinen" tässä tapauksessa? Kaikki mitä olemme ja teemme, on myös henkistä - ei henkistä ja fyysistä oikein voi ryhtyä erottelemaan. Esim. seksihän parhaimmillaan on nimenomaan myös henkistä läheisyyttä!
"Toistaiseksi" (jos tuo siis on ilmoitettu selibaatin kesto) ei myöskään ole mielestäni ihan oikeudenmukaista Sinua kohtaan.

Minä ensiksi pyrkisin keskustelemaan saadakseni tarkempaa selvitystä mistä oikein todella on kyse, pelkkä "yleishenkinen" ei tässä riitä perusteeksi. Jokin ilmeisesti vaimoasi kuitenkin nyt askarruttaa suhteesanne.

 

[no joo]

Vaimoni päätti aloittaa yksipuolisella päätöksellä selibaatin määräämättömäksi ajaksi. Minä sanoin, että silloin hän irtisanoo sopimuksemme yrittää huolehtia toistemme tarpeista kykyjemme mukaan. Hän haluaa omien sanojensa mukaan korostaa suhteemme henkistä puolta. Minä sanoin, että jos hän ei yritä huolehtia tarpeistani, niin minä irtisanoudun uskollisuuden lupauksesta. Nyt hän sanoo tuntevansa itsensä vain reiäksi, mikä ei minusta pidä paikkaansa. Seksi on kuitenkin mielestäni iso osa suhdetta. Kaikkea muutahan voin tehdä muiden ystävieni kanssa.

Miten tilanne kannattaisi mielestänne ratkaista? Miten itse suhtautuisitte, jos kumppaninne kieltäytyisi seksistä toistaiseksi? Tahdon vielä korostaa, ettei kyse ole fyysisestä syystä eikä kuulemma edes siitä, että seksi olisi hänestä ollut huonoa.

tilanne korjautuu itsestään ajan kuluessa, jos suhteenne on kunnossa. eli ei kannata ottaa vakavasti. ja onhan sinulla käsi täksi ajanjaksoksi.

muutaman viikon päästä (jos selibaatti silloin vielä pitää) voit ehdottaa, että voitte hyväillä toisianne kaikkialta muualta paitsi rinnoista ja sukupuolielimistä. voit vaikka runkata pari kertaa ensin, niin ei ole halut niin pinnalla. veikkaan, että vaimo haluaa siinä vaiheessa hyväillä vähän muutakin kuin selkääsi, jos vain itse pystyt hillitsemään itsesi selibaatin aikana ja myös hyväilysession aikana (et siis itse saa tehdä aloitetta seksiin silloin). jos alkaa seistä, lopeta hyväily ja mene runkkaamaan vessaan. et kuitenkaan saa missään tapauksessa itse tehdä aloitetta seksiin. ihme jos ei vaimo kehrää kohta

 

[ave maria]

Naisena tunnistan hyvin tuon kriisin mikä vaimollasi on. Se on vaimosi henkilökohtainen kriisi, ja mikäli yhtään olen naisen elämästäni oppinut niin myös hyvin lyhyt ja ohimenevä.

Sen sijaan että nyt reagoit järkyttyneesti ja uhkasit että jos vaimosi ei tyydytä myös sinun seksuualisia tarpeitasi niin sanoudut irti uskollisuudesta. Mikä on täydellisen ymmärrettävä reaktio tuollaisessa tilanteessa. Mutta koska minusta tuntuu, että vaimosi oletettu selibaatti ei kestä sen kauempaa kuin hänen henkinen kriiinsäkään niin mitäpä jos vain ottaisit rennosti ja kuuntele ja osoita mielenkiintoa vaimosi ajatuksia kohtaan ja kysy häneltä että mikä on saanut hänet ajattelemaan näin ja myötäile että todellakin henkisyys on tärkeää.

Eiköhän se vaimosi selibaatti siitä pikkuhiljaa lopu...

Naisille tulee joskus sellainen kompleksi, että olenko liian kevytkenkäinen, liian sitä liian tätä ja tämä on vaimosi kriisin nimi ja se menee kyllä ohi. Käytä tämä tilaisuus hyväksesi tutustua vaimoosi paremmin myös tällä alueella, keskustelkaa henkisyydestä ja fyysisyydestä. Älkää väitelkö tai riidelkö vaan oikeasti keskustelkaa. Se voi olla todella mielenkiintoista ja innostavaa molempien mielestä ja samalla tutustutte toisiinne. Ehkä se henkisyys mitä vaimosi sinulta ja suhteeltanne kaipaa on nyt keskustelua juuri tästä aiheesta. Ei sen kummempaa, vaikka hän ilmaisee kriisiään aika voimakkaasti alkamalla yksipuolisesti selibaattiin, niin silti.

