Suhde ja mulla on ihana mies kotonakin ..

[Biaths]

Takokaa siis järkeä mun päähän..Miks teen tämän? Mulla on maailman ihanin mies kotona, jakaa arjen ja joka päivä kertoo kuinka rakastaa minua . Mitä minä annan kiitokseksi, epärehellisyyden?!
Mikä minussa on vialla?

 

["jes"]

no en tiiä, mee hoitoon.. ehkä se sun mies ei oo sulle oikea jos pitää pettää. tai sit sul on jotain joka pitää selvittää ihan auttajan kanssa

 

["vieras"]

Jaa aika omituista, ehkä sulle ei sitten yksi rakastava mies riitä tai ehkä sä kaipat jännitystä ? Sun mies on ehkä tylsä ?

 

["jaa"]

ehkei se mies ookkaan niin ihana...

 

["keski-ikäinen"]

sä halveksit ihmistä, jonka mielestä asiat on hienosti ja sä olet ihana. Et vissiin pääsi sisällä ole kummastakaan asiasta samaa mieltä, ja tuo on sitten se hiljainen kosto.

Tai jotain sinnepäin. Tiedätkös ollenkaan, mitä sun sielussa liikkuu?

Nuorempana mulla oli tuota vikaa. Oli silti myös hiljaista tyytymättömyyttä, jolle en oikein osannut tai kehdannut antaa nimeä. Ärsytti toisen viaton läsnäolo, koska se teki mulle mahdottomaksi tulla nähdyksi ja kelpaavaksi ihan itsenäni. Tuli tunne, että pitää elää valheessa. Muutama salainen irtiotto tuli tehtyä.

Joskus asia oli niinkin, että mies tosiaan oli ihana kissanpentu, mutta minulle väärä. En ollut renttujen perään enkä etsinyt huonoa kohtelua, mutta tarttin semmoisen miehen, jolla edes teoriassa riittää kapasiteetti ymmärtää mun ahdistunutta sielua.

 

[Biaths]

[QUOTE="jes";23542165]no en tiiä, mee hoitoon.. ehkä se sun mies ei oo sulle oikea jos pitää pettää. tai sit sul on jotain joka pitää selvittää ihan auttajan kanssa[/QUOTE]

Ei se edes ole sitä..Rakastan todella mutta se ei riitä. Onko ihmiset todella yksiavioisia?
Huomaavaisin mies, rakastaa niin paljon että tekee pahaa.
Minulla on niin huono olla koska teen näin
Miten edes voin..Moni ihminen olisi niin onnellinen tälläisestä mutta minä..

 

[Biaths]

[QUOTE="keski-ikäinen";23542180]sä halveksit ihmistä, jonka mielestä asiat on hienosti ja sä olet ihana. Et vissiin pääsi sisällä ole kummastakaan asiasta samaa mieltä, ja tuo on sitten se hiljainen kosto.

Tai jotain sinnepäin. Tiedätkös ollenkaan, mitä sun sielussa liikkuu?

Nuorempana mulla oli tuota vikaa. Oli silti myös hiljaista tyytymättömyyttä, jolle en oikein osannut tai kehdannut antaa nimeä. Ärsytti toisen viaton läsnäolo, koska se teki mulle mahdottomaksi tulla nähdyksi ja kelpaavaksi ihan itsenäni. Tuli tunne, että pitää elää valheessa. Muutama salainen irtiotto tuli tehtyä.

Joskus asia oli niinkin, että mies tosiaan oli ihana kissanpentu, mutta minulle väärä. En ollut renttujen perään enkä etsinyt huonoa kohtelua, mutta tarttin semmoisen miehen, jolla edes teoriassa riittää kapasiteetti ymmärtää mun ahdistunutta sielua.[/QUOTE]

Pahinta on että kaikki on hyvin, monta lasta ja muutenkin kaikki toimii. Se olen minä joka haluaa lisää. Miksi mikään ei riitä? Miksi en voi unohtaa?

 

[nino]

Ei se edes ole sitä..Rakastan todella mutta se ei riitä. Onko ihmiset todella yksiavioisia?
Huomaavaisin mies, rakastaa niin paljon että tekee pahaa.
Minulla on niin huono olla koska teen näin
Miten edes voin..Moni ihminen olisi niin onnellinen tälläisestä mutta minä..

Hyvä että mietit asiaa, mutta miehesi ansaitsee oikeasti paremman naisen.

 

["keski-ikäinen"]

Pahinta on että kaikki on hyvin, monta lasta ja muutenkin kaikki toimii. Se olen minä joka haluaa lisää. Miksi mikään ei riitä? Miksi en voi unohtaa?

Unohtaa mitä? Tässä nyt moralisoidaan puolin ja toisin, että sä olet huono nainen. Mutta naisihmiselläkin on oikeus olla pihalla.

On hyvä ymmärtää ja muistaa, että se mitä sä tarttet ja se mistä sä yrität löytää helpotusta on kaksi eri asiaa. Harva niin nymfomaani on, että vain seksuaalisen jännityksen perässä tosiasiassa heiluu. Vaikka sun ratkaisut olis tyhmiä, niin sulla on silti sielussa jotain henkisiä tarpeita, jotka jää huomiotta. Jos olet tottunut moralisoimaan asiaa noin rankasti, niin sun voi olla vaikea tietää ja myöntää, mitä ne tarpeet on.

Niitä ammattiauttajia vois ehkä harkita? Tai jotain ystävää, joka ei ole yhtä innokas moralisoimaan kuin sä ite.

 

[Miesnäkökulma.]

Irtosuhde helvettiin ja kotiin miehen luo.

 

["muu"]

Miehes on väärä sinulle. Siitä tuo kertoo. Kulissit alas ja lopeta valehtelu itsellesi. Koet miehesi olevan sinulle täydellinen koska "yleisen käsityksen" mukaan sitäkin on...Muidenkin silmissä te olette täydellinen pari.

Mutta se mies vaan on väärä. Usko pois, kerron kokemuksesta. Mä joskus olin kuin sinä. Ensimmäisen suhteen lopetin, vaanoin että jään ihanan mieheni rinnalle...ja kakat kun seuraava suhdemahis tuli niin taas mentiin. Sitten tajusin, elin suhteessa joka oli kaikien muiden mielestä täydellinen - niinpä olin huijannut itsellenikin että se on täydellinen.

Erosin. Nykyään naimissa vähintäänkin yhtähyvän miehen kanssa, mutta tasavertoisemmassa liitossa. Nyt mun ei tartte olla suhteen mies ja nainen (nyt huomaan että ihana, kiltti ex olikin tossukka mun rinnalla). Mulla on vahva mies joka kuitenkin on hellä ja huolehtiva. Olin jumahtanut turvallisuuteen.

 

[Karju]

Takokaa siis järkeä mun päähän..Miks teen tämän? Mulla on maailman ihanin mies kotona, jakaa arjen ja joka päivä kertoo kuinka rakastaa minua . Mitä minä annan kiitokseksi, epärehellisyyden?!
Mikä minussa on vialla?

Minkäslainen suhde sulla on tän toisen miehen kanssa? Tuskin sinussa on mitään muuta vialla, kuin ettet rakasta miestäsi.