Siskoni inhokki, likakaivo, syntipukki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apuja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
ja helpottaisiko se sinun oloasi js siskosi kertoisi miksi hän käyttäytyy sinua kohtaan kuten käyttäytyy?
alkaisitte vain riidellä siitä, en usko että pystyisit hyväksymään mitä siskollasi olisi sanottavaa, siksi hän fiksuna ei jaksa alkaa riitelemään kanssasi avoimesti ja rehellisesti niistä asioista mitkä hiertää.
Alkaisitko väittää hänelle ettei hän voi tuntea kuten tuntee ja ettei hänen tunteensa ja kokemuksensa ole totta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Sinuun olisi todella syytä kunnioittaa siskoasi ja hänen valintojaan.


Kukaan perheessämme tai lähisuvussamme ei voi kunnioittaa tuollaista valintaa. Hyväksyminenkin on vaikeaa.

Helpompaa varmasti olisi, jos joko selittäisi päätöstään tai edes olisi hakenut apua ongelmiinsa.


Asia herätti kun herättikin ajatuksia, hienoa! =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh huh:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
miten musta tuntuu että sulla taitaa olla hiukan vielä enemmän noita mielenterveysongelmia kun siskollasi, jos tässä nyt sellaisia alkaa hakemaan ja vertailemaan.
Siskosi on selkeästi osoittanut sinulle mitä sinulta haluaa - ei mitään.
Sinä vaan et anna olla, uskomatonta.
Olisiko aika alkaa opettelamaan ihan oikeaa kunnioitusta siskoasi kohtaan ja jätät hänet rauhaan.
Anna hänelle se välimatka etäisyys minkä hän tarvitsee ja ole sitten saatavilla jos hän muuta osoittaa.
Mitä muuta vaihtoehtoja sinulla muka on?
vähintäänkin läheisriippuvaiselta tuo sinun toimintasi kuulostaa, takerrut siskoosi, miksi?
tuskin rakkaudesta voi puhua...riippuvuus on kuulehan ihan eri asia.

tämäkin varmaan totta. outoa on ap:n avautua ja kertoa toiselle kaikki, jos kerta ajattelee, että sisko inhoaa häntä.

niin, kylläkin ihan inhimillistä ja ymmärrettävää sekin.
Mutta aikuiseksi kasvaminen on kunkin omalla vastuulla ja ap voisi aloittaa itsestään, muiden puolesta ei voi päätöksiä tehdä.
Ap käyttäytyy siskonsa edessä itseään alentavasti, kerjää huomiota kun koiranpentu ja mielistelee mm.kertomalla henk.koht arkojakin asioita elämästään.
Heittäytyy siskonsa etten kuin koiranpentu selälleen ja pissaa alistuvuuden merkiksi alleen.
"Jos et halua olla kynnysmattona, nouse ylös lattialta", toteaa jotenkin tähän tapaan Tommy Hellsten kirjassaan..


Mistä sä tiedät miten aikuinen ap on? Tuskin tässä paljastu ihan kaikki mitä on tapahtunut.

Ei ole NORMAALIA ettei voi oman siskonsa kanssa olla puheväleissä!

Toi sun juttus oli aikamoista skeidaa. Puhutsä kaikille tohon tyyliin?


kyllä tuo ap:n käytös kertoo jotakin aikuisuuden asteesta, ei sisaruussuhteissakaan pidä roikkua. Ahdistavaa sellainen on, kun toinen ei anna tilaa vaikka välimatkan tarve suoraan osoitetaan.
Ihan normaalia on, ettei ole puheväleissä jonkun läsisukulaisen kanssa.
Mikä siitä epänormaalia tekee?
saat toki olla jutustani omaa mieltäsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
ja helpottaisiko se sinun oloasi js siskosi kertoisi miksi hän käyttäytyy sinua kohtaan kuten käyttäytyy?
alkaisitte vain riidellä siitä, en usko että pystyisit hyväksymään mitä siskollasi olisi sanottavaa, siksi hän fiksuna ei jaksa alkaa riitelemään kanssasi avoimesti ja rehellisesti niistä asioista mitkä hiertää.
Alkaisitko väittää hänelle ettei hän voi tuntea kuten tuntee ja ettei hänen tunteensa ja kokemuksensa ole totta?


