Suhteen alun epävarmuus

[Anniina28]

Olen tavannut miehen, jonka kanssa käy kaikki asiat yksiin. Olemme seurustelleet muutaman kuukauden. En ole aikaisemmin monivuotisissa suhteissani tuntenut tällaista intohimoa, rakastellaan joka kerta kun nähdään. Fyysinen veto on siis hirmuinen. Aikaisemmissa suhteissa olen ollut todella haluton, ei ole seksi kiinnostanut. En ole tavannut ketään ihmistä, joka ajattelisi asioista niin paljon samalla tavalla kuin minä. Hänen kanssaan on hyvä olla ja en haluisi tämän ikinä loppuvan. Minusta ei ole koskaan tuntunut tältä aiemmissa suhteissa- hänkin on sanonut ettei hänestäkään. Ongelmaksi muodostuu nyt minun asioista stressaaminen, koska mies tuntuu niin uskomattoman hyvältä. Alan omassa päässäni pohtimaan asioita liikaa ja olen epävarma rakastaako hän minua jos hän ei sitä minulle koko ajan kerro. Miten tämän epävarmuuden ja asioista stressaamisen saisi loppumaan? En haluisi ahdistaa häntä pois. Haluisin rentoutua ja lakata pohtimasta liikaa. Olemme lähes 30-vuotiaita, joten mistään teineistä ei ole enää kyse.

 

[kenties näin?]

Rakastuminen on ihanaa ja hirveää samaan aikaan, koska siinä astuu paratiisiin ja myös tyhjän päälle. Tuntee ja järkeilee samanaikaisesti.

Miksi sinun pitäisi tappaa se pieni epäilijä itsestäsi, koska kirjoitat olevasi liki kolmekymppinen ja samalla se kertoo sinun saaneen kokemuksia elämässäsi.Et ole enää pikkulapsi, joka luottavaisesi juoksee toisen syliin ja kokee turvallista onnea. Aikuinen ihminen joutuu vastaamaan itsestään ja sinä pidät kaiken huuman keskellä huolta itsestäsi, mikä on aivan oikein.

Järjellisesti ajatellen huumanne kestää muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen, mutta se antaa teille hienon perustan toivon mukaan pitkälle suhteellenne. Ja se pieni epäilijä yleensä vaikenee ajan ja käytännön kautta, koska sille ei nyt vaan riitä pelkkä tunteikas elo ihanan miehen kanssa. Kyllä sinä järkesikin jossakin vaiheessa tarvitset.

 

[älä hötkyile, ota rauhassa]

musta on jotenkin vielä arvokkaampaa se, et jos epäilee, ja sit ne epäilykset osoittautuu niin, että sä tiedät voitko sä sitten todella luottaa ja rakastaa.

Eihän keneltäkään vaadita mitään kaikki tänne heti mulle nyt ja kaikki pitää tietää tietämättä, vaan seurusteluhan on sitä, että itse voi luottavaisesti tutustua toiseen ajan kanssa, ei tarvi heti kaikkea tietääkään ei todellakaan. Jos näyttää siltä, että hyvä on, sitten hyvä ja asia voi edetä. Jos näyttää siltä, että ei hyvä, sekin on hyvä, ja voi lopettaa. Ei siinä tarvitse mennä asioiden edelle. Ei sun tarvitse luottaa nyt enempää kuin voit. Miksi ihmiset kuvittelee, et tutustuminen ja luottaminen olis ihan pum hetkessä valmista kauraa. Kun antaa itselleen ja asialle aikaa, eikä hötkyile asioiden edelle, voi jokatapauksessa aina tietää, että tähän asti on ollut hyvä ja minä jatkan tästä näin tai tähän saakka on ollut hyvä ja nyt ei, ja minä jatkan toiseen suuntaan.

 

[ellien perusvastaus:]

Jätä se sika!