Sisarkateus..lähinnä alpsilla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tuittu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tuittu

Vieras
Onko lapsillanne mustasukkaisuutta, kilpailua tai kateutta keskenään. Kuinka usein, miten ilmenee, miten te toimitte ja ikäero.
Tai jos on kokemuksia omasta lapsuudesta?

Meillä 3v ja 6v ovat toistensa kurkussa puolet ajasta, kadehtivat kaikkea mitä toinen saa. Kohta ei kumpikaan saa kyllä mitään perhana.
 
Kun lasten ikäero on alle kaksi vuotta, niin pääsee vähemmällä tossa mustasukkaisuudessa. Vaikka kyllä meilläkin tarkkaa on, että molemmat saa saman verran ja mielellään ihan saman näköiset mekot, yms.
 
Mitä mä olen omia lapsia seurannut, se riippuu paljon lapsen perusluonteestakin, kuuluuko mukaan tietynlainen kateus. Meillä kakkonen on kateellinen toisen saamasta IHAN MISTÄ TAHANSA, on tarkka muutenkin tasapuolisuudesta kun taas nelonen viis veisaa siitä mitä muut saa ja koska, kakkonen on ikäänkuin materialisti, mitä enemmmän tavaraa, sen parempi, kun taas nelonen tankkaa itsensä täyteen sylillä ja läheisyydellä tavaran tilasta.
 
Ikäeroa 10kk, ovat samalla luokalla ja muutenkin läheisiä. Eivät kilpaile mistään toistaiseksi koska ovat äärimmäisen erilaisia luonteita ja vaikuttaisikohan eri sukupuolikin.

Olen aina painottanut sitä ettei mittanauhan kanssa puoliteta kaikkea koska materia ei ole niin merkittävää vaan pääasia että kaikilla on hyvä olla.
Joskus toinen saa jotain ja toinen jää ilman eikä ketään harmita.
Jos ostetaan molemmille jotain nii ei todellakaan tarkkailla hintoja vaan sitä mikä miellyttää.

Yhden tuttavaperheen tiedän jossa tasvertaisuus on viety siihen että limu oikeasti mitataan tarkasti lasissa että kaikilla yhtä paljon tai tulee armoton vinkuminen. Mulla ei pinna kestäisi sellaista pelleilyä sekuntiakaan, menisi limut viemäristä alas.
 
No ihan omasta lapsuudesta muistan että oltiin veljen kanssa toisillemme kateellisia kaikesta... jos toinen sai yhden jogurtin enemmän niin se oli hirveä juttu. Jos suklaapatukka piti jakaa kahtia niin äidin oli se viivoittimella mitattava ettei toinen vaan saa yhtään enempää :D Meni tuo sitten iän myötä ohi...
 
Meillä 12 -ja 8 -vuotiaat tytöt. Isompi on kateellinen kaikesta mitä pienempi saa, tyyliin "miksi toi sai tuon ja minä en" riippumatta siitä, mitä itse on saanut. Esim. nyt olisi ostettu isommalle videokamera, koska tykkää kuvata omia "näytelmiään". Pienemmälle sitten sanottiin ostavamme kännykkä. Pienempi hyväksyi asian heti, isompi alkoi narinansa "miksi toi saa uuden kännykän" yhtään ajattelematta, että itse saa kalliimman asian. Noh, nyt ei sitten osteta kummallekaan mitään. Harmi, että toinen joutuu kärsimään, mutta minä en enää jaksa kuunnella sitä samaa narinaa joka jumalan asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Silmukka-:
Yhden tuttavaperheen tiedän jossa tasvertaisuus on viety siihen että limu oikeasti mitataan tarkasti lasissa että kaikilla yhtä paljon tai tulee armoton vinkuminen. Mulla ei pinna kestäisi sellaista pelleilyä sekuntiakaan, menisi limut viemäristä alas.

Meillä on kans tämmönen tuttavaperhe, hirvee häsläys ja haloo (äidillä sekä tyttärillä) siitä minkälainen juomalasi itse kullakin on. Armoton söhlääminen jos se tietty tuhkimolasi onkin koneessa, ei muutakun pesemään sitä että saa pieni se ja se juomansa sinne. Ja pöydässä revitään perperit jos sattuukin olemaan nyt sittenkin se arielkuppi. Olen koettanut vaivihkaa sanoa että hei, ei sillä lasilla ole väliä, omat lapset välittävät vain siitä että saavat sitä mehua, ei siitä, minkälainen se lasi on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä 12 -ja 8 -vuotiaat tytöt. Isompi on kateellinen kaikesta mitä pienempi saa, tyyliin "miksi toi sai tuon ja minä en" riippumatta siitä, mitä itse on saanut. Esim. nyt olisi ostettu isommalle videokamera, koska tykkää kuvata omia "näytelmiään". Pienemmälle sitten sanottiin ostavamme kännykkä. Pienempi hyväksyi asian heti, isompi alkoi narinansa "miksi toi saa uuden kännykän" yhtään ajattelematta, että itse saa kalliimman asian. Noh, nyt ei sitten osteta kummallekaan mitään. Harmi, että toinen joutuu kärsimään, mutta minä en enää jaksa kuunnella sitä samaa narinaa joka jumalan asiasta.

Meillä IHAN samanlaista! tytöt 11v ja 9v, esim. tässä joku viikko sitten isompi sai uuden takin, kengät ja housut, pienempi ei ollut millänsäkään. Sit samalla viikolla toisena päivänä toin pienemmälle kauppareissulla 3-pakkauksen sukkia, niin johan isompi nosti hirmu älämölön, että miksei HÄNELLE tuotu MITÄÄN!!!
Tosi ärsyttävää...ja tuohon liittyy myös sellaista, että kun isommalle käy joku vielä ihan siisti vaate pieneksi, ei suostuisi antamaan sitä pikkusiskolle, vaan säilyttää kaapissa käyttämättömänä.
Ja monesta muusta asiasta myös kateutta nimenomaan tällä isommalla...karkkipäivän karkit...yms, ihan mikä asia tahansa
JA juu, eipä puheet kauaa auta.
Ja vaatteiden ostoa ei voi ihan tyystin lopettaakaan...
 
Meillä 5v. tyttö on selkeästi kateellinen 1v. pikkuveljelleen. Kaikki pitäisi saada ensin. Lahjat sun muut tsekataan tarkkaan ja lasketaan, montako toinen on saanut ym.
 
Kyllä se sisarkateus näkyy vielä aikuisenakin. Lapsuudessa saatua kilpeä pitää kiillottaa toisen kustannuksella. Ainakin lapsena kaunottaren (mutta omasta mielestään tyhmän blondin) leiman saaneen sisaren pitää vertailla omaa taloudellista menestystään vaatimattomammin elävän sisarensa ( joka sai lapsena älykkään leiman) elämään.
 

Yhteistyössä