"Selvitimme, paljonko Kela maksaa tukia vieraskielisille. Asiantuntija lataa paljastuneista tiedoista kovaa tekstiä"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuosta linkistä:
Tilastokeskuksen mukaan Helsingin väestöstä vieraskielisiä oli 20,4 prosenttia vuoden 2024 lopussa.
Toimeentulotuen saajista heidän osuutensa oli 42,7 prosenttia, peruspäivärahan saajista 28,9 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 39,7 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 32,1 prosenttia.

Espoossa vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa 25,0 %. Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli 49,1 prosenttia, peruspäivärahan saajista 39,6 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,6 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 40,0 prosenttia.

Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on kolmikosta suurin, 29,9 % viime vuoden lopulla.
Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli 49,1 prosenttia, peruspäivärahan saajista 44,2 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,2 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 45,7 prosenttia.

Näihin neljään Kelan maksamaan tukeen kului viime vuonna koko maassa yhteensä runsaat 4 miljardia euroa. Vieraskielisten osuus oli runsaat runsaat 1,1 miljardia euroa.

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo, ettei luvuissa ole mitään yllättävää.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on 3-kertainen kantaväestöön verrattuna, ja työllisyysaste 20 prosenttiyksikköä alempi, hän perustelee.
Virén sanoo suoraan, että maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunutta.

– Maahanmuuton kai pitäisi parantaa huoltosuhdetta ja julkisen talouden tilaa; näillä numeroilla niin ei käy. Migrin tilastot viittaavat siihen, että työperäinen osuus maahanmuutosta supistuu kaiken aikaa, vaikka ei edes huomioitaisi kansainvälisen suojelun puitteissa tulijoita. Osuus on enää 20 %:n luokkaa, Virén sanoo.
Ja halpatyöläisiä eli palkanpolkijoita elinkeinoelämä mm. EK, Suomen Yrittäjät, Etla, MTK = Kokoomus, Kepu, RKP haluaa enenevästi kolmansista maista, nyt halpa-Aasiasta. Pian tulee perheet perässä ja huomaavat että silloin on lähes yhtä kannattavaa elellä tuilla kun voi tehdä maanmiestensä kanssa lisätuloa verottomasti tuovaa bisnestä.
 
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén.

Kannattaa lukea ketjua ennen kuin alkaa kyselemään.
Toki olisi pitänyt mainita myös, että Virén on perussuomalainen poliitikko ja taustastrategi. En ymmärrä miksi lehdet eivät voi vakiona tuoda noita sidoksia esiin jutuissaan, kun kyse on näistä selvistä tapauksista. Ei poliittinen kytkös tee lausunnosta yhtään sen todenmukaisempaa tai valheellista.
 
Toki olisi pitänyt mainita myös, että Virén on perussuomalainen poliitikko ja taustastrategi. En ymmärrä miksi lehdet eivät voi vakiona tuoda noita sidoksia esiin jutuissaan, kun kyse on näistä selvistä tapauksista. Ei poliittinen kytkös tee lausunnosta yhtään sen todenmukaisempaa tai valheellista.
Etla (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos), EVA (Elinkeinoelämän valtuuskunta) ja Keskuskauppakamari tuodaan julki medioissa, kuin ne olisivat sitoutumattomia ja puolueettomia toimijoita, mutta Kalevi Sorsa -säätiön ja Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) kohdalla mainitaan aina niiden taustatahot. Kuitenkin myös Etla, EVA ja KKK ovat talousoikeistoideologian poliittisia lobbaustoimijoita.
 
Eikö persuilla just ollut ihan joku kiertue, jossa haalittiin hoitsuja jostain aasian maista tänne?
Joo. Työministeri Arto Satosen (kok) ja Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen (kok) johtama koksupersuvaltuuskunta kävi tammikuussa rekrymatkalla halpa-Aasiassa: Filippiinit, Vietnam, Intia haalimassa Suomeen kielitaidottomia palkanpolkijoita. Vartiainen kertoi ennen matkaa A-studiossa ettei näitä halpatyöläisiä koske edes suomalaista työvoimaa suojeleva työvoiman saatavuusharkinta. Purran persut ovat takuulla siunanneet rekrymatkan ja saatavuusharkinnan ohittamisen.
 
Tuosta linkistä:
Tilastokeskuksen mukaan Helsingin väestöstä vieraskielisiä oli 20,4 prosenttia vuoden 2024 lopussa.
Toimeentulotuen saajista heidän osuutensa oli 42,7 prosenttia, peruspäivärahan saajista 28,9 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 39,7 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 32,1 prosenttia.

Espoossa vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa 25,0 %. Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli 49,1 prosenttia, peruspäivärahan saajista 39,6 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,6 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 40,0 prosenttia.