 

[tuhmis]

Jos lähdet sille linjalle, että alat miettiä, että onko vaimollasi toinen, onko hänellä sukupuolitauti tms. syy, niin suhde lähtee menemään kohti avioeroa kovin nopeasti.

Tuossa tulikin jo hyviä neuvoja, joten ehkä kannattaa tehdä sitten vaan niin, että jätät vonkaamiset tekemättä esim. kuukauden ajaksi, mutta yrität olla silti läsnä parisuhteessa. Tyydy suosiolla tyydyttämään itsesi käsin. Ilmeisesti vaimosi ei kiellä kuitenkaan halailuja, hierontaa tms? Kokeile, mitä mieltä vaimosi on, jos kehut häntä kauniiksi ja olet fyysisesti hänen lähellään.

Tuo on myös hyvä keino, että kun vaimo alkaa osoittaa lähentymisen merkkejä, niin hierotte toisianne alasti vuorotellen ilman, että se johtaa seksiin ja erogeenisten alueiden kosketteluun.

Jos vaimosi 'toistaiseksi' linja tuntuu kestävän kovin kauan, niin Iltalehden haastatteleman parisuhdeterapeutin mukaan on kohtuullista ajatella, että jos seksin kieltäminen ei johdu raskaudesta, synnytyksestä eikä sairaudesta, niin 6 kk:n päästä voi ajatella, että vaimosi on päättänyt suhteenne seksielämän, jolloin olisit oikeutettu hakemaan seksuaalisten tarpeittesi tyydytyksen suhteen ulkopuolelta.

Minä olen päättänyt yhden suhteen, koska sain niin vähän seksiä mieheltäni. Jollekulle seksittömyys on ainoa vaihtoehto, mutta minä en halua sellaista, vaan suurin syy parisuhteen solmimiseen ja uskollisuuteen on juuri se, että saa säännöllisesti seksiä omalta rakkaaltaan.

 

[joko taas]

Eikös tää keskustelu käyty jo kerran? Piti oikein katsoa päiväystä, mutta kyllä siinä tämän vuoden luku oli.

 

[nainen vaikenee]

Seksi on kuitenkin mielestäni iso osa suhdetta. Kaikkea muutahan voin tehdä muiden ystävieni kanssa.

Ei ihme jos vaimo tuntee itsensä vain reiäksi, jos teet kaikkea muuta ystäviesi kanssa, ja vain sekstaat sitten vaimosi kanssa. Kotona käydään panolla, ja sitten kavereiden kanssa kaljalle...

Miten tilanne kannattaisi mielestänne ratkaista? Miten itse suhtautuisitte, jos kumppaninne kieltäytyisi seksistä toistaiseksi? Tahdon vielä korostaa, ettei kyse ole fyysisestä syystä eikä kuulemma edes siitä, että seksi olisi hänestä ollut huonoa.

Olen itse kieltäytynyt aika pitkään seksistä mieheni kanssa, mieheni luulee myös että seksi on hyvää ja hän on haluttava, mutta ei. En vain ole kertonut miehelleni, etten halua häntä enää eikä seksikään ole kummoista. Ei se sinunkaan vaimosi välttämättä kerro miten asia oikeasti on.

 

[Niin]

Olen itse kieltäytynyt aika pitkään seksistä mieheni kanssa, mieheni luulee myös että seksi on hyvää ja hän on haluttava, mutta ei. En vain ole kertonut miehelleni, etten halua häntä enää eikä seksikään ole kummoista. Ei se sinunkaan vaimosi välttämättä kerro miten asia oikeasti on.

Miten sitten luulette seksin paranevan, jos ette toiveistanne kerro?

Toisaalta ei sitä pidä odottaakaan, että toinen luo sen hyvän seksin.
Minä ainakin luon omissa aivoissani sen hyväntunteen.
Riittää kun vaimo antaa ihoansa kosketella.
Itse hän saa itselleen mielihyvänsä tuottaa, vaikka silmätkiinni makoilemalla.

 

[nainen vaikenee]

Miten sitten luulette seksin paranevan, jos ette toiveistanne kerro?

Toisaalta ei sitä pidä odottaakaan, että toinen luo sen hyvän seksin.
Minä ainakin luon omissa aivoissani sen hyväntunteen.
Riittää kun vaimo antaa ihoansa kosketella.
Itse hän saa itselleen mielihyvänsä tuottaa, vaikka silmätkiinni makoilemalla.

Mitä se toiveista kertominen auttaa, jos mies ei ole enää haluttava? Seksi ei ole juttelemalla parantunut, joten mieluummin ilman.