Suhde katkolla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikä avuksi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mikä avuksi

Vieras
Nyt tympii todella, mitä tehdä? Suhde alkaa olla karilla.
Kotipaikalla asuu vanhukset, joita pitäisi auttaa. Rakennan
sinne myös itselle rantasaunaa, joka olisi saatava valmiiksi.
Omistan rivarikaksion, joka sekin vaatii osansa. Sitten tietysti itse suhde. Rahaa pitäisi löytyä kolmeen osoittee-
seen, elämiseen, lainanmaksuun, rakentamiseen, ym.
Koska rakentamisessa on oma aikataulu (määrätty) ja
teen yksin, niin aikaa kuluu. Nyt sitten avop. ehdottaa
hengähdystaukoa. Ei riitä hänelle aikaa tarpeeksi. No,
on tietysti tottakin, mutta kun se ei riitä muutenkaan ja
sade asettaa vielä rajoja. Rakentaminen syö aina suhdetta,
mutta on vain tarkoitus päästä nopeammin päämäärään,
että sitten olisi sitä aikaa. Voisihan hän tulla itsekin, vaikka
juttukaveriksi minulle, mutta kun pitää olla kotona koiran
kanssa. Loma alkaa kohta ja oli tarkoitus lähteä yhdessä
kyläreissulle, mutta kostoksi ei halua lähteä enää sinne-
kään. Unohtui alussa kertoa, että avop. on omakotitalo,
jossa pääasiassa asun. Perkele kun ei enää tiedä, mitä
pitäisi tehdä ja missä ja kenelle? Nuppi tässä hullunmyl-
lyssä leviää. Paineita puskee joka suunnasta, mistä
milläkin muotoa. Olen kyllä hyvitellyt puolisoa mielestäni
kun yhdessä ollaan, mutta kuitenkin estelee ja ""minä
olen jo unessa"" ja kun mennään kotipaikalle saunaan,
niin kohta on jo kiire kotiin. Kierrokset on punaisella koko
ajan, minulla. Minussakin tietysti on vikaa, mutta eikö
toinenkin voisi astua hetkeksi minun housuihin, eikä vielä
pahentaa tilannetta? Varsinkin kun rakentaminen kohta
helpottaa muutenkin. Minä touhuilen muutenkin paljon,
avopuoliso taas makoilee mielellään sohvalla tv:n ääressä
tai kuleksii koiran kanssa. Mitä hittoa minun pitäisi tehdä?
 
Oletan, että sinä olet mies ja puolisosi nainen, siltä tekstisi kuulostaa. Puolisosi tuntuu pelkäävän, että nykyinen tilanne jää pysyväksi. Uskon hänen rakastavan sinua ja haluavan jatkaa kanssasi, mutta nykyinen yhdessäolonne ei riitä hänelle.

Puhu hänen kanssaan niin, että todella kuuntelet häntä. Osoita ymmärtäväsi hänen huolensa. Älä vähättele niitä. On hyvä, että olet ilmeisesti tehnyt aloitteita fyysiseen hellyyteen ja läheisyyteen - me naiset vain olemme niin monimutkaisia olentoja, että tällaiset yritykset helposti tulkitaan - väärin - seksin vonkaamiseksi jos suhde on muuten solmussa ja yllämainitun kaltaista keskustelua ei ole käyty.

Eli juttele, KUUNTELE, silitä, ota hänet kainaloon ja pohtikaa yhdessä voisitteko sittenkin jaksaa kiireiden keskellä helpompaa aikaa odotellen. Tsemppiä!

Ja se rivarikaksio - jos asutte jo yhdessä omakotitalossa niin eikö sen kaksion voisi laittaa vuokralle? Saisitte vähän rahaa lisää tilannetta helpottamaan eikä sinunkaan tarvitsisi niin huolehtia vielä senkin kiinteistön kunnossapidosta?
 
Ehkä kumppanistasi tuntuu siltä, että sinulla on oma elämäsi ja hän on vain pieni osa, näitä elämän alitajuntaisia hylkäämispelkoja. Ei vain tunne että sitoudut häneen tarpeeksi ja luulee antavansa liikaa, jos lähtee mukaasi ja elää sinun elämääsi, riippuu mihin on tottunut, jos on ollut aikaisemmin yksin tai tullut kipeä ero, on enemmän varovaisuutta. Se tulee valitettavasti esiin juuri arvosteluna, valituksena kun ei osaa sanoa pelkojaan sanoiksi.
Yritä vain osoittaa että hän kuuluu elämääsi ja toivo että tulisi mukaasi, älä loukkaannu jos ei heti suostu.
 