Mitäs pahaa riitelemisessä on?

Nimeomaan fiksua olisi olla avoin ja kertoa mikä hiertää.

Missä maailmassa sä oikein elät???
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
kyllä tuo ap:n käytös kertoo jotakin aikuisuuden asteesta, ei sisaruussuhteissakaan pidä roikkua. Ahdistavaa sellainen on, kun toinen ei anna tilaa vaikka välimatkan tarve suoraan osoitetaan.
Ihan normaalia on, ettei ole puheväleissä jonkun läsisukulaisen kanssa.
Mikä siitä epänormaalia tekee?
saat toki olla jutustani omaa mieltäsi.


Sä oot salettiin itte pannu välit poikki jonku kanssa epäkunnioitettavasti, koska puolustelet tollasta skeidaa näin kärkkäästi.

Meneepä kuule ihan itseesi ja mieti mitä on tullut tehtyä.

Ja se ei ole normaalia, että ei halua olla tekemisissä oman siskonsa kanssa, jos siihen ei ole mitään syytä, paitsi että on kateellinen. Ei se voi olla syy.

 
Alkuperäinen kirjoittaja apuja:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Sinuun olisi todella syytä kunnioittaa siskoasi ja hänen valintojaan.


Kukaan perheessämme tai lähisuvussamme ei voi kunnioittaa tuollaista valintaa. Hyväksyminenkin on vaikeaa.

Helpompaa varmasti olisi, jos joko selittäisi päätöstään tai edes olisi hakenut apua ongelmiinsa.


Asia herätti kun herättikin ajatuksia, hienoa! =)


Harmi jos muukin sukunne puuttuu teidän väleihin...?
voi olla että helpomaa on kuitenkin vain koittaa päästää irti kuin yrittää saada vastauksia : /
se tekee kyllä kipeää mutta uskon että voi olla hyvinkin tervettä ja eheyttävää.
Ongelmat meillä on itsekullakin omamme ja sinäkin voit hake apua vain omiin ongelmiisi.
Ymmrrän hyvin miten kipeitä voi sisarussuhteet olla ja muutenkin suhteet lähisukuun.
Joskus kun omakin mieleni askartaa miksi-kysymysten parissa ja olen etsinyt kuumeisesti vastausta miksi en tule hyväksytyksi oman lähisukkuni kanssa, huomaankin että haluan vastaukset vain, jotta pääsisin puolustamaan itseäni.
En siksi että haluaisin oikeasti kuulla ja kuunnella mitä toisella on sanottavaa.
Vaan siksi että pääsisin itse kertomaan omista ajatuksistani ja tunteistani.
Toki sekin on tärkeää mutta asiat ei etene jos molemmat vain puhuvat eikä kumpikaan kuuntele.
Hiljaa oleminen ja oikea Kuuntelu ja kuunteleminen on niin eri asioita.
 
Sukulaisuussuhde ei ole mikään velvoite sille, että on pakko tykätä toisesta, tai haluta olla tekemisissä. Jos toinen ilmaisee, ettei kaipaa seuraa, niin sitä tulisi kunnioittaa.

(ei, en ole katkaissut välejä yhteenkään sukulaiseeni, mutta ajattelen silti noin)
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
ja helpottaisiko se sinun oloasi js siskosi kertoisi miksi hän käyttäytyy sinua kohtaan kuten käyttäytyy?
alkaisitte vain riidellä siitä, en usko että pystyisit hyväksymään mitä siskollasi olisi sanottavaa, siksi hän fiksuna ei jaksa alkaa riitelemään kanssasi avoimesti ja rehellisesti niistä asioista mitkä hiertää.
Alkaisitko väittää hänelle ettei hän voi tuntea kuten tuntee ja ettei hänen tunteensa ja kokemuksensa ole totta?


En voi tietää helpottaisiko oloani, mutta saisin tietää mikä hänet ajoi tähän valintaan.

