Seuratako järkeä vai kuunnella sydäntä?

[vierailija]

1. Olen rakastunut 700km päässä asuvaan mieheen. Haluan olla hänen kanssa. Muutto ei nyt ainakaan ole mahdollista, ehkä n.2v päästä jompikumpi muuttaa. Minulla yksi ala-asteikäinen lapsi jota mies ei ole tavannut, hänellä ei ole omia.

2. Asun toisen miehen kanssa, josta välitän todella paljon, hän rakastaa minua ja näkee että kipuilen jotain (en ole sanonut että kaipaan toista miestä) ja yrittää auttaa, ymmärtää, tukee, "kyllä me selvitään" (ei tiedä että rakastan toista)..Hän on tosi ihana, huomaavainen ja kiltti. Lapseni (haastava) on juuri pikkuhiljaa oppinut luottamaan tähän mieheen.

Molemmat olen tavannut reilu 1v sitten. Kun näin 1. , "jalat meni alta", rakastuin ehkä heti. Tavattiin muutama kerta, kunnes muutin (olosuhteiden pakosta). Muuton jälkeen aloin olla tämän 2. kanssa joka rakastui minuun heti ja pian muutettiin yhteen (reilu puolen vuoden jälkeen).

Koko ajan olen viestinyt 1:lle. Väliä meni 10kk kunnes tavattiin taas, ajattelin että aika kullannut muistot..ei niin ihana ole, ja onhan minulla ok ihana 2.

Kumman valitsen, riittää vastaus 1 tai 2.

 

[r0s]

No se mies numero kakkonen ansaitsee naisen joka haluaa olla just hänen kanssaan.

Sulle taas tekisi hyvää huomata että oho, jäinpä ilman miestä.

 

[vierailija]

No se mies numero kakkonen ansaitsee naisen joka haluaa olla just hänen kanssaan.

Sulle taas tekisi hyvää huomata että oho, jäinpä ilman miestä.

Aloittajan kuvaama tilanne on ihan looginen seuraus siihen, mitä keskustelupalstoilla ja jopa ammattilaisten taholta usein opastetaan: että ei ole olemassa Sitä Oikeaa, että melkein kuka vaan voi olla oikea, ja että "koska alun huuma menee joka tapauksessa pois, ei sillä ole niin väliä", ja että kannattaa antaa mahdollisuus myös sellaiselle vähemmän kiinnostavalle. Ja että tärkeintä on vaan se, että toinen on kiva, ja että arki sujuu. Ja sen seurauksena ryhdytään kaveripohjalta suhteisiin, ja sitten joskus kun oikeasti rakastutaan, ollaan sitten tällaisen ongelman äärellä.

 

[vierailija]

Täysin totta, olen sanonut hänelle että ansaitsee parempaa. Olen jopa mielessä toivonut että pettäisi minua niin ei tarvisi jättää (saisin hyvän syyn).. Minulla ei ole muuta syytä kuin että rakastan toista, ja en ole sitä hänelle hennonnut sanoa. T. Aapee

No se mies numero kakkonen ansaitsee naisen joka haluaa olla just hänen kanssaan.

Sulle taas tekisi hyvää huomata että oho, jäinpä ilman miestä.

 

[r0s]

Täysin totta, olen sanonut hänelle että ansaitsee parempaa. Olen jopa mielessä toivonut että pettäisi minua niin ei tarvisi jättää (saisin hyvän syyn).. Minulla ei ole muuta syytä kuin että rakastan toista, ja en ole sitä hänelle hennonnut sanoa. T. Aapee

Siis eroat. Se on reilua.

 

[vierailija]

Olen oikeasti yrittänyt. Hän haluaa syyn erolle. Niinkuin sanoin. "Kyllä me pärjätään", "Auta mua ymmärtämään sua", "Älä ajattele itsestäsi noin" jne.

Siis eroat. Se on reilua.

 

[vierailija]

Niin, eroa. Valitse nro1. ja katso mitä saat. Tuo nro. 2 tarvitsee kumppanin johon luottaa 100%. Sinäkin haluat olla jollekin se 100% kumppani, et sitä mitä nyt olet.

 

[vierailija]

Niin, eroa. Valitse nro1. ja katso mitä saat. Tuo nro. 2 tarvitsee kumppanin johon luottaa 100%. Sinäkin haluat olla jollekin se 100% kumppani, et sitä mitä nyt olet.

Juurikin näin. Kakkonen on kunnon mies ja ansaitsee parempaa.

 

[vierailija]

Tuollainen itsekäs lehmä voisi koittaa yrittää elää ilman miestä eikä olla koko ajan munan perässä.

 

[vierailija]

Eli jos pitää valita niin 1 ?
Elämä tulisi / tulee olemaan lähes kokonaan ilman munaa. Yksin olisin 95%.
En koe olevani itsekäs lehmä, silloin olisin molempien kanssa, mikä olisi kohtuu helppoa. 1 sanoisin että olen nyt eronnut (harvoin nähdään ja silloinkin hänen luona). 2 antaa mun tehdä mitä haluan eikä vaadi mitään.

Tuollainen itsekäs lehmä voisi koittaa yrittää elää ilman miestä eikä olla koko ajan munan perässä.

 

[vierailija]

Eli jos pitää valita niin 1 ?
Elämä tulisi / tulee olemaan lähes kokonaan ilman munaa. Yksin olisin 95%.
En koe olevani itsekäs lehmä, silloin olisin molempien kanssa, mikä olisi kohtuu helppoa. 1 sanoisin että olen nyt eronnut (harvoin nähdään ja silloinkin hänen luona). 2 antaa mun tehdä mitä haluan eikä vaadi mitään.