Nainen
Olet pitkälti oikeilla jäljillä. Avop. on ero takana ja ilmeisesti
olettaa, että ei kunnolla kuulu elämääni kun olen vähän
kotona. Päätelmä on väärä. Hän on minulle hyvinkin tärkeä,
mutta kun aikaa on rajallisesti ja sitä on jaettava moneen
suuntaan. Tarkoitus olikin lomalla paneutua hänen asioihin myös ja suhteeseen, mutta nyt tuli niskaan pommi, joka
kyllä lamauttaa miehenkin. Ja kyllä juttu on niin, että on
sillä naisellakin velvollisuuksia miestä kohtaan. Lehdessä
oli artikkeli, että yksipuolinen rakkaus on pahinta myrkkyä
suhteelle. Jos minä yritän hyvitellä ja en saa mitään takai-
sin ja puoliso kyllä lepertelee koiralle ja antaa makupaloja,
niin tulee tunne, että se koira on puoliso ja minä vain joku
renki talossa, jolle kuuluu työt ym. Miltähän tämä tuntuu
miehestä? Minä muuten tiedän. Ei ihme, jos mikään ei
kohta kiinosta ja ei jaksa kohta paneutua mihinkään. Syy
tuntuu kuitenkin olevan yksin minun. Miehilläkin on muuten
tunteet. En tiedä.
 
Mieheni puhui aina oman talon rakentamisesta. Minua otti päähän kun ei voinut puhua meidän tulevaisuudesta, sitoutumisesta tms vaan aina oli puhetta ""maallisesta"" omaisuudesta kuten talo ja auto. Sitten yksi kaunis päivä sanoin asiasta ja mieheni hämmentyneenä tokaisi että ""kulta pieni, MEIDÄN tulevaisuutta ja perhettä vartenhan minä sen talon haluaisin rakentaa että meillä olisi hyvä ja turvallinen tulevaisuus yhdessä."" Hän luuli että ymmärrän mitä hän tarkoittaa rakentamispuheillaan ja minä luulin ettei häntä kiinnosta muu kuin talot ja autot. Näin siinä käy kun asioista ei keskustella. Nyt ollaan onneksi puhuttu asiat selviksi :)
 
Yritän auttaa
Olet ymmärtänyt hienosti tilanteen, mutta kaikki ei tunnu
ymmärtävän. Kekusteluakin olen yrittänyt, mutta kun
monesti tilanne vain pahenee. En ymmärrä, miksi tilanne
on niin vaikea käsittää. Sitten on niin vaikea olla, että
tekisi vain mieli maata, tekemättä mitään ja tilanne yhä
pahenee.
Kaksion vuokraaminenkin on hyvä ajatus ja käynyt mielessäkin, mutta siellä on siksi paljon irtainta, että en
pihalle heitä ja sillä kämpällä on kyllä käyttöäkin. Voi, voi.
Taitaa olla tuo naisen tyytyväisenä pitäminen yhtä
tarkkaa kuin pianon viritys.
 
Voimia sinulle, alkuperäinen.

Varmasti monesti tuntuu vaikealta tuo naisen tyytyväisenä pitäminen. Ja näistä asioista keskusteleminenkin voi olla yhtä juoksuhiekkaa.

Yritä keksiä keino, jolla saat naisesi tuntemaan, että hän on tärkeintä elämässäsi - tärkeämpää kuin rakennusprojektit. Sitä hän nyt kaipaa, vakuutusta siitä, ettei näyttele elämässäsi vain merkityksetöntä sivuosaa. Järjellä on hyvin vähän tekemistä näiden asioiden kanssa, joten jos yrität perustella hänelle järkisyin miksi asiat ovat niin kuin ovat niin varmasti menee metsään. Kyse on ennen kaikkea tunteista.
 
Yritän auttaa
Kiitos henkisestä tuesta. Olet herttaisin ja asiallisin henkilö,
minkä näillä palstoilla olen tavannut. Tuossa illalla saunan
lämmössä auottiin solmuja ja yritin onkia mikä mättää ja
parempaan suuntaan taas ollaan menossa. Rahan puute
akuutisti vaivaa ja myös niitä tekemättömiä töitä oli piik-
kinä lihassa. Siis tällä avopuolisolla. Sanoin, että eiköhän
me niistä selvitä ja kun loma alkaa ja pouta ennen kaikkea,
niin puretaan sitä työsumaa. Vähän vielä hellyyttä, niin
alkoi se puhekin paremmin kulkea. Minä en niin välitä mö-
kötyksestä. No, se oli osa voittoa, toivottavasti suunta
pysyy samana. Hyvää jatkoa sinulle. Jospa tämä taas
tästä.
 
Kiva kuulla että teillä oli noin positiivinen ilta! Oikein hyvää jatkoa teille molemmille. Välillä on vaikeampia aikoja, mutta jos molemmat rakastatte toisianne (niin kuin asianlaita tuntuu olevan) ja haluatte jatkaa yhdessä, niin kyllä ne solmut sieltä aukeilevat. Mukava huomata, että täälläkin palstalla liikkuu miehiä, jotka ovat valmiita ymmärtämään puolisoitaan ja keskustelemaan asioista. Saat olla hieman ylpeä itsestäsi, Mikä avuksi. :)
 

Yhteistyössä