Alettaisiin riidellä, tai lähinnä riita jatkuisi kuten sen oikeasti pitäisikin, niin että kaksi ihmistä kohtaisi ja puhuisi halkipoikkipinoon, eikä toinen pakenisi vuorille ja toinen jäisi ihmettelemään että mitä tapahtui...

Kummallakin on oma kokemus ja tunnemaailma, ei toisen tunteita ja kokemuksia saa vähätellä tai yrittää todistaa epätosiksi tietenkään. Tärkeää on niiden tunteiden ja kokemuksien julkituominen toinen toiselle.

En ilmeisesti osaa kirjoittaa hyvin, kun ei tullut selväksi vielä. Siis nimeomaan haluaisin päästä puheväleihin, jotta voitaisiin keskustella hiertävistä asioista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh huh:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
kyllä tuo ap:n käytös kertoo jotakin aikuisuuden asteesta, ei sisaruussuhteissakaan pidä roikkua. Ahdistavaa sellainen on, kun toinen ei anna tilaa vaikka välimatkan tarve suoraan osoitetaan.
Ihan normaalia on, ettei ole puheväleissä jonkun läsisukulaisen kanssa.
Mikä siitä epänormaalia tekee?
saat toki olla jutustani omaa mieltäsi.


Sä oot salettiin itte pannu välit poikki jonku kanssa epäkunnioitettavasti, koska puolustelet tollasta skeidaa näin kärkkäästi.

Meneepä kuule ihan itseesi ja mieti mitä on tullut tehtyä.

Ja se ei ole normaalia, että ei halua olla tekemisissä oman siskonsa kanssa, jos siihen ei ole mitään syytä, paitsi että on kateellinen. Ei se voi olla syy.

en mä ole pannut välejä poikki kenenkään kanssa. Sitä vastoin olen oppinut antamaan tilaa heille jotka sitä tarvitsevat ja olen oppinut päästämään irti, kun ensin olen kivuliaasti vuosikaudet kerjännyt hyväksyntää sitä saamatta.
On turha etsi ärakkautta sieltä missä sitä ei ole.

Valitettavasti sinä et voi päättää onko kateus jollekin oikea tai väärä syy siihen, ettei hlau olla tekemisissä jonkun kanssa.
Kovin on näkökantasi suppea elämän tosiasioihin.

 
En tiedä, mikä on aikuismaista, kerjätä sovintoa ja ystävyyttä vai antaa kylmästi toisen olla.

Itse tein jälkimmäisen. sisko myös väittää minun olleen sukulaisten suosikki, ja alkoi vihata ja puhua toisille pahaa takanapäin. mutta unohtaa itse olleensa äitin suosikki.

Jätin hänet rauhaan. Itse olen esikoinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja apuja:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
ja helpottaisiko se sinun oloasi js siskosi kertoisi miksi hän käyttäytyy sinua kohtaan kuten käyttäytyy?
alkaisitte vain riidellä siitä, en usko että pystyisit hyväksymään mitä siskollasi olisi sanottavaa, siksi hän fiksuna ei jaksa alkaa riitelemään kanssasi avoimesti ja rehellisesti niistä asioista mitkä hiertää.
Alkaisitko väittää hänelle ettei hän voi tuntea kuten tuntee ja ettei hänen tunteensa ja kokemuksensa ole totta?


En voi tietää helpottaisiko oloani, mutta saisin tietää mikä hänet ajoi tähän valintaan.

Alettaisiin riidellä, tai lähinnä riita jatkuisi kuten sen oikeasti pitäisikin, niin että kaksi ihmistä kohtaisi ja puhuisi halkipoikkipinoon, eikä toinen pakenisi vuorille ja toinen jäisi ihmettelemään että mitä tapahtui...

Kummallakin on oma kokemus ja tunnemaailma, ei toisen tunteita ja kokemuksia saa vähätellä tai yrittää todistaa epätosiksi tietenkään. Tärkeää on niiden tunteiden ja kokemuksien julkituominen toinen toiselle.

