Minulla siis ennestään tyttö 1,10v ja olen siis eronnut tytön isästä. Nyt suhteessa uuden miehen kanssa ja mies kovasti haluaisi lapsen. Minullakin ältsin kova vauvakuume mutta mieli tahtoo tehdä tepposiaan päivittäin :/ Joinain hetkinä olen pakahtua kun vain ajattelenkin ihanaa masu-aikaa,puhumattakaan vauva-ajasta mutta sitten tulee piru seinälle ja mietinkin että miten ihmeessä sitä jaksaa :/ Vaikka kaksi lasta ei ole ´juuri mitään´ ja lapsille tulisi ikäeroakin melkein 3v(siis jos nyt raskautuisin). Ja kai se lapsi uuden miehen kanssakin kummittelee :ashamed: :ashamed: Mies on aivan mieletön ja olisin erittäin onnellinen saadessani juuri hänen kanssaan lapsen mutta silti en voi sanoa että olen 100% varma että haluan lapsen. Minulta poistettiin kierukka muutama viikko sitten ja nyt ollaan ns. ´arpaonnella´´ että ei joka kerta käytetä kumia joten raskaus on hyvinkin mahdolllinen. Uskon vakaasti että olen haltioissani jos teen plussatestin mutta silti nämä ajatukset pelottaa :ashamed: Mietin että jos vauvalla onkin koliikki tms. ja esikoisen yöunet menevät pieleen ja miten yleisillä paikoilla menetellään jos sekä vauva ja esikoinen saavat raivarin. Siis kyse on ihan yleisestä jaksamisesta. Tää on ihan tyhmää tiedän :headwall: :headwall: :headwall: Tytölläni oli koliikki joka kesti melkein puoli vuotta että olen kyllä kokenut ns.sen rankeimman ja osaan varautua pahimpaankin mutta silti tämä vaivaa että miten sitä oikein jaksaa :headwall: :headwall: :headwall:
Siis miten musta tuntuu että kahden lapsen kanssa olisi aivan ylivoimaista?
- Viestiketjun aloittaja Naurukohtaus
- Ensimmäinen viesti
noh...minulla kaksi lasta ja heillä ikäeroa 3 vuotta...eikä tää niin helppoa aina ole.
huvittavaa kun jotkut aina sanoo että siinähän se toinen menee sivussa,siitä olen kyllä hieman erimieltä.
että näin meillä
huvittavaa kun jotkut aina sanoo että siinähän se toinen menee sivussa,siitä olen kyllä hieman erimieltä.
että näin meillä
H
hmmm
Vieras
Me kyllä miehen kanssa eletään avolittossa,mutta naimisiinmenosta ei voi edes haaveilla. Ei sillä etteikö halua riittäisi,mutta tuo pätäkkäAlkuperäinen kirjoittaja hmmm:
:headwall: ja eipä mulla muutenkaan kiire papin aamenelle ole.
Meillä kans samanlainen ikäero, tai 2v10kk. Ja se pikkuvauva-aika kyl oli aika rankkaa mut nyt on jo helpompaa ku toi vauveli on jo 8kk..
Sinuna ehkä kuitenkin nauttisin vielä ihan rauhassa tuosta suht tuoreesta(?) parisuhteesta ja tuosta pienestä tytöstä. 
Meillä on poika 4v5k ja nyt on toiveena toinen, uhmat ja muut on koettu ja niistä on helposti selvittykin, on nautittu tuosta yhdestä ihan rauhassa.
Meillä on poika 4v5k ja nyt on toiveena toinen, uhmat ja muut on koettu ja niistä on helposti selvittykin, on nautittu tuosta yhdestä ihan rauhassa.
Niin minäkin olen ymmärtänyt. Alkuhan se varmasti rankkaa on mutta kaipa lopussa kiitos seisoo. Mietin vaan kun neiti on nyt jo niin pirun huomionkipeä ja uhmaakin on ollut havaittavissa niin miten jos rupeaa ´inhoamaan´ uutta vauvaa tmsAlkuperäinen kirjoittaja khalawah:
:/ Toki huomiota pitää riittää tarpeeksi myös esikoiselle mutta jotenkin tuntuu että se aina vaan jotenkin mene vähän fifti sixti :/
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
Alkaa olla jo melko vanhanaikaista ajattelua, että pitää olla naimisissa ennenkuin tehdään lapsia. Tiedän yhden pariskunnan joilla kolme lasta eivätkä ole edes kihloissa, heille menee nykyään paremmin kuin ennen lapsia. Muutenkin tiedän monia pariskuntia joilla menee aivan loistavasti ja ovat toisiinsa sitoutuneita vaikka eivät ole naimisissa.
Itse lähinnä toppuuttelisin ap:n tapauksessa sen takia, että ajatuksen ovat hänellä tuollaiset. Tarvitsee selvästi vielä aikaa valmistautua uuteen lapseen.
R
rita
Vieras
kyllä voin sanoa että ei se "siinä samalla mene kun toinenkin".Kyllä siinä on tuplasti työtä.Mulla rankkaa etenkin siksi,kun "kakkonen"ei ole terve.Meillä muksuilla ikäeroa 1,5v.Mutta yhtä rakkaita molemmat.
Alkuperäinen kirjoittaja illuusia:Sinuna ehkä kuitenkin nauttisin vielä ihan rauhassa tuosta suht tuoreesta(?) parisuhteesta ja tuosta pienestä tytöstä.
