Toggle sidebar

Siis mitä??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miehen käytöksestä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

Miehen käytöksestä

Vieras
Hoidan kolmea lasta yksin. Nyt pakkaset ja lumi ovat maalla vanhassa talossa lisänneet työtä hurjasti. Melkoista oli "taikoa" meille joulu melkein tyhjästä.

Miesystävä/nuorimmaisen isä oli valmiiden pöytien ääressä vanhemmillaan. Hänen piti hakea joku joulupäivä kuopus kylään, mutta ei tehnytkään niin. Mitään aikatauluja ei muutenkaan ole, vaikka työttömällä ei pitäisi olla kovin vaikeaa lyödä edes joitakin päiviä lukkoon.

Eilen illalla laitoin hänelle hyvää yötä-viestin,josta sitten suivaantui. Hän oli kuulemma ajamassa juuri meille, hakemassa täältä joitakin
papereita,joita tarvitsee Kelalle ja haluaisi minulta orgasmin. Miten siis nyt jo olin nukkumaan menossa ja vielä nukahtamislääkkeen kanssa (minulla on nukkumisongelmia).

Minusta tuntuu niin järkyttävältä,että hän ei tajua,kuinka väsynyt olen,eikä halua aittaa,vaan tulisi vain ottamaan,mitä itse tarvitsee.Eikö hän todellakaan ymmärrä,vai olenko itse väärässä,kun en jaksaisi tällaista,haluaisin jotakin myös häneltä. Aikataulua pyörähdykselleen hän ei kertonut etukäteen,koska halusi tarkistaa,että varmasti olen yksin :(
 
Siis ymmärsinkö oikein, että kun pyydät mieheltä apua lumitöissä ja/tai lastenhoidossa, hän kieltäytyy? Mitä sanoo syyksi kieltäytyessään? Ilmeisesti ette asu yhdessä...siitäkö kiikastaa?
 
Useimmiten kieltäytyy,koska ei halua olla mikään juoksukoira tai orja omien sanojensa mukaan. Hän haluaisi rentoutua ja voida hyvin tullessaan meille. Minä kuitenkin yritän täysillä koko ajan,annan rahaakin jne. Mutta olen kuulema vain vaativainen pihtaripaska.
 
Niin miehiä on moneen junaan eli ettei vaan mies käyttäisi sinua hyväkseen kun vaan haluaa sit asiaa, ja suuttuu kun olet menossa nukkumaan, onko hän nuori vai muuten kypsymätön olemaan isä,
sinuna laittaisin välit poikki ei ole oikein jos teillä yhteinen lapsi että hän tekee niinkuin haluaa ja sinä kannat yksin vastuun...ajattele järkevästi pärjäät kyllä elämässä...tai aihtoehto on että puhut hänelle tunteistasi ja kerrot mitä haluat häneltä jos ei mene perille niin lähetä hänet niin kauas kuin pippuri kasvaa...
 
[QUOTE="Aapee";22750169]Useimmiten kieltäytyy,koska ei halua olla mikään juoksukoira tai orja omien sanojensa mukaan. Hän haluaisi rentoutua ja voida hyvin tullessaan meille. Minä kuitenkin yritän täysillä koko ajan,annan rahaakin jne. Mutta olen kuulema vain vaativainen pihtaripaska.[/QUOTE]
Kannattaako tuollaiseen mieheen tuhlata aikaansa ja energiaansa?
 
On jo yli 4kymppinen,että tuskin enää kypsymättömyydestä on kyse,tai ei muutu ainakaan.

Syytän vain itseäni aina,mutta nytkin hoidin joulun hienosti yksin, tein ruoat itse ja meillä oli lasten kanssa rauhaisaa. Työtä kuitenkin on todella paljon ja kaipaisin kyllä joskus,että joku välittäisi,auttaisi,kehuisi,lohduttaisi.

Sitten mies kaartaa pihaan ilmoittamatta ja sanoo suoraan,että jumalaut hän suuttuu,jos ei orgasmia voi saada ja hän ei luota muhun tippaakaan.

En käsitä,mitä tein väärin,jos olin kertakaikkisen väsynyt.
 
[QUOTE="Aapee";22750182]On jo yli 4kymppinen,että tuskin enää kypsymättömyydestä on kyse,tai ei muutu ainakaan.