Vantaalla vieraskielisen väestön osuus on kolmikosta suurin, 29,9 % viime vuoden lopulla.
Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli 49,1 prosenttia, peruspäivärahan saajista 44,2 prosenttia, työmarkkinatuen saajista 51,2 prosenttia ja yleisen asumistuen saajista 45,7 prosenttia.

Näihin neljään Kelan maksamaan tukeen kului viime vuonna koko maassa yhteensä runsaat 4 miljardia euroa. Vieraskielisten osuus oli runsaat runsaat 1,1 miljardia euroa.

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo, ettei luvuissa ole mitään yllättävää.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on 3-kertainen kantaväestöön verrattuna, ja työllisyysaste 20 prosenttiyksikköä alempi, hän perustelee.
Virén sanoo suoraan, että maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunutta.

– Maahanmuuton kai pitäisi parantaa huoltosuhdetta ja julkisen talouden tilaa; näillä numeroilla niin ei käy. Migrin tilastot viittaavat siihen, että työperäinen osuus maahanmuutosta supistuu kaiken aikaa, vaikka ei edes huomioitaisi kansainvälisen suojelun puitteissa tulijoita. Osuus on enää 20 %:n luokkaa, Virén sanoo.
Mitä nämä lukemat oli ennen ukrainalaisten saapumista? Nimittäin kun uutisoidaan toimeentulotukimenojen kasvusta niin silloin syyksi mainitaan ukrainalaiset.
 
Mitä nämä lukemat oli ennen ukrainalaisten saapumista? Nimittäin kun uutisoidaan toimeentulotukimenojen kasvusta niin silloin syyksi mainitaan ukrainalaiset.
Jo ennen Ukrainan sotapakolaisten saapumista Suomen perusta laski toimeentulomenot eri kaupungeissa ja maahanmuuttajat olivat erittäin vahvasti yliedustettuina pääkaupunkiaeudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Tilanne ei siis ole siinä mielessä muuttunut ukrainalaisten tultua.
 
Suurin ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden ryhmä ovat ukrainalaiset, sen jälkeen virolaiset, venäläiset, irakilaiset jne. Tilasto tämän vuoden helmikuulta.
 
Vituttaa et kantasuomalaisena työtä tekevänä ihmisenä ei saa koskaan missään tilanteessa minkäänlaista edes hetkellistä apua Kelasta. Pitäs hommata potkut ja mennä vielä pahemmin päästään sekaisin ja luultavasti alkaa ryyppäämään ja tekemään rikoksia et saisi.
 
"Työn hakeminen Suomessa ei ole tasapuolista kaikille – nimi ratkaisee, kenen puhelin soi
Naiset työllistyivät pienipalkkaisiin tehtäviin miehiä paremmin kaikissa etnisissä ryhmissä. Tutkija kantaa huolta erityisesti nuorista maahanmuuttajataustaisista työnhakijoista.

Tulokset selviävät tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta tutkimuksesta.
Asiat ovat siis hieman muuttuneet, mutta eivät tarpeeksi, näkee sosiologian dosentti Akhlaq Ahmad.
– Hakijan nimi on lähes yhtä tärkeä kuin aiemmin. Se tarkoittaa, ettei työn hakeminen ole edelleenkään tasapuolista kaikille.
Tutkimuksessa hakijat etsivät töitä matalapalkkaisilta aloilta, esimerkiksi ravintoloista, kaupoista ja siivouksen parista. Joidenkin työpaikkojen kohdalla ei tarvittu erityistä koulutusta, kun taas toiset olivat keskitasoa vaativampia tai vaativia tehtäviä.
Taustasta riippumatta naisten oli miehiä helpompi saada kutsuja haastatteluun. Ahmad arvelee, että tähän on monia syitä.
Naiset saatetaan Ahmadin mukaan nähdä esimerkiksi helpommin hallittavissa olevina työntekijöinä. Työnantajat saattavat myös tiedostamattaan suosia naisia erityisesti aloilla, joissa korostuvat asiakaspalvelu tai hoivatyö.
– Tämä voi myös johtua ennakkoluuloista maahanmuuttajamiehiä kohtaan.


  1. Somalialaiset ja irakilaiset hakijat ovat selvästi parantaneet pääsyään työmarkkinoille. Heitä kutsutaan kuitenkin yhä huomattavasti suomalaisnimisiä harvemmin työhaastatteluun.
  2. Alue vaikuttaa paljon siihen, kuinka helposti työpaikka löytyy. Somalialaiset ja irakilaiset työnhakijat saavat enemmän kutsuja työhaastatteluihin muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla.
  3. Somalialais- ja irakilaistaustaisten haku aiempaa vaativampiin tehtäviin vaikuttaa helpottuneen.



 

Yhteistyössä