Sukupuolineutraalia kasvatusta harrastavat, vinkkejä kaivataan!

[ap]

Korjaan aloitustani:
Haluan opettaa poikani toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi maailmassa jossa pojalta ei sitä vaadita. Haluan opettaa tyttöni tuntemaan oman arvonsa, maailmassa jossa tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia. Kuinka teen tämän traumatisoimatta lapsiani väärillä leluvalinnoilla tai tuputtamatta heille mitään väärää käsitystä itsestään?

 

[Kuurmootuus]

Korjaan aloitustani:
Haluan opettaa poikani toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi maailmassa jossa pojalta ei sitä vaadita. Haluan opettaa tyttöni tuntemaan oman arvonsa, maailmassa jossa tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia. Kuinka teen tämän traumatisoimatta lapsiani väärillä leluvalinnoilla tai tuputtamatta heille mitään väärää käsitystä itsestään?

Mistä sinä olet saanut päähäsi, että tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia, olisiko kyse omasta itsetunnon ja kyvykkyyden puutteesta eikä mistään muusta. Eli ollaan automaattisesti marttyyreja ja uhreja näinhän feministit ovat Suomen naisia opettaneet monta kymmentä vuotta.

 

["vieras"]

Korjaan aloitustani:
Haluan opettaa poikani toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi maailmassa jossa pojalta ei sitä vaadita. Haluan opettaa tyttöni tuntemaan oman arvonsa, maailmassa jossa tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia. Kuinka teen tämän traumatisoimatta lapsiani väärillä leluvalinnoilla tai tuputtamatta heille mitään väärää käsitystä itsestään?

Et sinä leluvalinnoilla tuputa yhtään mitään. Ostat leluja, joilla lapset tykkää leikkiä ja siinä se. Rajat ja rakkaus, siinä se kliseinen kasvatussysteemi, joka toimii. Kiristys, uhkailu ja lahjontakin toimii kaikilla lapsilla...

Etkä sinä tuputa mitään käsityksiäsi, Olet vain tuki, turva ja esimerkki. Olet äiti.

 

["vieras"]

Korjaan aloitustani:
Haluan opettaa poikani toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi maailmassa jossa pojalta ei sitä vaadita. Haluan opettaa tyttöni tuntemaan oman arvonsa, maailmassa jossa tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia. Kuinka teen tämän traumatisoimatta lapsiani väärillä leluvalinnoilla tai tuputtamatta heille mitään väärää käsitystä itsestään?

Oma maailmankuvasi nyt vaikuttaa omaan itsetuntoosi ja kykyysi luottaa itseesi kasvattajana.
Eivät tytöt ole tässä maailmassa poikia huonompia, ellei niitä siihen erityisesti opeteta. Traumatisoinnin vaara tulee juuri siitä, että kannat asiasta huolta liikaa ja yrität muutta heitä haluamaasi suuntaan. Tämä kostautuu lapsille myöhemmin.

 

[Madicken04]

Korjaan aloitustani:
Haluan opettaa poikani toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi maailmassa jossa pojalta ei sitä vaadita. Haluan opettaa tyttöni tuntemaan oman arvonsa, maailmassa jossa tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia. Kuinka teen tämän traumatisoimatta lapsiani väärillä leluvalinnoilla tai tuputtamatta heille mitään väärää käsitystä itsestään?

Minun mielestäni ihan sillä oman perheen ja vanhempien esimerkillä. Siis sillä että miehesi ei ole empatiakyvytön alistaja ja sinä alistuja.

Sillä että ongelmatilanteisiin puututaan etkä kuittaa asioita noilla "pojat nyt on poikia" tai "kyllä tytön täytyy osata käyttäytyä"-jutuilla. Annatte lasten valita harrastukset kiinnostuksensa mukaan ettekä määrittele niitä tyttöjen tai poikien jutuiksi. Ihan tuollaista peruselämää ilman että sukupuolesta, saati sitten sukupuolettomuudesta tehdään sen isompaa numeroa.