Kaiken lisäksi olet vielä tyhmä.

Eroa ja anna kummankin miehen elää parempaa elämää ilman sua. Ole ilman miestä ja opettele olemaan lapsesi kanssa kahdestaan.

 

[vierailija]

Tyhmä ja itsekäs ap. Toivottavasti molemmat miehet tajuaa ja jättää.

 

[vierailija]

Nro 2 ansaitsee parempaa.

 

[vierailija]

Unoha miehet ja alat vaiks lenkkeileen.

 

[vierailija]

Ei sinulla ole käytännössä mitään suhdetta ykkösen kanssa. Tapasit 12 kk sitten josta 10 kk ette ole olleet tekemisissä... Eroa kakkosesta ja anna hänen etsiä joku joka on kiinnostunut hänestä. Sinä et hänestä välitä.

 

[vierailija]

Ei sinulla ole käytännössä mitään suhdetta ykkösen kanssa. Tapasit 12 kk sitten josta 10 kk ette ole olleet tekemisissä.

Näin. Ap on rakastunut teinimäisesti johonkin haavekuvaan. Ja miksi piti perheellisen ihmisen muuttaa noin nopeasti yhteen miehen kanssa.

 

[vierailija]

Tämähän on jo vanha ja todella kulunut provo, melkein sanasta sanaan uudelleen lämmiteltynä ap:n kommenttia myöten.

Kehittele uutta välillä, jookos.

 

[Echo]

Ennen papin aamenta voi mun mielestä vielä vaihtaa, jos ei oo yhteisiä lapsia.

Mutta millaista arki olisi herra numero 1:n kanssa? On helppo rakastaa semmoista jonka kanssa ei jaa asuntolainaa.
Ja sä oot jonkun kanssa saanut sen lapsenkin, joten hyvin tarkkaan harkitsisin ettei tulis tilannne joka näyttäytyy lapsellesi miesrallina...

 

[vierailija]

1. Olen rakastunut 700km päässä asuvaan mieheen. Haluan olla hänen kanssa. Muutto ei nyt ainakaan ole mahdollista, ehkä n.2v päästä jompikumpi muuttaa. Minulla yksi ala-asteikäinen lapsi jota mies ei ole tavannut, hänellä ei ole omia.

2. Asun toisen miehen kanssa, josta välitän todella paljon, hän rakastaa minua ja näkee että kipuilen jotain (en ole sanonut että kaipaan toista miestä) ja yrittää auttaa, ymmärtää, tukee, "kyllä me selvitään" (ei tiedä että rakastan toista)..Hän on tosi ihana, huomaavainen ja kiltti. Lapseni (haastava) on juuri pikkuhiljaa oppinut luottamaan tähän mieheen.

Molemmat olen tavannut reilu 1v sitten. Kun näin 1. , "jalat meni alta", rakastuin ehkä heti. Tavattiin muutama kerta, kunnes muutin (olosuhteiden pakosta). Muuton jälkeen aloin olla tämän 2. kanssa joka rakastui minuun heti ja pian muutettiin yhteen (reilu puolen vuoden jälkeen).

Koko ajan olen viestinyt 1:lle. Väliä meni 10kk kunnes tavattiin taas, ajattelin että aika kullannut muistot..ei niin ihana ole, ja onhan minulla ok ihana 2.

Kumman valitsen, riittää vastaus 1 tai 2.

Valitse e mikä on lapsen parhaaksi. Vanhemman ensimmäinen velvollisuus on lapselle ja vasta sen jälkeen itselle.

 

[vierailija]

Olen oikeasti yrittänyt. Hän haluaa syyn erolle. Niinkuin sanoin. "Kyllä me pärjätään", "Auta mua ymmärtämään sua", "Älä ajattele itsestäsi noin" jne.

No mikset sano suoraan että rakastat toista? Loppuu se ymmärtäminen

 

[vierailija]

Olen oikeasti yrittänyt. Hän haluaa syyn erolle. Niinkuin sanoin. "Kyllä me pärjätään", "Auta mua ymmärtämään sua", "Älä ajattele itsestäsi noin" jne.

Kerro että rakastat toista miestä.

 

[vierailija]

Aloittajan kuvaama tilanne on ihan looginen seuraus siihen, mitä keskustelupalstoilla ja jopa ammattilaisten taholta usein opastetaan: että ei ole olemassa Sitä Oikeaa, että melkein kuka vaan voi olla oikea, ja että "koska alun huuma menee joka tapauksessa pois, ei sillä ole niin väliä", ja että kannattaa antaa mahdollisuus myös sellaiselle vähemmän kiinnostavalle. Ja että tärkeintä on vaan se, että toinen on kiva, ja että arki sujuu. Ja sen seurauksena ryhdytään kaveripohjalta suhteisiin, ja sitten joskus kun oikeasti rakastutaan, ollaan sitten tällaisen ongelman äärellä.

Tää on tosi osuvasti sanottu.

 

[vierailija]

Kerroin 1 että en halua olla tekemisissä, haluan elämän 2 kanssa.
1 aikoo kertoa 2:lle.

Happy ladies?

 

[Elena777]

Olen oikeasti yrittänyt. Hän haluaa syyn erolle. Niinkuin sanoin. "Kyllä me pärjätään", "Auta mua ymmärtämään sua", "Älä ajattele itsestäsi noin" jne.

HÄN on ansainnut kuulla totuuden, että voi löytää elämässään oman tiensä ja sen naisen joka rakastaa HÄNTÄ eikä haikaile toisen miehen perään.
Ei tuo ole sulta oikein, ei vaikka mitenpäin yrität selittää itsellesi ettet henno kertoa!