Meillä on poika 4v5k ja nyt on toiveena toinen, uhmat ja muut on koettu ja niistä on helposti selvittykin, on nautittu tuosta yhdestä ihan rauhassa.
Seurusteltu on melkein vuoden,tunnettu jo kuusi vuotta. Kaipa se pitäisi vielä jaksaa,mies vaan niin kovasti haluaa ja tietenkin minä. Mutta saa nyt sitten nähdä. Kai ne loputkin möröt katoaa kun plussa pärähtää testiin
K
kiire
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus:
Kyllä on kiire, ette ilmeisesti ole tunteneet edes kauaa... Kyllä sitä pätäkkää tarvitaan siihen lapsen huoltamiseenkin, varsinkin jos käy toisen kanssa yhtä hyvä tuuri kuin exän...
En mä tiedä, kun musta neljäkin hoitaa suuremmitta ongelmitta.
Toisaalta siitä yhdestäkin voi kasvattaa ylivoimaisen hankalan, jos haluaa...
Mutta sä olet sä ja sinä toivottavasti osaat päättää.
Epäily on normaalia, se kuuluu asiaan.
Toisaalta siitä yhdestäkin voi kasvattaa ylivoimaisen hankalan, jos haluaa...
Mutta sä olet sä ja sinä toivottavasti osaat päättää.
Epäily on normaalia, se kuuluu asiaan.
N
no
Vieras
"Yksi lapsi on harrastus, kaksi työtä, kolme hulluutta".
Kaksi lasta ei ole "vaan", on ihan täyttä työtä. Ehkä jos ovat vuoden parin ikäerolla, voi muutaman vuoden päästä helpottaa. Aina ei.
Kaksi lasta ei ole "vaan", on ihan täyttä työtä. Ehkä jos ovat vuoden parin ikäerolla, voi muutaman vuoden päästä helpottaa. Aina ei.
Meillä esikoinen on nyt 2v 2kk ja pikkuskakkosen la on n. kuukauden päästä.. välillä on tullut ajatuksia että kuinka sitä pärjää, mutta mitä piedemmälle raskaus on mennyt niin sitä varmempi olo on jaksamisesta.. Jotenkin tämä odotus aikakin osaa valmistaa siihen että jaksaa hoitaa kahta pientä... Senhän näkee sitten kun vauva syntyy että miten todellisuudessa menee,
mutta onhan sitä muutkin pärjänneet hyvin vieläkin pienemmällä ikäerolla...
mutta onhan sitä muutkin pärjänneet hyvin vieläkin pienemmällä ikäerolla...
Ok, no eihän tuossa sitten mitään, kun on pitkä historiakin jo teillä takana.Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus:Alkuperäinen kirjoittaja illuusia:Sinuna ehkä kuitenkin nauttisin vielä ihan rauhassa tuosta suht tuoreesta(?) parisuhteesta ja tuosta pienestä tytöstä.
Meillä on poika 4v5k ja nyt on toiveena toinen, uhmat ja muut on koettu ja niistä on helposti selvittykin, on nautittu tuosta yhdestä ihan rauhassa.
Seurusteltu on melkein vuoden,tunnettu jo kuusi vuotta. Kaipa se pitäisi vielä jaksaa,mies vaan niin kovasti haluaa ja tietenkin minä. Mutta saa nyt sitten nähdä. Kai ne loputkin möröt katoaa kun plussa pärähtää testiin
Että onnea sitten vaan "plussajahtiin".
H
hmmm
Vieras
Onko tuo kovinkin yleistä, että miehellä on vauvakuume?
Teillähän on jo lapsukainen.
Mutta totta on, että läheisemmät heistä tulee toisillensa, jos ei ole pitkää 5-10 vuoden ikäeroa. Jos tasapuolisesti kohdellaan jne.
Teillähän on jo lapsukainen.
Mutta totta on, että läheisemmät heistä tulee toisillensa, jos ei ole pitkää 5-10 vuoden ikäeroa. Jos tasapuolisesti kohdellaan jne.
H
hmmm
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus:Alkuperäinen kirjoittaja kiire:
No sen minä kyllä jo onneksi tiedän että lapseen menee rahaa
No en minä kyllä vielä tuossa vaiheessa tiennyt. Eihän pieniin paljon mene. Lapsilisä riittää vielä hyvin tuossa vaiheessa. Ei tarvitse omaa huonetta eikä syö paljon eikä harrasta eikä kuluta vaatteita.
Mutta noin 3-v-7 v ylöspäin meneekin jo 500 euroa/kk.
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus:Alkuperäinen kirjoittaja kiire:
No sen minä kyllä jo onneksi tiedän että lapseen menee rahaa
No en minä kyllä vielä tuossa vaiheessa tiennyt. Eihän pieniin paljon mene. Lapsilisä riittää vielä hyvin tuossa vaiheessa. Ei tarvitse omaa huonetta eikä syö paljon eikä harrasta eikä kuluta vaatteita.
Mutta noin 3-v-7 v ylöspäin meneekin jo 500 euroa/kk.
No kyllä sitä vaan on mennyt. Voi myös hyvin johtua siitä että sitä on pistetty menemään
Ja oma kalustettu huone on tytöllä ollut syntymästä asti.
Alkuperäinen kirjoittaja hmmm:
Mitähän kaikkea tuo summa sisältää? Aika hurjalta määrältä kuulostaa.