Minusta nuo leluvalinnat ovat hyvin epäoleellisia tässä enkä näkisi syytä puuttua niihin. Lapsi leikkii sillä mikä häntä kiinnostaa.

 

["höh"]

Korjaan aloitustani:
Haluan opettaa poikani toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi maailmassa jossa pojalta ei sitä vaadita. Haluan opettaa tyttöni tuntemaan oman arvonsa, maailmassa jossa tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia. Kuinka teen tämän traumatisoimatta lapsiani väärillä leluvalinnoilla tai tuputtamatta heille mitään väärää käsitystä itsestään?

sinulla on nyt vähän kummallinen ja mustavalkoinen kuva maailmasta.

 

[ap]

Mistä sinä olet saanut päähäsi, että tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia, olisiko kyse omasta itsetunnon ja kyvykkyyden puutteesta eikä mistään muusta. Eli ollaan automaattisesti marttyyreja ja uhreja näinhän feministit ovat Suomen naisia opettaneet monta kymmentä vuotta.

Ei se olekaan minun käsitykseni, mutta se on käsitys johon olen useasti törmännyt. Olen myös huomannut että monet naiset taipuvat tämän käsityksen edessä eivätkä osaa pitää puoliaan. Minut on itsenikin kasvatettu lausetta "muista paikkasi" käyttäen joka on mielestäni äärimmäisen kivikautista ja jota en missään nimessä omille lapsilleni käyttäisi.

Varmasti nämä mietintäni johtuvat osaksi omista traumoistani, kuten joku niin fiksusti jo tokaisi. Onko se nyt kuitenkaan ihan hirveä rikos että mietin tällaisia asioita? Lasteni parasta minä tässä ajattelen!

 

[Madicken04]

Itseasiassa en näe edes sukupuolineutraaliutta mitenkään tavoiteltavana asiana. Kuitenkin miehet on miehiä ja naiset on naisia.

Enemmän näkisin painoarvoa tuolla tasa-arvoisuudella ja toisen kunnioittamisella.

Eli tyttö saa olla tyttö ja ylpeä siitä. Parempi että tyttö tietää näin arvonsa kuin että hänelle tulee kuva siitä että nainen on joku alistuja ja toisen luokan kansalainen mitä vastaan hänen täytyy taistella saadakseen pidettyä oman paikkansa. Eli hän saa ihan rauhassa toteuttaa omaa naisellisuuttaan ilman että se tekee hänestä yhtään vähempiarvoista kuin pojista/miehistä.

 

["vieras"]

Korjaan aloitustani:
Haluan opettaa poikani toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi maailmassa jossa pojalta ei sitä vaadita. Haluan opettaa tyttöni tuntemaan oman arvonsa, maailmassa jossa tytöt ovat automaattisesti poikia huonompia. Kuinka teen tämän traumatisoimatta lapsiani väärillä leluvalinnoilla tai tuputtamatta heille mitään väärää käsitystä itsestään?

Tähän ei ole välineitä Siinä se juju, ei leluja ei mitään. Kaikki lähtee siitä, että itse ajattelet sukupuolia tasavertaisesti ja näet pojan mahdollisuudet empatiaan ja tytön hyvään itsetuntoon. Jos näin ei ole, stereotypiat toteutuvat helposti. Hirveän usein tällaisen takaa löytyy omat negatiiviset asenteet esim. miessukupuolta kohtaan. Jo sekin, että näkee tytöt jonkinlaisina yhteiskunnan uhreina, on paha lähtökohta.

 

["vieras"]

Mun mielestä jotkut lelut ja vaatteet ei ole niin tärkeä osa kasvatusta. Ehkä se tasa-arvo on enemmän sellasia joka päivän valintoja. Aika usein kuulee esim. rahan käytössä kuinka poika TARVITSEE tavaroita (harrastus, auto, vaatteet jne.) mutta tyttö HALUAA tavaroita. Pojat saa myös ihan tutkimusten mukaan n. 30% enemmän viikkorahaa.

Pojissa ja autoissa on jotain sisäsyntyistä, mutta miksei sais olla. Voi olla, et tytöt innostuu jostain syystä vaan myöhemmin.

