Hirveä stressi päällä kun tuntuu ettei mikään onnistu!
Onko muillakin tällästä tahkoamista, että sais asiat sujumaan?
Hoitotuki on ollut haussa yli vuoden, valituslautakunnassa viimoset 8kk. Tytön lääkkeet ja rasvat yms. maksaa hunajaa ja rahaa on jouduttu lainaamaan niiden maksamiseen.
Koko talvi ja syksy ollaan ravattu poliklinikalla vähintään kerran viikossa lisäksi lääkäreissä käynnit, lastenklinikalla käynnit, allergia sairaalat jne. Diagnoosia ja paperia on tullut lisää kaikenmoista ja lääkäri aikoo kirjoittaa lausunnon korotettua hoitotukea varten.
Psykiatrisella poliklinikalla hoitoehdotukset ovat olleet melko "hurjia" ja kaikesta en ole ollut ihan samaa mieltä. Senkin vuoksi stressaa ja olo on rätti. Lisäksi keskustelin äidin kanssa jonka lapsella samanmoisia vaivoja ja oireita ja diagnoosiksi löytyi adhd. Kuitenkin psyk.polilla ovat jotenkin haluttomia tutkimaan asiaa. En ymmärrä! :headwall:
Tutkimukset on kuitenkin vielä kesken eikä tiedä mitä vielä selviää.
Kohta alkaisi terapia joka on 2-3 kertaa viikossa 2-3 vuotta. Lisäksi luulen, että jonkinlaista sensomotorista kuntoutustakin tarvitaan, mutta sekin maksaa niin paljon...
Olen ollut nuorimmaisen kanssa kotona vuoden, mutta syksyllä täytyisi mennä töihin koska raha tilanne sitä vaatii.
Olen miettinyt pääni puhki kuinka voisin vielä jäädä kotiin koska kaikkien tytön asioiden hoitaminen olisi niin paljon helpompaa jos olisin kotona. Luuliin jo keksineenikin ratkaisun jolla se voisi edes teoriassa olla mahdollista. Ajattelin, että jos viimein saataisiin hoitotukea korotettuna ja hakisin myös omaishoidontukea voisi rahat riittää. B)
No, voi himputti! :headwall: Nyt tuli hakupaperit ja niissä lukee ettei kumpaakin tukea voi saada samaan aikaan! Voi ei!
Tilanne on se, että jos menen töihin ja pääsen ehkä 5 aikoihin töistä haen pienemmän tarhasta ja tytön kotoa (jos yli päätään pärjää kotona koulun jälkeen) kiidän terapiaan joka olisi ehkä 18-18.30, odottelen tunnin pikkusen kanssa jossain ja ajellaan kotiin 19-19.30.
Ja tätä ainakin 2-3 kertaa viikossa
Lisäks olis vielä tuo tytön harrastus jota ei olisi syytä lopettaa...
Mies ei työaikojensa vuoksi paljoa voi autella joten yksinhuoltajana pitäisi jaksaa.
Missä ihmeen välissä syötän lapset ja teen kotihommat?
Töissäkin tykkäävät varmasti kun kokoajan tulee poissaoloja lääkäreiden vuoksi. Tai itseasiassa koska sijaisia ei ole kaikki työt vaan kasautuu odottelemaan.
Lisäksi luulen, että tytön kunto menee taas alas kun minulla ei olekkaan aikaa tukea ja jutella.
Huhhuh! En tiedä enää mitä tässä keksisi. Olo alkaa lähennellä toivotonta :snotty:
Miten olette muut onnistuneet yhdistämään kodinpyörityksen, sairaan lapsen hoidon+sisarusten ja töissä käynnin?
Onko muillakin tällästä tahkoamista, että sais asiat sujumaan?
Hoitotuki on ollut haussa yli vuoden, valituslautakunnassa viimoset 8kk. Tytön lääkkeet ja rasvat yms. maksaa hunajaa ja rahaa on jouduttu lainaamaan niiden maksamiseen.
Koko talvi ja syksy ollaan ravattu poliklinikalla vähintään kerran viikossa lisäksi lääkäreissä käynnit, lastenklinikalla käynnit, allergia sairaalat jne. Diagnoosia ja paperia on tullut lisää kaikenmoista ja lääkäri aikoo kirjoittaa lausunnon korotettua hoitotukea varten.
Psykiatrisella poliklinikalla hoitoehdotukset ovat olleet melko "hurjia" ja kaikesta en ole ollut ihan samaa mieltä. Senkin vuoksi stressaa ja olo on rätti. Lisäksi keskustelin äidin kanssa jonka lapsella samanmoisia vaivoja ja oireita ja diagnoosiksi löytyi adhd. Kuitenkin psyk.polilla ovat jotenkin haluttomia tutkimaan asiaa. En ymmärrä! :headwall:
Tutkimukset on kuitenkin vielä kesken eikä tiedä mitä vielä selviää.
Kohta alkaisi terapia joka on 2-3 kertaa viikossa 2-3 vuotta. Lisäksi luulen, että jonkinlaista sensomotorista kuntoutustakin tarvitaan, mutta sekin maksaa niin paljon...
Olen ollut nuorimmaisen kanssa kotona vuoden, mutta syksyllä täytyisi mennä töihin koska raha tilanne sitä vaatii.
Olen miettinyt pääni puhki kuinka voisin vielä jäädä kotiin koska kaikkien tytön asioiden hoitaminen olisi niin paljon helpompaa jos olisin kotona. Luuliin jo keksineenikin ratkaisun jolla se voisi edes teoriassa olla mahdollista. Ajattelin, että jos viimein saataisiin hoitotukea korotettuna ja hakisin myös omaishoidontukea voisi rahat riittää. B)
No, voi himputti! :headwall: Nyt tuli hakupaperit ja niissä lukee ettei kumpaakin tukea voi saada samaan aikaan! Voi ei!
Tilanne on se, että jos menen töihin ja pääsen ehkä 5 aikoihin töistä haen pienemmän tarhasta ja tytön kotoa (jos yli päätään pärjää kotona koulun jälkeen) kiidän terapiaan joka olisi ehkä 18-18.30, odottelen tunnin pikkusen kanssa jossain ja ajellaan kotiin 19-19.30.
Ja tätä ainakin 2-3 kertaa viikossa
Lisäks olis vielä tuo tytön harrastus jota ei olisi syytä lopettaa...
Mies ei työaikojensa vuoksi paljoa voi autella joten yksinhuoltajana pitäisi jaksaa.
Missä ihmeen välissä syötän lapset ja teen kotihommat?
Töissäkin tykkäävät varmasti kun kokoajan tulee poissaoloja lääkäreiden vuoksi. Tai itseasiassa koska sijaisia ei ole kaikki työt vaan kasautuu odottelemaan.
Lisäksi luulen, että tytön kunto menee taas alas kun minulla ei olekkaan aikaa tukea ja jutella.
Huhhuh! En tiedä enää mitä tässä keksisi. Olo alkaa lähennellä toivotonta :snotty:
Miten olette muut onnistuneet yhdistämään kodinpyörityksen, sairaan lapsen hoidon+sisarusten ja töissä käynnin?