Syytän vain itseäni aina,mutta nytkin hoidin joulun hienosti yksin, tein ruoat itse ja meillä oli lasten kanssa rauhaisaa. Työtä kuitenkin on todella paljon ja kaipaisin kyllä joskus,että joku välittäisi,auttaisi,kehuisi,lohduttaisi.

Sitten mies kaartaa pihaan ilmoittamatta ja sanoo suoraan,että jumalaut hän suuttuu,jos ei orgasmia voi saada ja hän ei luota muhun tippaakaan.

En käsitä,mitä tein väärin,jos olin kertakaikkisen väsynyt.[/QUOTE]

Tuskin teit mitään väärin. Paitsi että suostut tuollaiseen.
 
Miksi ihmeessä viitsit katsella moista miehen irvikuvaa? Siis mies vietti joulun vanhemmillaan, te ette kelvanneet mukaan? Mies käy tarkastelemassa kun olet yksi kotona, että todellakin olet yksin? Tulee noin vaan vaatimaan seksiä, johon pitää olla heti valmis?

Anteeksi vaan, mutta miksi ihmeessä suostut moiseen? Nyt silmät auki ja itsekunnioitusta kehiin vähän äkkiä!
 
Itse olin todella huonossa suhteessa aikoinaan ja kun sitä vaiin päivästä toiseen on siinä paska suhteessa ei osaa kunnioitaa itseään niin paljon että potkaisisi äijää persuksiin ja matkalaukun kanssa..no meni vuosia mittari tuli kuiteskin täyteen ja annoin paskalle kenkää..en ole koskaan tehnyt mitään niin hienoa päätöstä elämässä.. nyt onnellinen uuden miehen kanssa...
Rohkaise mielesi ihan oikeasti sillä uskon ettet kadu lähetä se äijä sinne missä pippuri kasvaa, sinä jaksat ja kun tuota kahelia ei enää ole uskon sinun olevan vielä vahvempi kasvattamaan lapsesi ja tekemään työsi talossa jos sinä olet onnellinen on lapsetkin...ääliö pilaa elämäsi...
 
On vain niin vaikeaa tehdä lopullista päätöstä,kun mies syyllistää minua niin älyttömästi kaikesta. Nytkin hän on raivoissaan minulle jossakin missä on,koska pilasin hänen iltansa ja yönsä.

Olen kymmeniä kertoja ottanut puheeksi,että meidän täytyisi puntaroida,mitä haluamme. Minä kaipaisin häneltä tasapuolista osallistumista arkeen, hän tuntuu kaipaavan vain seksiä, rahaa, vapautta, rauhaisia elokuvailtoja, iltapaukkuja.

Olen kuulema ymmärtänyt kaiken vääin ja asenteellani pilaan kaiken myös.
 
Pääset vähemmälä kun vaan pistät suhteen poikki ja elät omaa elämääsi. Mies on tuskin kykeneväinen järkevään ja tunneälylliseen keskusteluun. Mitn noin nuijia miehiä edes on olemassa...
 
[QUOTE="friidu";22750370]onkohan se näin että kukin sosiaaliryhmä löytää sieltä omasta piiristään,mutta miten mennä ns.ylemmälle tasolle.nimim.kyllästynyt paskaäijiin.[/QUOTE]
Omasta itsekunnioituksesta on hyvä aloittaa. Jos on paidanhelma täynnä ääliöitä roikkumassa, niin ei siihen enää helmet tartu.
 
Selvä narsistinen tapaus!! hankkiudu äkkiä eroon siitä, vaikka se voi olla tosi vaikeaa!! Ei ajattele muita kuin itteensä ja haukkuu ja alistaa vain sua.. ikinä et kiitosta siltä tule saamaan, muuta kuin syyllistämistä!
 
Niin, jaa-a. Itse olen törmännyt "elämäni miehiin" sattumalta, eivätkä he ole sellaisia, joihin normaalielämässäni olisin millään tavalla muuten törmännyt. Ensimmäisen tapasin sattumalta matkalla opiskeluharjoitteluun ulkomaille ja toisen internetissä, jossa voi esittää aivan muuta kuin on. Kumpikaan ei ole millään tasolla omasta sosiaalisesta piiristäni ja virheeni kai on ollut se, että olen aina ajatellut, etteivät opinnot tai äly merkitse mitään ihmissuhteissa, vaan "kylmäkössäkin" voi piillä helmi sisällä, eikä minulla ole korkeakoulutettuna oikeutta määritellä ihmisiä oikeastaan millään perusteella.