En ilmeisesti osaa kirjoittaa hyvin, kun ei tullut selväksi vielä. Siis nimeomaan haluaisin päästä puheväleihin, jotta voitaisiin keskustella hiertävistä asioista.

Se olisikin ihanteelllista että molemmat uskaltaisi ja haluaisi tuoda tunteensa esille ja tulisi kuulluiksi.
Voi olla, että sinä olet tässä asiassa siskoasi kypsempi ja siskosi ei ole valmis puhumaan ja olemaan avoin.
Sille et oikein mahda mitään : /
Yksin et voi riidellä mutta ystävyyteenkin kaksi tarvitaan.
Tiedän, suhun sattuu. Mutta terveellisempää voisi olla käydä se suru läpi kun jatkaa siskossa roikkumista ja turhien toiveiden elättelyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Harmi jos muukin sukunne puuttuu teidän väleihin...?
voi olla että helpomaa on kuitenkin vain koittaa päästää irti kuin yrittää saada vastauksia : /
se tekee kyllä kipeää mutta uskon että voi olla hyvinkin tervettä ja eheyttävää.
Ongelmat meillä on itsekullakin omamme ja sinäkin voit hake apua vain omiin ongelmiisi.
Ymmrrän hyvin miten kipeitä voi sisarussuhteet olla ja muutenkin suhteet lähisukuun.
Joskus kun omakin mieleni askartaa miksi-kysymysten parissa ja olen etsinyt kuumeisesti vastausta miksi en tule hyväksytyksi oman lähisukkuni kanssa, huomaankin että haluan vastaukset vain, jotta pääsisin puolustamaan itseäni.
En siksi että haluaisin oikeasti kuulla ja kuunnella mitä toisella on sanottavaa.
Vaan siksi että pääsisin itse kertomaan omista ajatuksistani ja tunteistani.
Toki sekin on tärkeää mutta asiat ei etene jos molemmat vain puhuvat eikä kumpikaan kuuntele.
Hiljaa oleminen ja oikea Kuuntelu ja kuunteleminen on niin eri asioita.



Riidellähän voisi vaikka vuoden, jos siihen niin kauan menisi! Varmasti jossain vaiheessa kumpikin olisi sanonut omat sanottavansa ja olisi jo kyvykäs kuuntelemaankin.

Tämä ei ole riitaa mitä nyt on. Tämä on yksipuolista, diktatuuria. Kannatan solidaarisuutta. Sitä että kumpaakin kuullaan.

On vaikeaa hyväksyä, että oma sisko on noin... (ei löydy sanoja) kun itse olisi valmis vaikka perheterapiaan, jotta saisi perhedynamiikan toimimaan. Omana valintana varmasti olisikin helpompi asian kanssa elää.

 
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Se olisikin ihanteelllista että molemmat uskaltaisi ja haluaisi tuoda tunteensa esille ja tulisi kuulluiksi.
Voi olla, että sinä olet tässä asiassa siskoasi kypsempi ja siskosi ei ole valmis puhumaan ja olemaan avoin.
Sille et oikein mahda mitään : /
Yksin et voi riidellä mutta ystävyyteenkin kaksi tarvitaan.
Tiedän, suhun sattuu. Mutta terveellisempää voisi olla käydä se suru läpi kun jatkaa siskossa roikkumista ja turhien toiveiden elättelyä.


Arvasinkin, että sulla on jotain omaakin kokemusta tässä taustalla.

Uskon, että viimeinen virkkeesi on varmasti ihan totta. =)

