Sinun takiasi

[itken...]

Yritän miettiä miten saisin sieluni aukeamaan...

Tuntuu niin pahalta ajatellakaan, mitä olen antanut itselleni tapahtua.

Olen rakastunut toiseen mieheen. Hän tuli elämäämme muutama vuosi sitten ja nyt en enää osaa elää ilmankaan.

Älä syyllistä minua kuitenkaan vielä... En ole tehnyt mitään sopimatonta. Emme ole suudelleet, emme edes koskettaneet toistemme kättä, saatika mitään intiimimpää...

Ainoa asia mitä kadun, on tämä tunne.

Minulla on hyvä mies ja lapset. Rakastan heitä, mutta rakastan myös tätä toista miestä.

Hän on meille tärkeä ihminen. Myös miehelleni hyvä ystävä. Se on paha asia. Erittäin paha. Tiedän sen, mutta tunteitani en pysty kahlitsemaan. Olen yrittänyt unohtaa monet kerrat ja jatkaa kuin mitään ei olisi välillämme koskaan ollutkaan.

Turhaan.

Paine kasvaa sisälläni ja oma parisuhteeni on rikki. Hermostun mistä milloinkin, kuin teinityttö, mutta tuskaani en miehelleni halua kertoa. En aio satuttaa häntä tällä asialla. Yritän ensin unohtaa, taas kerran...

Aamut ovat helpoimpia. Silloin elän toivossa, että näen tämän toisen miehen. Hän saa minut puhkeamaan kukkaan. Elämäni hymyilee ja tuhannet perhoset lentävät vatsassani...

Iltaa kohti paha olo kasvaa.

En ole tätä hakenut.

Silti kaipaan häntä ja itken.

 

[palaa]

arkeen äläkä ruikuta ja pakoile vastuutasi lehmä

 

[mies]

Sulla on aivot tipahtanut jalkojen väliin!
Todella surkimus.

 

[Kohtalo toveri]

Älä anna asiattomien kommenttejen pilata hienoa tunnetta, elän samanlaista elämää, jota on kestänyt puolivuotta ja ikävä kyllä tämä n kärsimystä. meillä on kuitenkin 400 kilsaa välimatkaa joten se tekee asian vielä ikävämmäksi. Lupaa pärjätä tunteittesi kanssa niin minäkin pärjään, jos huominen toisi helpotusta meille?

 

[ei tuo]

voin kertoa. Itseänne ja lähimmäisiänne vaan piinaatte. Luopukaa tunteesta ja eläkää järjellä. Kärsimys on teille oikein, kun mikään ei teille riitä. Näettekö, kuinka lähellä olijoita piinaatte? Ette, koska olette sokeita ja katsotte omaa napaanne. 400 km - hohhoijaa - eihän se ole matka eikä mikään. hyppää junaan!

 

[minä myös]

Älä päästä suhdetta seksiin ja rakkauteen asti! Minulle kävi niin, ja sitten kun suhde loppui, tuntui siltä että kuolen!! Itse olen vapaa,eronnut nainen mutta hän oli tai on varattu eikä voinut lapsen,omaisuuden jne.takia jättää perhettään. Aivan hirveää on ollut kaipaus ja ikävä, en ole koskaan kokenut tälläistä! Me rakastuttiin toisiimme ja oli myös aivan ihanaa mahtavaa seksiä mitä ei ollut kumpikaan meistä aiemmin kokenut! En toivo tätä kärsimystä kenellekään, en edes usko sitä että aika parantaa haavat! En voi unohtaa tätä miestä koskaan, ainut mies jota olen koskaan rakastanut.

 

[löydät]

vielä toisen samanmoisen. älä tuhlaa aikaasi varattuun!

 

[been there]

Tutki tarkasti itseäsi ja tilannettasi. Oletko oikeasti rakastunut tähän vieraaseen mieheen vai haavekuvaan ja omaan tunteeseesi. Ehkä oletkin ihastunut mieheen, mutta rakastunut tunteeseen, jonka tämä mies herättää. Kun arki tulee elämään ja asiat tuntuvat olevan vain sitä yhtä ja samaa, tulee halu tuntea se ensihuuma jälleen. Silloin on helppo takertua haavekuviin; vieraasta on helppo muokata mielessään se unelmien (tavoittamaton) prinssi.

Yritä löytää ensihuuman tunne miestäsi kohtaan. Muistele suhteen alkuaikoja ja miehesi piirteitä, joihin ihastuit. Varmasti joitakin on säilynyt ja myös uusia syntynyt. Asiat jotka hänessä ärsyttävät; ärsyynnytkö koska itsessäsi ovat samat viat, ja huomatessasi ne toisessa, tiedostat ne myös itsessäsi. Anna itsellesi anteeksi virheitä, niin pystyt niitä myös toisessa paremmin hyväksymään.

Vietä kahdenkeskistä aikaa miehesi kanssa. Anna positiivisille tunteille tilaa. Lopeta turhasta haaveilu ja tarraudu kiinni omaan elämääsi. Sinulla on hyvä mies ja isä lapsilla. Yleensä tilanne ei parane miestä vaihtamalla.

Kun saat tunteesi elämään omaa miestäsi kohtaan, haalistuu kuva toisesta.

 

[oller]

ja kun uudesta tulee se vanha, niin sekin tunne laimenee...

 

[En tajuu...]

Tämä on niin hieno tunne ja ihanaa. Kuitenkin ikävää kärsimystä ja itkettää???

Kannattaisiko ottaa järjen ääni siihen tunnemyrskyn ohelle, ja tehdä omiakin ratkaisuja? Kannattaako tosiaan vaan tyytä lepattamaan tuulen mukana vailla omaa tahtoa enää silloin kun se tuntuu kärsimykseltä?

Rakkaus on tahtolaji.

 

[Tarkka]

Hyvä provo. Ja miehen kirjoittama, sen näkee v:n sakaroista.

 

[mies]

Et ole ainoa äiti, joka on rakastunut miehensä parhaaseen ystävään, sitä tapahtuu lähes kaikille.