stressaava arki

[hjkoo]

Meillä siis sellainen tilanne että olemme molemmat vuorotöissä, minä kaksivuoro- ja mies kolmivuorotyössä. Meillä on 2,5 -vuotias lapsi, jota mummi hoitaa kotona. Viime aikoina on tuntunut siltä että elämä pyörii hallitsemattomasti eteenpäin, enkä oikein saa mistään otetta. Miehen vuorot ovat suht säännölliset ja hänellä on yleensä viikonloput vapaat, itselläni on töitä myös viikonloppuisin ja vuorot ovat epäsäännöllisiä. Yhteisiä vapaita ei juurikaan ole eikä omaa aikaa. Viikot vaativat suunnittelua, kuka käy kaupassa ja missä välissä, kumpi vie lapsen hoitoon ja mihin aikaan, kumpi hakee, mitkä ateriat lapsi syö kotona ja kumpi ne ehtii tehdä yms. Mies pyrkii käymään salilla muutaman kerran viikossa, esim iltavuoron jälkeen kymmeneltä illalla. Lapsi käy nukkumaan yhdeksän maissa illalla ja silloin minulla on hetki omaa aikaa, mutta silloin olen itsekin jo niin väsynyt etten jaksa tehdä muuta kuin katsoa telkkaria. Mummi varmasti hoitaisi lasta myös jos haluaisin vapaapäivänä ottaa omaa aikaa, mutta koen että hänenkin pitää saada levätä koska muina päivinä jo hoitaa lasta. Ja sitäpaitsi vapaapäivät ovat ainoita päiviä, jolloin ehdin kunnolla viettää aikaa lapsen kanssa. Työpäivinä jää yleensä aamuun 2-3 tuntia aikaa joka menee töihin lähtöön valmistautuessa ja iltaan toiset 2-3 tuntia josta osa sitten jo lapsen iltatoimiin. Tästäkin koen syyllisyyttä kun tuntuu että koko ajan kotona ollessa lapsi pyytää leikkimään mutta minä hoen vain: odota hetki, äiti tulee ihan kohta, kunhan on laittanut ruoan/pyykit/siivonnut... Ärsyttää ettei elämään saa mitään rytmiä ja rutiinia kun yksikään viikko ei ole samanlainen kuin edellinen. Haluaisin käydä lapsen kanssa kerhoissa mutta epäsäännöllisyyden vuoksi se ei onnistu. Tiedän ettemme ole ainoa vuorotyöperhe ja siksi kiinnostaisikin tietää onko muilla arki yhtä haastavaa?

 

["alkup."]

Lisään vielä että tunnen suunnatonta kateutta perheitä kohtaan joissa vanhemmilla on päivätyö. Heillä jää iltaisin perheelle yhteistä aikaa ja koska sitä on joka ilta, on myös helppo sopia että minä otan tänään kaksi tuntia omaa aikaa, ota sinä huomenna... toinen voi leikkiä lapsen kanssa kun toinen tekee kotitöitä, näin lapsikin saa kaipaamaansa huomiota. Säännöllistä päivätyötä etsin itsekin koko ajan, se varmasti helpottaisi asioita mutta eipä noita turhan paljon ole tarjolla.

 

["Marja"]

Voisitko saada toisen työn- itse tein yh:na päivätyötä eikä se muuten olsi onnistunutkaan...

 

["Tia"]

Päivätyö toiselle, eikö ole olemassa joku lakikin ettei pienten lasten vanhempien tarvitse käydä vuorotöissä?

 

["hui"]

Kuuostaa ihan karmean stressaavalta ja kuluttavalta. Nyt ihan tosissaan yrität löytää jotain säännöllisempää työtä, eihän tuo voi olla lapsellekkaan hyväksi, saatika sitten parisuhteelle
!

 

["..."]

Itse ahdistuisin tuollaisesta elämästä, kun kaikki pitää suunnitella niin tarkkaan. Toisaalta monet ovat sellaisia, että suunnittelevat viikonloppumenonsakin monta viikkoa etukäteen eli kaikki viikonloput on "varattu".

