Sisarkateus

[Pumpuli]

Olen isosiskoani huomattavasti nuorempi, meillä on yli 10 vuoden ikäero. Kun olin lapsi siskoni piti minusta aina huolta eikä mitään merkkejä katkeruudesta ollut. Nyt kun olen nuori aikuinen eli siis 18-vuotias, siskoni sabotoi elämääni ja mollaa minua jatkuvasti. Hän kertoo minun olevan pilattu, todelisuuden tajuni on täysin sumea enkä ole kokenut mitään kasvaessani pumpulissa. Sisko syyttää äitiäni koko ajan hänen laiminlyömisestä, sillä HÄN olisi tarvinnut lapsena huomiota ja aikaa, jota taas minä sain.

Äitini antama huomio minulle ei koskaan ole ollut pois häneltä, sillä siskoni oli jo lähes täysi-ikäinen minun syntyessäni. Siskoni hakee psykologisia ja pedagogisia todisteita kirjoista tuekseen; hänellä tuntuu aina olevan uusi tutkimus, joka kertoo kuinka väärin häntä kohtaan on toimittu ja kuinka minun pitäisi suoraan sanottuna kärsiä enemmän.

Siskoni puuttuu useisiin elämäni asioihin, hän mm. sotkee ihmissuhteitani juoruilla ja mustamaalailulla, hajottaa ja rikkoo tavaroitani (lähinnä vaatteita) ja kohtelee minua kuin alempi arvoistaan.

En ymmärrä enää tilannetta! Oletteko te kokeneet vastaavaa? Minulla on myös isoveli, joka ei ole koskaan osoittanut merkkejäkään vastaavasta, vaan on aina ollut tukena ja turvanani.

 

[-]

Sun siskosi kärsii nyt jostain mielenterveydellisestä ongelmasta, yritä ehdottaa terapiaa missä pääsisi yli kärsimästään ''vääryydestä'' ja katkeruudestaan.

 

[Pumpuli]

Sun siskosi kärsii nyt jostain mielenterveydellisestä ongelmasta, yritä ehdottaa terapiaa missä pääsisi yli kärsimästään ''vääryydestä'' ja katkeruudestaan.

En haluaisi ajatella näinkään :/ Hän on kuitenkin siskoni ja haluaisin muistaa hänet sellaisena ystävällisenä siskona, joka vei minua tanssinäytöksiin ja tykkäsi katsella vaatteita kanssani. Nyt hän on kuolemankateellinen jokaisesta vaatekappaleesta, jonka hankin. Oli se enemmän tai vähemmän tarpeen. Minä käyn töissä, opiskelen ja olen tällä hetkellä onnellisessa suhteessa. Hän taas ei pysy yhdenkään miehen kanssa vuotta-puoltatoista pidempään yhdessä eikä ole yli vuoteen tehnyt töitä.

En vain käsitä voiko hän tosiaan olla näin SOKEA itselleen? Olen varmasti tehnyt virheitä ja saanut vanhemmiltamme enemmän taloudellisessa suhteessa. Mutta ainahan ajat muuttuvat ja he ovat tarjonneet myös siskolleni kaiken mahdollisen.

En jaksa hänen jatkuvaa syyttelyyän siitä, kuinka olen typerä ja ylpeä. Hänen sanojensa mukaan olen säälittävä, manipuloiva ja käytän aina vain muita hyväkseni. :/

 

[h]

Sun siskosi kärsii nyt jostain mielenterveydellisestä ongelmasta, yritä ehdottaa terapiaa missä pääsisi yli kärsimästään ''vääryydestä'' ja katkeruudestaan.

