A
arkajalka
Vieras
Vauvaaiheesta tämä on kaukana mutta kotona pyörii 3kk tuore isosisko joka on siis kohta 3v. Uhmaa on ollut ilmassa ja nyt sitten vielä toi pikkusisko parantelee asiaa. ISosisko ollut tosi helppo lapsi, jaksaa kuunnella ohjeita, keskustelee, nukkuu omassa huoneessa jne, on noudattanut yleensä aina noita kieltoja ja varoituksia.
No nyt kun toi uhma ja mustasukkaisuus tekee omaa soppaansa niin joskus otetaan yhteen ja kovaa. Ite oon kovasti yrittäny pysyä rauhallisena mutta aina sekään ei onnistu kun ite on väsyny ja tulee ääntä korotettua. Vastakohtana nuolle kiukkukohtauksille on sit se että tyttö on arka. Vierastamien loppui talven aikana aikalailla mut isommissa porukoissa on tosi arka, esim. leikkikentällä roikkuu äidin housuissa vaikka kuinka kauan ennenku menee leikkimään (yleensä sit ku vauva jo herää ja pitää lähteä kotiin). Nurisee vieressä ja maanittelee äitiä joka paikkaan. Melkein hävettää kun katsoo toisia lapsia jotka iloisesti kirmaa keskenään. Onkohan jotenki tullu kasvatettua pieleen, oonko ollu liian tiukka aikasemmin ja lapsesta tullu arka vai onko vain niin äidin tyttö ja hitaasti lämpeävä. Senkin oon huomannu että isompien lasten kanssa saattaa mennä heti juttelemaan mutta oman ikäisten kanssa ei tee mitään.Miten tota sosiaalisuutta sais tuettua. Onko vaan pistettävä leikkikentällä loppu sille että äiti vaeltaa vieressä hiekkakasalta liukumäkeen jne?
No nyt kun toi uhma ja mustasukkaisuus tekee omaa soppaansa niin joskus otetaan yhteen ja kovaa. Ite oon kovasti yrittäny pysyä rauhallisena mutta aina sekään ei onnistu kun ite on väsyny ja tulee ääntä korotettua. Vastakohtana nuolle kiukkukohtauksille on sit se että tyttö on arka. Vierastamien loppui talven aikana aikalailla mut isommissa porukoissa on tosi arka, esim. leikkikentällä roikkuu äidin housuissa vaikka kuinka kauan ennenku menee leikkimään (yleensä sit ku vauva jo herää ja pitää lähteä kotiin). Nurisee vieressä ja maanittelee äitiä joka paikkaan. Melkein hävettää kun katsoo toisia lapsia jotka iloisesti kirmaa keskenään. Onkohan jotenki tullu kasvatettua pieleen, oonko ollu liian tiukka aikasemmin ja lapsesta tullu arka vai onko vain niin äidin tyttö ja hitaasti lämpeävä. Senkin oon huomannu että isompien lasten kanssa saattaa mennä heti juttelemaan mutta oman ikäisten kanssa ei tee mitään.Miten tota sosiaalisuutta sais tuettua. Onko vaan pistettävä leikkikentällä loppu sille että äiti vaeltaa vieressä hiekkakasalta liukumäkeen jne?
