Siis mua niin ärsyttää mun ystävä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja epätoivoinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

epätoivoinen

Vieras
Hänellä on vähän päälle vuoden ikäinen mukula. Meillä 4kk vauva.
Meidän tapaamiset lasten kanssa on alkanut mennä jo todella inhottaviksi, kun ystäväni KOKOAJAN vertaa lapsiamme. Ihan kaikissa asioissa.
Aina jos puhumme jostain, esim. tänään siitä, kun sanoin että meidän neiti on alkanut kääntyä myös selältä mahalleen, ja mahalta selälleen.
Hän ei ollut millään uskoa koko asiaa, niin ei kuulemma voi tapahtua vielä, laittoi lapseni lattialle ja tuijotti että tekeekö tyttö niin. No eipä tietenkään siinä tehnyt, ystäväni tuhahti vaan ja tiesin että hän ajatteli että valehtelisin.
"Ei ole mahdollista, ei meidänkään tyttö...."

Mitään, mitä lapseni tekee niin ei saa tapahtua aiemmin mitä hänen lapsensa on tehnyt aikoinaan. Muuten hän kieltää jyrkästi koko asian.
Kokoajan kehuu omaa lastaan kuinka fiksu hän on plaaplaaplaa mutta meidän tytön pitää siis kehittyä hitaammin kuin hänen.
Hänellä tuntuu olevan kamala kilpailu lastemme kanssa, vaikka ikäeroakin on noin paljon.
Tapaamiset ovat inhottavia, vaikka ystävä on mulle rakas..
Oon yrittäny sanoa että kaikki kehittyvät ajallaan ja jokainen lapsi on yksilö, mutta ei auta, sama jatkuu.

Mitä voisin tehdä että tämä oikeasti loppuisi, olisi vielä mukava nähdä ystävää..
 
Minä sinuna sanoisin asiasta. Kerro että tuntuu pahalle kun aina vertailemme lapsiamme :( Sano että et halua vertailla. Tai sitten otat ihan uuden tavan,rupeat kehumaan hirveesti hänen lastaan ja kuinka etevä se on ym. Minä aikanaan kokeilin ja toimiin kummasti. Seuraavalla kerralla hän myös sanoi kivoja asioita minun lapsesta. Hän vaan halusi että kehuisin hänen lastaan :) Suosittelen kokeilemaan.Sen koommin ei meijän välillä vertailtu:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja äityli:
Minä sinuna sanoisin asiasta. Kerro että tuntuu pahalle kun aina vertailemme lapsiamme :( Sano että et halua vertailla. Tai sitten otat ihan uuden tavan,rupeat kehumaan hirveesti hänen lastaan ja kuinka etevä se on ym. Minä aikanaan kokeilin ja toimiin kummasti. Seuraavalla kerralla hän myös sanoi kivoja asioita minun lapsesta. Hän vaan halusi että kehuisin hänen lastaan :) Suosittelen kokeilemaan.Sen koommin ei meijän välillä vertailtu:)

Tää on myös oikein hyvä neuvo. Jokaisesta lapsesta löytyy jotain mukavaa, jonka voi sanoa ääneen. Yleensä metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.
TAi sitten tosiaan keksit jotain aivan muuta puheenaihetta, että teidän ei tarvi ollenkaan puhua lapsista.
 
Mulla myös on yksi samantapainen tuttu. Meidän esikoisemme ovat syntyneet 1 kk erolla ja kakkoset samana päivänä (!). Kummankin meidän molemmat lapset ovat lähteneet verrattain aikaisin liikkeelle jne. Tämä tuttuni ei kuitenkaan pysty yhtään kestämään sitä, että minunkin lapseni ovat olleet samassa tahdissa kuin hänen. Hän jatkuvasti muuntelee näitä aikoja, vaikka itse muistan tasan tarkkaan milloin meillä ja heillä mitäkin on (oikeasti) tapahtunut kun on niin samanikäiset lapset, niin silti väittää näin jälkeenpäin, että heillähän jo xx iässä tehtiin sitä ja tätä. Esimerkki: hänen esikoistyttönsä oppi nousemaan seisomaan, meidän poikamme pian perästä. Hän kertoi, että heillä tyttö opettelee myös laskeutumista. Kun pari päivää myöhemmin kerroin, että nyt meilläkin opetellaan laskeutumista, hän tiuskaisi, että "meidän neiti on osannut laskeutua jo viikkoja, aika vaan menee niin nopeaan ettei enää muista" :laugh: Ja samanlaista kaiken aikaa. En kyllä nykyään enää korvaani kallista hänen jutuilleen, hymyilen vaan kauniisti ja nyökyttelen. Emmekä myöskään tapaa usein :saint:
 

Similar threads

Yhteistyössä