Olen kuitenkin tullut huomaamaan, että tapaamistani jobbarimiehistä on tullut pian työttömiä, huutavia, juovia, alistavia renttuja. Kai näin toki voisi akateemisissakin tapahtua, mutta he saattaisivat ehkä hoitaa edes paperiasioitaan kuntoon - en tiedä.

Tai sitten se miehen "totuus" onkin totta, että minä vain teen kaikista hulluja ja mun pitää muuttua. En vain käsitä, miten, kun teen jo nyt kaiken perheen eteen ja jos olen väsynyt, ei siitä minua mielestäni saisi syyttää. Toivoisin, että edes "kumppanini" näkisi uupumukseni ja haluaisi auttaa.
 
Annat miehen kohdella noin? Joo onhan se tässä sivussa hyvä kommentoida. Ainoa virhe minkä teet on se, että annat miehen kohdella sinua huonosti. Joten molemmissa vikansa.

Siskoni kesti vuosia miestä joka käytti henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Aliarvioi siskoani, arvosteli, nauroi siskoni tekemisille jne jne Vuosi sitten kun sisko soitti ja sanoi, että taas on tälläistä ja tälläistä. Sanoin hänelle, että jos et nyt lähde soitan samantien poliisille ja sosiaalityöntekijälle. Olin niin kova siskolle, että hän soitti itse samana iltana poliisit ja ilmoitti sossuun. Ja tänä päivänä sisko elää rauhallista ja uutta elämää lasten kanssa. Mies yrittää vielä kaikin keinoin ilkeillä, mutta sisko on jo niin vahva että kuuntelee rauhallisesti ja osaa sanoa napakasti vastaan.
 
Tavallaan minulla on kai suurin ongelma siinä, että onko minulla edes oikeutta ajatella saati sanoa/ilmaista, mitä itse haluaisin. Heti, jos muotoilen lauseen, että minä haluaisin sinulta apua tai minä en jaksaisi nyt, alkaa oikeasti hallitsematon huuto itsekkyydestä ja minäminäminä toisteluista. Mies väittää minun saaneen jo kaiken ja hänen joutuvan joustamaan. Itse en kuitenkaan koe laisinkaan näin, vaan olen venynyt ja joustanut tehden jatkuvasti kompromisseja odottaen aikaa parempaa.
 
Nostanpa vielä, kun tarvitsisin jotakin tukea. Yritän kovasti hommia tehdä, puita ja lumitöitä, mutta meinaa kurkkua kuristaa, kun en oikeasti ymmärrä, mitä taas tein väärin tai ylipäätään mitä olen tehnyt niin väärin, että minusta tuntuu, etten saa parisuhteeltani yhtään mitään muuta kuin vaatimuksia. Hän ei osallistu arkeen, hän ei kysele kuinka voin tai jaksan, hän ei koskaan ilmoittele aikatauluja, hän huutaa lähes kaikesta mitä täysillä yritän parhaani mukaan tehdä, hän suuttuu vähäisimmästäkin, hänen kanssaan seksi on lähes pakottamista, taloudellisesti hän osallistuu vain miinusmerkkisesti...
Silti minä syyllistyn, kun olen niin itsekäs, että sanon ääneenkin : "en halua tällaista!"
 
Rajaa mies pois parisuhteesta! Anna hänen olla isä lapselleen, mutta älä edes odota apua jos kuitenkin joudut tekemään kaiken itse, avunpyynnön jälkeen vielä pahoilla mielin! Suhtaudu häneen kuten kehen tahansa viikonloopuisään, ei enää mitään seksipalveluja.

Itsekunnioitus kohdalleen sulle ensin, sitten itsetuntoa lisää ja avot, tapaat jonkun KUNNOLLISEN miehen joka kunnioittaa myös sinua naisena ja ihmisenä. :hug:
 
Tulee mieleen kynnysmatto, mitäs jos nyt alkaisit itsekkääksi ja vähät välittäisit vaikka mies sanoisi mitä.Jonain päivänä kuitenkin kynnysmattona olo alkaa kyllästyttää ja silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa se. :)
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa