V
vierailija
Vieras
Ovatko seurakunnat työyhteisöinä harvinaisen vastenmielisiä vai onko minulla vain ollut huono tuuri? Ensimmäisessä seurakunnassa, jossa olin hommissa, tervehdittiin CP-vammaista usein sanoilla "moi vammanen". Hänen pakkoliikkeitään myös matkittiin hänen selkänsä takana ja harvemmin myös hänen nähtensä.
Seuraavassa seurakunnassa pastori esitti julkisesti hyvin hurskasta ja piti muita kelvottomina vähäisistä syistä, mutta kahden kesken hän mm. kertoi, että toivoisi naispappien joutuvan seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Myöhemmin tämä pappi jäi sairaslomalle ehkä psyykkisistä syistä, mutta yhteisö on tervehtynyt vain marginaalisesti. Yksi työntekijä puhuu päivittäin siitä, kuinka homoseksuaalit ja muut "friikit" kuuluisivat vankilaan tai mielisairaalaan.
Voin sanoa, että ainakin oma käsitykseni kirkosta on muuttunut. No, kokemuksesta oppii, mutta tällaista opetusta en olisi halunnut saada. On vaikea enää luottaa muihin.
Seuraavassa seurakunnassa pastori esitti julkisesti hyvin hurskasta ja piti muita kelvottomina vähäisistä syistä, mutta kahden kesken hän mm. kertoi, että toivoisi naispappien joutuvan seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Myöhemmin tämä pappi jäi sairaslomalle ehkä psyykkisistä syistä, mutta yhteisö on tervehtynyt vain marginaalisesti. Yksi työntekijä puhuu päivittäin siitä, kuinka homoseksuaalit ja muut "friikit" kuuluisivat vankilaan tai mielisairaalaan.
Voin sanoa, että ainakin oma käsitykseni kirkosta on muuttunut. No, kokemuksesta oppii, mutta tällaista opetusta en olisi halunnut saada. On vaikea enää luottaa muihin.