J
Jussi
Vieras
Muistan kun kohtasimme ensimmäisen kerran. Olit enkelimäisen suloinen ja silmäsi katsoivat minua silmiin niin lumoavasti, että jalkani menivät veteliksi. Ihastuin sinuun heti.
Ensisuudelmamme oli minulle järisyttävä kokemus. Koko kroppani kihelmöi ja tuntui kuin hiirilauma olisi juossut selkääni pitkin. Paluuta ei ollut. Olin rakastunut.
Suhteemme alku oli kuin satua. Sinä olit unelmieni prinsessa ja minä sinun prinssisi. Olimme kuin paita ja peppu, meitä ei erottanut mikään.
Vuodet vierivät aluksi onnellisesti, mutta sitten yhteinen kotimme ei enää tarjonnut sinulle sitä mitä elämältäsi halusit. Minä en osannut herätä tilanteeseen ajoissa. Elin edelleen satumaailmassa, joka ei enää vastannut todellisuutta. Lopulta sinä halusit lähteä ja minä päästin vastahakoisesti irti.
Nyt olen ymmärtänyt virheeni. Mutta se tapahtui liian myöhään. Sinulla on jo uusi prinssi. Yhteinen satumme on raunioina. Jäljelle jäi vain valtava kaipuu.
Ensisuudelmamme oli minulle järisyttävä kokemus. Koko kroppani kihelmöi ja tuntui kuin hiirilauma olisi juossut selkääni pitkin. Paluuta ei ollut. Olin rakastunut.
Suhteemme alku oli kuin satua. Sinä olit unelmieni prinsessa ja minä sinun prinssisi. Olimme kuin paita ja peppu, meitä ei erottanut mikään.
Vuodet vierivät aluksi onnellisesti, mutta sitten yhteinen kotimme ei enää tarjonnut sinulle sitä mitä elämältäsi halusit. Minä en osannut herätä tilanteeseen ajoissa. Elin edelleen satumaailmassa, joka ei enää vastannut todellisuutta. Lopulta sinä halusit lähteä ja minä päästin vastahakoisesti irti.
Nyt olen ymmärtänyt virheeni. Mutta se tapahtui liian myöhään. Sinulla on jo uusi prinssi. Yhteinen satumme on raunioina. Jäljelle jäi vain valtava kaipuu.