 
Mulla on ihan samanlainen sisko, syyttää minua lellipennuksi, itsekin sai lapsena kaiken minkä minä mutta eihän hän sitä muista, ainoastaan sen kun katsoi vierestä mitä minä sain. Lisäksi äärettömän hermostunut, tiuskii meidän lapsille ja on aina vihainen tai sitten soittaa vain kehuakseen jollain. Selvästi energiavaras ainakin minun siskoni, kaikki muut ihmiset antavat jotain positiivistakin palautetta jostain paitsi hän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja apuja:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Harmi jos muukin sukunne puuttuu teidän väleihin...?
voi olla että helpomaa on kuitenkin vain koittaa päästää irti kuin yrittää saada vastauksia : /
se tekee kyllä kipeää mutta uskon että voi olla hyvinkin tervettä ja eheyttävää.
Ongelmat meillä on itsekullakin omamme ja sinäkin voit hake apua vain omiin ongelmiisi.
Ymmrrän hyvin miten kipeitä voi sisarussuhteet olla ja muutenkin suhteet lähisukuun.
Joskus kun omakin mieleni askartaa miksi-kysymysten parissa ja olen etsinyt kuumeisesti vastausta miksi en tule hyväksytyksi oman lähisukkuni kanssa, huomaankin että haluan vastaukset vain, jotta pääsisin puolustamaan itseäni.
En siksi että haluaisin oikeasti kuulla ja kuunnella mitä toisella on sanottavaa.
Vaan siksi että pääsisin itse kertomaan omista ajatuksistani ja tunteistani.
Toki sekin on tärkeää mutta asiat ei etene jos molemmat vain puhuvat eikä kumpikaan kuuntele.
Hiljaa oleminen ja oikea Kuuntelu ja kuunteleminen on niin eri asioita.



Riidellähän voisi vaikka vuoden, jos siihen niin kauan menisi! Varmasti jossain vaiheessa kumpikin olisi sanonut omat sanottavansa ja olisi jo kyvykäs kuuntelemaankin.

Tämä ei ole riitaa mitä nyt on. Tämä on yksipuolista, diktatuuria. Kannatan solidaarisuutta. Sitä että kumpaakin kuullaan.

On vaikeaa hyväksyä, että oma sisko on noin... (ei löydy sanoja) kun itse olisi valmis vaikka perheterapiaan, jotta saisi perhedynamiikan toimimaan. Omana valintana varmasti olisikin helpompi asian kanssa elää.

Toisaalta ei kuulosta kivalta, miten sanoit, että "suku ei hyväksy siskon valintaa käsitellä suhdetta" tai jotain sinnepäin. Eli ikään kuin sen lisäksi, että sinua on lellitty lapsena, taas siskosi on syntipukkina ja sinä taas se parempi joka hakee sovintoa.
 
Mä varmaan tuossa tilanteessa laittaisin siskolle viestin että en ota enää yhteyttä kun et kerran tunnu sitä haluavan, mutta jos haluat vielä yrittää selvittää asiat niin sopii mulle. Pallo siis siskolle...
 
Alkuperäinen kirjoittaja apuja:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Se olisikin ihanteelllista että molemmat uskaltaisi ja haluaisi tuoda tunteensa esille ja tulisi kuulluiksi.
Voi olla, että sinä olet tässä asiassa siskoasi kypsempi ja siskosi ei ole valmis puhumaan ja olemaan avoin.
Sille et oikein mahda mitään : /
Yksin et voi riidellä mutta ystävyyteenkin kaksi tarvitaan.
Tiedän, suhun sattuu. Mutta terveellisempää voisi olla käydä se suru läpi kun jatkaa siskossa roikkumista ja turhien toiveiden elättelyä.


Arvasinkin, että sulla on jotain omaakin kokemusta tässä taustalla.

Uskon, että viimeinen virkkeesi on varmasti ihan totta. =)

Elämä voittaa!! : ) halauksia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja apuja:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Harmi jos muukin sukunne puuttuu teidän väleihin...?
voi olla että helpomaa on kuitenkin vain koittaa päästää irti kuin yrittää saada vastauksia : /
se tekee kyllä kipeää mutta uskon että voi olla hyvinkin tervettä ja eheyttävää.
Ongelmat meillä on itsekullakin omamme ja sinäkin voit hake apua vain omiin ongelmiisi.
Ymmrrän hyvin miten kipeitä voi sisarussuhteet olla ja muutenkin suhteet lähisukuun.
Joskus kun omakin mieleni askartaa miksi-kysymysten parissa ja olen etsinyt kuumeisesti vastausta miksi en tule hyväksytyksi oman lähisukkuni kanssa, huomaankin että haluan vastaukset vain, jotta pääsisin puolustamaan itseäni.
En siksi että haluaisin oikeasti kuulla ja kuunnella mitä toisella on sanottavaa.
Vaan siksi että pääsisin itse kertomaan omista ajatuksistani ja tunteistani.
Toki sekin on tärkeää mutta asiat ei etene jos molemmat vain puhuvat eikä kumpikaan kuuntele.
Hiljaa oleminen ja oikea Kuuntelu ja kuunteleminen on niin eri asioita.