Peesaan tätä, vaikka ap ei niin tästä tykännytkään. Jutun juju on siinä, että se ihana ja kiva sisko saattaa olla juuri tällä hetkellä jonkin mielenterveydellisen ongelman kanssa vaikeuksissa, ja terapiasta voisi löytyä apu siihen, miten hän löytäisi ihanan itsensä uudelleen. Eri asia sitten, miten ottaa tällainen asia puheeksi, jos välit ovat muutenkin kireät

 

[Pumpuli]

Tässä vielä listaa viimeaikaisista kommelluksista, joita siskoni on minulle tehnyt:
- Hän hoiti koiraani 2 viikkoa ollessamme lomalla (sai asua isommassa asunnossa keskustassa ja maksoimme hänelle siitä mielestämme hyvin). Paluupäivänä koti oli kuin pommin jäljiltä, kukat olivat nuutuneet eikä jääkaapissa ollut kuin vanhentuneita ruoantähteitä.
- Sisko lainasi uutta turkiskauluksista untuvatakkiani baariin mennessään. Kahden päivän päästä takki roikkui naulakossani kaulus osaksi repeytyneenä ja toisessa kyljessä oli selvä ja pitkä repeytymä.
- Hänelle on tyypillistä lainata tummia paitojani/mekkojani ja pestä ne valkopyykissä, niin, että värit kulahtavat
- Siskoni kertoi isälleni, kuinka yritän vähäisellä yhteydenpidolla (isääni) manipuloida häntä maksamaan kulujani ja hemmottelemaan minua. Tämä ei ole totta, kyse on isäni omista valinnoista ja teoista.
- Jos menen ulos kavereideni kanssa, sisko maanittelee ja noituu poikaystävälleni, kuinka olen menossa ulos "tyttöjen" kanssa ja yöpymässä "Minnan" luona. Hän on suhteellemme oikea pahanilmanlintu

 

[Pumpuli]

Sun siskosi kärsii nyt jostain mielenterveydellisestä ongelmasta, yritä ehdottaa terapiaa missä pääsisi yli kärsimästään ''vääryydestä'' ja katkeruudestaan.

Peesaan tätä, vaikka ap ei niin tästä tykännytkään. Jutun juju on siinä, että se ihana ja kiva sisko saattaa olla juuri tällä hetkellä jonkin mielenterveydellisen ongelman kanssa vaikeuksissa, ja terapiasta voisi löytyä apu siihen, miten hän löytäisi ihanan itsensä uudelleen. Eri asia sitten, miten ottaa tällainen asia puheeksi, jos välit ovat muutenkin kireät

Äitini on aina varovasti ehdotellut, joskos hänellä olisi taipuvaisuutta narsistisuuteen, mutten ole viimeaikoina antanut itselleni sijaa juuri syyttää siskoani jostain sellaisesta. Minusta tuntuu, että hänen tekonsa ovat oikeutettuja, jos väitän häntä mielenhäiriöiseksi tai narsistiksi. En haluaisi vajota hänen tasolleen.

 

[vieras]

Onko "yli 10 vuoden ikäero" sama asia kuin "melkein täysi-ikäinen". Kyllä mua kaihertaisi jos vanhemmat olisivat juuri silloin kääntäneet selkänsä kun heitä eniten tarvitsin, eli siinä 15-18 ikäisenä. Juuri silloinhan sattuvat ne elämän paskimmat asiat monella saralla, varsinkin jos ei ole ketään tukena. Luulenkin että jotain on sattunut, jotain jonka äitisi on sivuuttanut eikä ole viitsinyt asiaan paneutua SINUN takiasi.

Tuo lista nyt kuulostaa vaan huolimattoman ihmisen toiminnalta. Äitini on sellainen törppö että tunkee valkopyykkiin ihan kaiken mitä talosta löytyy ja koneeseen mahtuu.

 

[Pumpuli]

Onko "yli 10 vuoden ikäero" sama asia kuin "melkein täysi-ikäinen". Kyllä mua kaihertaisi jos vanhemmat olisivat juuri silloin kääntäneet selkänsä kun heitä eniten tarvitsin, eli siinä 15-18 ikäisenä. Juuri silloinhan sattuvat ne elämän paskimmat asiat monella saralla, varsinkin jos ei ole ketään tukena. Luulenkin että jotain on sattunut, jotain jonka äitisi on sivuuttanut eikä ole viitsinyt asiaan paneutua SINUN takiasi.

Tuo lista nyt kuulostaa vaan huolimattoman ihmisen toiminnalta. Äitini on sellainen törppö että tunkee valkopyykkiin ihan kaiken mitä talosta löytyy ja koneeseen mahtuu.

Siskoni oli 17 ja risat syntyessäni. Olisi varmasti tarvinnut vanhempieni tukea, en yhtään sitä kiellä. Mutta tarkoitin, ettei ollut enää aktiivisesti se lapsi, kuten 5-vuotias.

Siskoni ei ole huolimaton, vaan perfektionisti. Tämä sotkuisuus ja "huolimattomuus" ilmenee minun ja äitini luona. Siitä johtuu siis ihmettelyni. Teot ovat täysin selviä ja osan hän jopa hymyillen myöntää, sillä tietää etten suutu eivätkä asiat toistaiseksi ole muuttaneet välejämme.

 

[man]

Aina olen pessyt kaikki värit ja vaatteet yhdessä samassa lämmössä, hyvältä näyttävät. Miten värit voivat toisiaan tuhota pesukoneessa? Joku naisten juttu?

 

[Pumpuli]

Aina olen pessyt kaikki värit ja vaatteet yhdessä samassa lämmössä, hyvältä näyttävät. Miten värit voivat toisiaan tuhota pesukoneessa? Joku naisten juttu?

Kyllä ne mustatkin paidat jännästä menettävät värinsä, kun valkaisevalla pyykinpesujauheella pestään : )

 

[Pumpuli]

Tulin vielä takaisin ja kaipaisin edelleen neuvoja/kokemuksia?

 

[vieras2]

Täytyy sanoa, ettei teidän kanssakäymisen määräkään ole ihan tolkullista. Ei ketkään täysi-ikäiset erillään asuvat sisarukset hyppää tuossa määrin toistensa vaatekaapeilla tai juoruile toisen miesystävälle. Sun kannattaa ihan tosissaan ottaa kunnollista hajurakoa ja katsoa mitä sitten tapahtuu. Älä anna siskollesi tilaa toteuttaa tuollaista käytöstä sua kohtaan. Sä et ole hänelle tehnyt mitään, jos joku niin vanhempasi.

En jaksa uskoa valavempiin mielenterveysongelmiin. Oma isoveljeni joka lapsuudessamme sai sokeritautinsa vuoksi vanhempiemme kaiken huomion on sittemmin kääntänyt asian niin, ettei hän ikinä saanut huomiota vaan minä kaiken. Näitä riittää itsellä ja tuttavilla. En tiedä mistä johtuu, ehkä se on masentuneisuutta ja kateutta kun omassa elämässä mättää niin halutaan löytää syyllinen jostain muualta kuin itsestä. Tässä tapauksessa sinusta. Kirjoitit ettei hänellä suhteet kestä ja itselläsi on näemmä onnellinen parisuhde, siinä on jo tarpeeksi syytä katkeruuteen.

 

[Pumpuli]

Täytyy sanoa, ettei teidän kanssakäymisen määräkään ole ihan tolkullista. Ei ketkään täysi-ikäiset erillään asuvat sisarukset hyppää tuossa määrin toistensa vaatekaapeilla tai juoruile toisen miesystävälle. Sun kannattaa ihan tosissaan ottaa kunnollista hajurakoa ja katsoa mitä sitten tapahtuu. Älä anna siskollesi tilaa toteuttaa tuollaista käytöstä sua kohtaan. Sä et ole hänelle tehnyt mitään, jos joku niin vanhempasi.

En jaksa uskoa valavempiin mielenterveysongelmiin. Oma isoveljeni joka lapsuudessamme sai sokeritautinsa vuoksi vanhempiemme kaiken huomion on sittemmin kääntänyt asian niin, ettei hän ikinä saanut huomiota vaan minä kaiken. Näitä riittää itsellä ja tuttavilla. En tiedä mistä johtuu, ehkä se on masentuneisuutta ja kateutta kun omassa elämässä mättää niin halutaan löytää syyllinen jostain muualta kuin itsestä. Tässä tapauksessa sinusta. Kirjoitit ettei hänellä suhteet kestä ja itselläsi on näemmä onnellinen parisuhde, siinä on jo tarpeeksi syytä katkeruuteen.

Juu olet oikeassa, siskoni on paljon läsnä elämässäni. Hän on vain onnistunut...Tai no äh, itsehän minä olen tämän syyllisyyden viitan ylleni heittänyt. Sen vuoksi luon itselleni aina velvollisuuden tunteen, että minun on pidettävä hänet mukana elämässäni ja näin "korvattava" hänelle jotain. Huhhuh, totta. Minun kai tässä pitää se muutos tehdä, hän tuskin kelkkaansa tässä vaiheessa kääntää.

Tuli mieleen, että koko perheemme on jotenkin tottunut olemaan varpaillaan siskoni kanssa. Hänen raivostumistaan pelätään ja vältellään kaikkien muiden hyvinvoinninkin uhalla. Siskolla on ehdottomasti erityisasema meidän perheessä.

 

[m]

Joissakin sisarussarjoissa ilmeisesti on näitten lapsien mielestä selviä nokkimisjärjestyksiä vaikkeivat vanhemmat näitä myöntäisikään tai että ne edes olisivat todellisia. Esim. miehelläni on 3 sisarusta ja hän on omasta mielestään toiseksi alimpana suosikkilistassa. Myös monet kaverini ovat kertoneet vastaavia juttuja, esim. että he ovat se suosikki tai sitten se jota sorsitaan. Voi olla että sisaresi ajattelee jotenkin samoin tavoin? Itse olen ainoa lapsi ja kaikki sisarusjutut ovat aina jääneet vähän vieraiksi..

 

[et silleen]

Olen isosiskoani huomattavasti nuorempi, meillä on yli 10 vuoden ikäero. Kun olin lapsi siskoni piti minusta aina huolta eikä mitään merkkejä katkeruudesta ollut. Nyt kun olen nuori aikuinen eli siis 18-vuotias, siskoni sabotoi elämääni ja mollaa minua jatkuvasti. Hän kertoo minun olevan pilattu, todelisuuden tajuni on täysin sumea enkä ole kokenut mitään kasvaessani pumpulissa. Sisko syyttää äitiäni koko ajan hänen laiminlyömisestä, sillä HÄN olisi tarvinnut lapsena huomiota ja aikaa, jota taas minä sain.

Äitini antama huomio minulle ei koskaan ole ollut pois häneltä, sillä siskoni oli jo lähes täysi-ikäinen minun syntyessäni. Siskoni hakee psykologisia ja pedagogisia todisteita kirjoista tuekseen; hänellä tuntuu aina olevan uusi tutkimus, joka kertoo kuinka väärin häntä kohtaan on toimittu ja kuinka minun pitäisi suoraan sanottuna kärsiä enemmän.

Siskoni puuttuu useisiin elämäni asioihin, hän mm. sotkee ihmissuhteitani juoruilla ja mustamaalailulla, hajottaa ja rikkoo tavaroitani (lähinnä vaatteita) ja kohtelee minua kuin alempi arvoistaan.

En ymmärrä enää tilannetta! Oletteko te kokeneet vastaavaa? Minulla on myös isoveli, joka ei ole koskaan osoittanut merkkejäkään vastaavasta, vaan on aina ollut tukena ja turvanani.

joo olen 40.v ja siskoni on muutama vuotta minusta vanhempi ja meillä on ollut aina tollasta ja on edelleen

 

[Vieras2]

Joku hyppää kohta sanomaan siskosi narsistiksi, mutten oikein sitäkään usko. Ihan kuin hän olisi tavallaan jumahtanut siihen teini-ikäisen rooliin, jossa äiti ja isi häntä loukkasi hankkimalla vielä vauvan.

Onko siskollasi ollut jotain pahoja vastoinkäymisiä joita oireilisi käytöksellään?

 

[Pumpuli]

Joku hyppää kohta sanomaan siskosi narsistiksi, mutten oikein sitäkään usko. Ihan kuin hän olisi tavallaan jumahtanut siihen teini-ikäisen rooliin, jossa äiti ja isi häntä loukkasi hankkimalla vielä vauvan.

Onko siskollasi ollut jotain pahoja vastoinkäymisiä joita oireilisi käytöksellään?

Hän vetoaa aina siihen, kuinka vanhemmillani ei hänen lapsuudessaan ollut aikaa hänelle samalla tavalla, kuin heillä oli minulle. Ymmärrän, että se voi vaikuttaa häneen jne. Mutten käsitä, miksi hän haluaa minun kärsivän sen takia, miksi minun olisi lapsuudessani joskus pitänyt jäädä paitsi ja ilman jotakin. Ei se enää palauta hänelle mitään.