 

[Kuurmootuus]

Itseasiassa en näe edes sukupuolineutraaliutta mitenkään tavoiteltavana asiana. Kuitenkin miehet on miehiä ja naiset on naisia.

Enemmän näkisin painoarvoa tuolla tasa-arvoisuudella ja toisen kunnioittamisella.

Eli tyttö saa olla tyttö ja ylpeä siitä. Parempi että tyttö tietää näin arvonsa kuin että hänelle tulee kuva siitä että nainen on joku alistuja ja toisen luokan kansalainen mitä vastaan hänen täytyy taistella saadakseen pidettyä oman paikkansa. Eli hän saa ihan rauhassa toteuttaa omaa naisellisuuttaan ilman että se tekee hänestä yhtään vähempiarvoista kuin pojista/miehistä.

"Naiseuteen läheisesti liittyneet arvot ja ominaisuudet tulisi nostaa tasavertaisiksi miehisyyteen liittyvien arvojen rinnalle."

”Feministit sen sijaan eivät hyväksy naisia sellaisina kuin he ovat. Naisen pitää feminismissä olla samanlainen kuin miehen, jotta nainen on arvokas, mikä on puhdasta sovinismia; miehen nostamista korokkeelle.”

 

[Madicken04]

Ei se olekaan minun käsitykseni, mutta se on käsitys johon olen useasti törmännyt. Olen myös huomannut että monet naiset taipuvat tämän käsityksen edessä eivätkä osaa pitää puoliaan. Minut on itsenikin kasvatettu lausetta "muista paikkasi" käyttäen joka on mielestäni äärimmäisen kivikautista ja jota en missään nimessä omille lapsilleni käyttäisi.

Varmasti nämä mietintäni johtuvat osaksi omista traumoistani, kuten joku niin fiksusti jo tokaisi. Onko se nyt kuitenkaan ihan hirveä rikos että mietin tällaisia asioita? Lasteni parasta minä tässä ajattelen!

Itse olen varmasti melkoisen "vanhoillisesta" perheestä jossa mies oli se joka kävi töissä ja elätti perheen, äiti oli kotona hoitamassa lapsia. Kasvoin näiden "pojat on poika" ja "kyllä sinun tyttönä täytyy osata käyttäytyä"-juttujen keskellä. Vielä nuoruudessamme isäni kannan mukaisesti veljille kustannettiin ajokortit koska he tulevat niitä töidensä takia tarvimaan. Siskoille taas ei koska mitä he niillä tekisivät kun kuitenkin jäävät kotiin hoitamaan lapsia.

En kuitenkaan koe että olisin tästä mitään traumoja saanut vaikka monissa asioissa olenkin vanhempieni kanssa eri kannalla. Enkä koe että minun tarvisi omien lasteni suhteen hirveästi nähdä vaivaa näissä asioissa. Ollaan toki miehen kanssa puhuttu jo seurusteluaikoina selviksi nämä omat sukupuoli- ja tasa-arvonäkemyksemme ja uskomme että meille riittää ihan se esimerkki ja kasvatus minkä annamme kotoa.

Kyllä tyttö saa pukeutua prinsessaksi ja hoivata nukkeja pojan ollessa lähinnä poikamainen. Tytölle voidaan ostaa tyttömäisiä lahjoja koska hän niistä tykkää ja hän on isin prinsessa.

Se mikä taas on tasa-arvoa näkyy mielestämme siinä että molemmilla vanhemmilla on ammatti ja ansiotyö, molemmat ovat vuorollaan olleet kotona lasten kanssa. Töissäkäydessäkin kumpikin osallistuu kotitöihin siltä osin mikä järkevimmäksi nähdään. Kumpikin hoitaa lapsia jne. Tarpeen tulleen lapset voivat turvautua kumpaan hyvänsä.

 

[järkipäähän]

kyllä tollasilta jotka väkisin yrittää tehä lapsista jotakin mitä ne ei luonnostaan ole niin pitä ottaa lapset heti huostaan. sairastahan se tollanen on. että taas pistelee vihaksi