Ehdottaisin kylläkin, että joksikin aikaa omat harrastukset sinulta ja mieheltä pois ja yritätte löytää elämään rauhallisemman tahdin. Että se vapaa-aika edes olisi ohjelmoimatonta. Jos lapsi tarvitsee kerhoja, niin mummo vieköön päiväsaikaan.

Meillä on päivätyöt, kylläkin vaativat sellaiset. Meillä ei ole säännöllisiä harrastuksia vanhemmilla ja lapsia ei todellakaan viedä kerhoihin illalla. Tosin ovat päiväkodissa. Eli meillä yritetään rakentaa rauhallista arkea ihan vain olemalla, ilman paineita mennä ja tulla sinne sun tänne kalenterin mukaan.

 

[Kolmevuorotyöläinen]

Jos miehesi tekee kolmevuorotyötä, kuinka on mahdollista, että viikonloput on yleensä vapaat? Siis montako viikonloppua kuukaudessa? Ei kolmen henkilön perheen päivittäset kotityöt kauan vie. Mitä, jos tekisit ruokaa kerralla enempi ja pakastaisit osan kerta-annoksiin. Kaupassa ei tarvii käydä päivittäin, kaksi kertaa viikossa riittää eli viikon perustarvikkeet kerralla ja tuoretuotteiden lisäys toisella kerralla. Laadi viikon ruokalista niin tiedät mitä tarviit. Näin tehden jää paljon aikaa perheelle.

 

["ooh"]

voi ja minusta se on niin ihanaa kun mikään viikko ei oo samanlainen kuin edellinen. Tappavan tylsää olis jos olis aina sama työaika, mä kuolisin. Terv. juuri nytkin yövuorossa.

 

["Sara"]

irtisanoudu anteeksi nauru. selvästi ahdistaa kovasti eikä elämän kuulu olla ahdistavaa, vaan ihanaa! sinä olet ainoa joka asialle voi tehdä jotakin. Tee tänään. Avaimet onneen ovat aina omissa käsissä. iloa ja aurinkoa elämääsi

 

[kaf]

Työpäivinä jää yleensä aamuun 2-3 tuntia aikaa joka menee töihin lähtöön valmistautuessa ja iltaan toiset 2-3 tuntia josta osa sitten jo lapsen iltatoimiin.

tartun nyt tähän.. ehkä joku turhuus syö aikaasi ja tekee sitten elämän kiireemmäksi kuin se onkaan. minulla menee töihinlähtöönvalmistautumiseen 40min ja se sisältää lapsen lähtöön valmistamisen myös, kun kuskaan hänet matkalla hoitoon.

jos sinulla menee siis 2-3 tuntia itsesi töihinvalmistamiseen, kun lapskin saa jäädä kotio, lienee jotain pielessä. ja jos sama ajankäyttö jatkuu pitkin päivää, ei ihme jos tuntuu, että ohjelmaton vapaa-aika on vähissä. Illalla sama juttu. moni tulee töistä viideksi kotiin ja laps nukkumaan kasin jälkeen. sama 3h heilläkin on, kyllä siinä muutakin ehtii kuin iltatoimet.

tee ajankäytönseuranta. laita vaikka viikon ajan lukujärjestykseen, että mihin se aika oikein meni. tee joku rutiini, laita aamulla lapselle puoleksi tunniksi telkkariin ohjelma pyörimään, hoida siinä siivous ja pyykit, ole sitten lapsen seurana jakamattomasti 1-2 tuntia ja käytä vika 30min töihinlähtöön.

en sano sitä, etteikö tilanteenne olisi hankala. minä en varmaan tuollaista jaksaisi. mutta ei sen nyt ihan noin hankala tarvitse olla, kuin kuvaat. omia harrastuksia en jättäisi (onko sinulle niitä?) kyllä se oma (liikunta)juttu kerran-pari viikossa auttaa jaksamaan, vaikka perheaikaa syökin.

 

[anteeksikuinka]

[QUOTE="Tia";29549397]eikö ole olemassa joku lakikin ettei pienten lasten vanhempien tarvitse käydä vuorotöissä?[/QUOTE]

Että mitä? :O