Riidellähän voisi vaikka vuoden, jos siihen niin kauan menisi! Varmasti jossain vaiheessa kumpikin olisi sanonut omat sanottavansa ja olisi jo kyvykäs kuuntelemaankin.

Tämä ei ole riitaa mitä nyt on. Tämä on yksipuolista, diktatuuria. Kannatan solidaarisuutta. Sitä että kumpaakin kuullaan.

On vaikeaa hyväksyä, että oma sisko on noin... (ei löydy sanoja) kun itse olisi valmis vaikka perheterapiaan, jotta saisi perhedynamiikan toimimaan. Omana valintana varmasti olisikin helpompi asian kanssa elää.

Toisaalta ei kuulosta kivalta, miten sanoit, että "suku ei hyväksy siskon valintaa käsitellä suhdetta" tai jotain sinnepäin. Eli ikään kuin sen lisäksi, että sinua on lellitty lapsena, taas siskosi on syntipukkina ja sinä taas se parempi joka hakee sovintoa.


Sovintoa hakeva ON PAREMPI.
 
Kirjoituksesi alkoi todella ala-arvoisella tyylillä. Mitä enemmän kirjoitit, sen inhimillisemmiksi kirjoituksesi muuttuivat.

Ekoista viesteistä huomasi, että tässä taas joku päähänpotkittu raukka, joka on muutamat Hellstenit luettuaan päättänyt, että vittu mähän olen tough enä pomota ketään vaan mä potkin kaikkia heikkoja päähän.

Pistit sit vähän omaa keittiöpsykologiaa kehiin siltä istumalta, ap oli heti mielenterveysongelmainen, kuseksiva koiranpentu ja mitä kaikkea.

Kukahan tässä edelleen on se heikko joka ei ole ihan messissä geimeissä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
Alkuperäinen kirjoittaja huh huh:
Alkuperäinen kirjoittaja voimia Teille molemmille:
kyllä tuo ap:n käytös kertoo jotakin aikuisuuden asteesta, ei sisaruussuhteissakaan pidä roikkua. Ahdistavaa sellainen on, kun toinen ei anna tilaa vaikka välimatkan tarve suoraan osoitetaan.
Ihan normaalia on, ettei ole puheväleissä jonkun läsisukulaisen kanssa.
Mikä siitä epänormaalia tekee?
saat toki olla jutustani omaa mieltäsi.


Sä oot salettiin itte pannu välit poikki jonku kanssa epäkunnioitettavasti, koska puolustelet tollasta skeidaa näin kärkkäästi.

Meneepä kuule ihan itseesi ja mieti mitä on tullut tehtyä.

Ja se ei ole normaalia, että ei halua olla tekemisissä oman siskonsa kanssa, jos siihen ei ole mitään syytä, paitsi että on kateellinen. Ei se voi olla syy.

en mä ole pannut välejä poikki kenenkään kanssa. Sitä vastoin olen oppinut antamaan tilaa heille jotka sitä tarvitsevat ja olen oppinut päästämään irti, kun ensin olen kivuliaasti vuosikaudet kerjännyt hyväksyntää sitä saamatta.
On turha etsi ärakkautta sieltä missä sitä ei ole.

Valitettavasti sinä et voi päättää onko kateus jollekin oikea tai väärä syy siihen, ettei hlau olla tekemisissä jonkun kanssa.
Kovin on näkökantasi suppea elämän tosiasioihin.