Siskoni olisi lapsena tarvinnut enemmän vanhempieni huolenpitoa, hän sai "tavallisen määrän" huomiota ja on nyt diagnosoinut olleensa erityislapsi, joka olisi vaatinut enemmän. Siksi hän on nyt niin "elämän luuseri", hankala ja onneton kuin on. Minusta tuntuu rankalta, että aikuinen ihminen syyttää tyytymättömänä elämäänsä kaikesta vanhempiaan ja kostaa siskolleen. Aivan, kuin hän ei itse voisi vaikuttaa omaan elämäänsä.

 

[jep]

Olen isosiskoani huomattavasti nuorempi, meillä on yli 10 vuoden ikäero. Kun olin lapsi siskoni piti minusta aina huolta eikä mitään merkkejä katkeruudesta ollut. Nyt kun olen nuori aikuinen eli siis 18-vuotias, siskoni sabotoi elämääni ja mollaa minua jatkuvasti. Hän kertoo minun olevan pilattu, todelisuuden tajuni on täysin sumea enkä ole kokenut mitään kasvaessani pumpulissa. Sisko syyttää äitiäni koko ajan hänen laiminlyömisestä, sillä HÄN olisi tarvinnut lapsena huomiota ja aikaa, jota taas minä sain.

Äitini antama huomio minulle ei koskaan ole ollut pois häneltä, sillä siskoni oli jo lähes täysi-ikäinen minun syntyessäni. Siskoni hakee psykologisia ja pedagogisia todisteita kirjoista tuekseen; hänellä tuntuu aina olevan uusi tutkimus, joka kertoo kuinka väärin häntä kohtaan on toimittu ja kuinka minun pitäisi suoraan sanottuna kärsiä enemmän.

Siskoni puuttuu useisiin elämäni asioihin, hän mm. sotkee ihmissuhteitani juoruilla ja mustamaalailulla, hajottaa ja rikkoo tavaroitani (lähinnä vaatteita) ja kohtelee minua kuin alempi arvoistaan.

En ymmärrä enää tilannetta! Oletteko te kokeneet vastaavaa? Minulla on myös isoveli, joka ei ole koskaan osoittanut merkkejäkään vastaavasta, vaan on aina ollut tukena ja turvanani.

siis siskosi piti sinusta huolta? eivätkö vanhempasi hoitaneet sinua vaan siskosi?
olen kohdannut vastaavan tapauksen joka nyt vanhempana on kertonut minulle että häntä vi.u..aa kun äitinsä kävi töissä ja hänen piti hoitaa pikkusiskoa.
itse olen perheen esikoinen mutta minkäänlaisat hoitovelvoitetta äitini ei koskaan minuun kohdistanut mistä olen kiitollinen.

Joskus halusin lukea pikkusiskole tai askarrella hänelle joulukalenterin tai leikin pihalla, mutta koskaan en hoitanut. tai minua ei pakotettu olemaan sisarten kanssa.

 

[jep]

Mitkä teidän ikäerot ovat? on siskosi vanhin, sitten pari vuotta nuorempi veli joka vei huomion siskoltasi ja sitten sinä, ja siskosi joutui viihdyttämään sinua, ja veli ei?

 

[Pumpuli]

siis siskosi piti sinusta huolta? eivätkö vanhempasi hoitaneet sinua vaan siskosi?
olen kohdannut vastaavan tapauksen joka nyt vanhempana on kertonut minulle että häntä vi.u..aa kun äitinsä kävi töissä ja hänen piti hoitaa pikkusiskoa.
itse olen perheen esikoinen mutta minkäänlaisat hoitovelvoitetta äitini ei koskaan minuun kohdistanut mistä olen kiitollinen.

Joskus halusin lukea pikkusiskole tai askarrella hänelle joulukalenterin tai leikin pihalla, mutta koskaan en hoitanut. tai minua ei pakotettu olemaan sisarten kanssa.