Jos sä oikeasti olisit päässyt omista kivuliaista jutuistasi yli, et olisi noin rumakäytöksinen ap:ta kohtaan.

Voimia SULLE, SÄ sitä enemmän tarvitset kuin ap ja sen sisko yhteensä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on ihan samanlainen sisko, syyttää minua lellipennuksi, itsekin sai lapsena kaiken minkä minä mutta eihän hän sitä muista, ainoastaan sen kun katsoi vierestä mitä minä sain. Lisäksi äärettömän hermostunut, tiuskii meidän lapsille ja on aina vihainen tai sitten soittaa vain kehuakseen jollain. Selvästi energiavaras ainakin minun siskoni, kaikki muut ihmiset antavat jotain positiivistakin palautetta jostain paitsi hän.

Mullakin on samanlainen sisko, aina tiuskinut mulle, määräillyt mitä saan ostaa, tehdä... mitä tahansa...

Asiat paheni kun tapasin mieheni kohta 10 vuotta sitten. Voi sitä kateuden määrää kun mies osteli mulle lahjoja ja näytti hänenkin edessään rakkauttaan mulle, halailemalla jne. kun kihlauduimme sisko sanoi ettei tule kestämään.

No yhdessä 10 v ja naimisissa nykyään olemme ja lapsiakin meillä on. Mutta siskoa ei mulla enää ole.

 
Toi yksi kirjoittaja kuuluu selvästi siihen samaan luuserisakkiin kun siskoni, koska ohje oli "anna olla, älä yritä korjata välejä".

Niinkö ihmissuhteet hoidetaan? Kun tulee riita, annetaan vaan olla??

Ilmankos Suomi on avioerotilastoissa kärkipäässä! Akat kun ajattelee näin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aina pitää yrittää:
Toi yksi kirjoittaja kuuluu selvästi siihen samaan luuserisakkiin kun siskoni, koska ohje oli "anna olla, älä yritä korjata välejä".

Niinkö ihmissuhteet hoidetaan? Kun tulee riita, annetaan vaan olla??

Ilmankos Suomi on avioerotilastoissa kärkipäässä! Akat kun ajattelee näin.


Selkein ero tämän palstan "apujen" ja irl-apujen välillä on se, että täällä käskettiin vaan jättämään rauhaan ja irl jokainen on kysynyt, että olenko koittanut saada siskoa puheväleihin, että olenko soitellut tms.

Ilmeisesti muu sakki ympärilläni on avoimia, ja sellaisia jotka luottaa rehellisen puheen voimaan, kuten minäkin. Siskoni on siis poikkeus, hän ei puhu ei pukahda. Siskoni kuuluu tähän eronneeseen kastiin myös yllätys yllätys.

 
"Voimia teille molemmille" on kirjoittanut mielestäni tähän ketjuun asialliseen ja hyvään sävyyn, osin vertauskuvallisesti, eikä varmasti tarkoittanut mollata ap:tä. Mielestäni hän on kirjoittanut oikeaa asiaa, jota kannattaisi pohtia enemmänkin.

Itse myös ajattelen, että jossain vaiheessa on hyvä ehkä päästää siskosta (ja liiallisesta yrittämisestä) irti. Voi olla, että sisko tarvitsee oman rauhansa ja aikansa ja osaa sitten jonkun ajan päästä itse hieroa sovintoa. Tai sitten ei - sekin on elämää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin on:
"Voimia teille molemmille" on kirjoittanut mielestäni tähän ketjuun asialliseen ja hyvään sävyyn, osin vertauskuvallisesti, eikä varmasti tarkoittanut mollata ap:tä. Mielestäni hän on kirjoittanut oikeaa asiaa, jota kannattaisi pohtia enemmänkin.

Itse myös ajattelen, että jossain vaiheessa on hyvä ehkä päästää siskosta (ja liiallisesta yrittämisestä) irti. Voi olla, että sisko tarvitsee oman rauhansa ja aikansa ja osaa sitten jonkun ajan päästä itse hieroa sovintoa. Tai sitten ei - sekin on elämää...

Et varmaan lukenut koko ketjua.

 

Yhteistyössä