Ei pitänyt, mitä nyt vahti joskus ja teki näitä sisarusjuttuja, aivan tavallista. Sain paljon rakkautta ja aikaa vanhemmiltani, erityisesti äidiltäni. Hänen ei koskaan PITÄNYT hoitaa minua.

 

[Pumpuli]

Mitkä teidän ikäerot ovat? on siskosi vanhin, sitten pari vuotta nuorempi veli joka vei huomion siskoltasi ja sitten sinä, ja siskosi joutui viihdyttämään sinua, ja veli ei?

Siskoon 17 vuoden ikäero, veljeen 20 vuoden. Veli on viettänyt paljon aikaa kanssani ollessani 6-10-vuotias, sitä ennen hän asui muualla Euroopassa, joten näin häntä silloin harvemmin. Sisko oli enemmän läsnä varhaislapsuudessani, mutta muistan molemmat yhtä tärkeinä ja läheisinä hahmoina.

 

[en tiedä]

en tiedä. Onko olemassa joku toisenl apsen syndrooma? sellainen mieletön kateus vanhemmasta ja hänen rakkaudesta? joka saa sairaalloiset mittasuhteet. kateus ja mustamaalaaminen. koskaan mikään ei ole riittävästi. ei haluttaisi jakaa vanhempaa.

 

[Liekki]

Kuulostaa siltä, että siskosi näkee sinussa sen mitä hänestä olisi voinut tulla, ja kokee suurta kateutta sekä mustasukkaisuutta vanhempianne kohtaan eikä osaa käsitellä tunteitaan ihan asiaankuuluvalla tavalla. Juu, kyllä näitä tällaisia tarinoita on kuultu aiemminkin, ystäväni syntyi iltatähdeksi suurperheeseen ja on alkanut nyt aikusemmalla iällä saamaan lokaa niskaan muilta sisaruksilta... Joku oli jopa sanonut inhoavansa häntä. Siellä ei perheen kesken joulua kovin mielellään vietellä.

Niinkuin joku jo neuvoikin, niin se etäisyys voisi olla hyvä. Otat vähän takapakkia ja jos joudut sanomaan jostakin niin koita tehdä sovitellen, mutta kuitenkin jämäkästi.

 

[jep]

Kuulostaa siltä, että siskosi näkee sinussa sen mitä hänestä olisi voinut tulla, ja kokee suurta kateutta sekä mustasukkaisuutta vanhempianne kohtaan eikä osaa käsitellä tunteitaan ihan asiaankuuluvalla tavalla. Juu, kyllä näitä tällaisia tarinoita on kuultu aiemminkin, ystäväni syntyi iltatähdeksi suurperheeseen ja on alkanut nyt aikusemmalla iällä saamaan lokaa niskaan muilta sisaruksilta... Joku oli jopa sanonut inhoavansa häntä. Siellä ei perheen kesken joulua kovin mielellään vietellä.

Niinkuin joku jo neuvoikin, niin se etäisyys voisi olla hyvä. Otat vähän takapakkia ja jos joudut sanomaan jostakin niin koita tehdä sovitellen, mutta kuitenkin jämäkästi.

Tässä taitaa olla totuudensiemen. Eli joku lapsista saa oikeasti vähän enemmän kuin toiset lapsena. vaikka vanhemmat tekisivat parhaansa kaikkien lasten suhteen ja olisivat kaikille ihan ok vanhempia verrattuna moniin muihin vanhempiin. mutta joku saa sisarussarjassa joko sen takia että on mahdollisuudet paremmat tai vanhempien syyllisyyden tai jonkin seikan takia vähän enemmän, tai vaikkeaa ei saisikaan enemmän niin jos jokku menestyy paremmin kuin toiset, se saa aikaan kateuden ja mustamaalaamisen.
onneksi ap veljesi ei ole mennyt mustamaalaamiseen mukaan. eivätkä vanhempasi.

 

[Ultramariini]

En osaa, enkä halua analysoida sisaresi käytöksen syitä. Mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että joskus sisarkateuden herättämät tunteet nousevat pinnalle vasta ( tai uudelleen) aikuisiällä.
Jos ikäero on ollut suuri, ei ehkä se isompi ja lähes täysi-ikäinen ole saanut niitä silloin aikoinaan sallitusti tuntea.