Sulkeutunut 3v5kk, normaalia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huoli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Huoli

Vieras
Kaipaan kommentteja, onko normaalia käytöstä lapselta, vai pitäisikö oikeasti huolestua.

Tyttö on 3v5kk.
Ollut kotihoidossa 3 vuotta.
On pitkään imetetty, perhepedissä nukuttu jne. Eli on saanut läheisyyttä paljon.

Tyttö on herkkä ja hyvin helposti loukkaantuva.
Vetäytyy syrjään herkästi. Ei kerro mikä mieltä painaa.
Verbaalisesti kyllä erittäin lahjakas, eli osaisi kertoa kyllä sen puolesta.

Ei halua leikkiä muiden lasten kanssa.
Aikuisista pitää, mutta vierastaa tosi paljon aluksi.
Käyttää suojarooleja, eli uudessa tilanteessa leikkii olevansa joku eläin, sillä selviytyy tilanteesta.

Jos tulee pipi, vetäytyy. Ei saa lohduttaa, eikä puhaltaa.

Nukkumaan mennessä ei saa antaa suukkoa, eikä toivottaa hyvää yötä.

Näitä voisi jatkaa loputtomiin.
Tuntuu, että lapsi ei päästä lähelle lainkaan. Häneen ei saa tuollaisissa tilanteissa mitään kontaktia.
Haluaisin auttaa ja tukea.

Kuulostaako normaalilta?
Onko vain normaalia itsenäistymistä, vai onko joku oikeasti vialla.
Mietin pitäisikö jutella jonkun ammattikaisen kanssa, vai onko vaan ihan normaalia ja ongelma enemmän äidillä ja isällä...?
 
On ollut aika hitaasti lämpeävä aina uusia tilanteita kohtaan.
Iloinen ja reipas tyttö muuten.

Eli ongelma on noissa tilanteissa jotka ovat hänelle hankalia.
Kärsivällisyyttä ei myöskään ole jos vaaditaan jotain.
Ja hermot menee heti epäonnistumiseen eikä halua yrittää pitkään aikaan uudelleen.
Toisaalta jaksaa tehdä pitkäänkin jotain itselle kiinnostavaa.

Arka yrittämään uusia asioita, mutta tekee kun on siihen itse valmis. Ja silloin yleensä onnistuukin heti.
 
Nyt todella jätä omaan arvoonsa edelliset kommentit autismista!! Olen terveydenhoitaja ja työskennellyt myös neuvolassa (siksi joskus lueskelen täällä) ja voin vakuuttaa sinulle ettei tyttärelläsi ole pienintäkään autismin tai muun neurologisen sairauden merkkejä! Hänhän vaikuttaa jopa ikäisekseen hyvin älykkäältä.Ujous on usein älykkyyden merkki, lapsi on kehittänyt JO itsekritiikin.Monet tuonikäiset eivät halua leikkia toisten lasten kanssa.Oma poikani meni tarhaan kolmivuotiaana ja kun näki lapset, sanoi että "täällä en ainakaan leiki!" Ja kylläpä myöhemmin leikki ja nyt on maisteri. Ujo lapsi juuri usein alkaa esittää esim kissaa tai koiraa ,kun ujostuttaa. Sulla on ihana ja älykäs lapsi, pidä hyvää huolta.
 
Kuulostaa kovin tutulta. Oma lapseni oli saman ikäisenä (ja aiemminkin siis) samanlainen aika pitkälti. Minä olen aina tiennyt ettei kaikki ole ihan ok. Vasta nyt pari vuotta myöhemmin olemme menossa tutkimuksiin ja olen pikku hiljaa saamassa uskottavuutta jutuilleni. Asperger tms. Autismin kirjo lienee epäilyssä.
 
Kiitos alan ammattilainen :)
Näin itsekin ajattelen. Iski hetkellinen epävarmuus.

Olen vain huolissani tuosta kun vetäytyy niin sisään hankalissa tilanteissa.
Toisaalta uhmaikä on irtautumista vamhemmista ja sitä kautta ymmärrän tuon. Varmaan väliaikaista.
 
Älä nyt vaan sokeesti usko noita "alan ammattilaisia" kukaan ei pysty tuolla kuvauksella varmuudella sano, että kaikki on hyvin tai vastaavasti antaa autismi diagnoosia. seuraile lasta ja puhu oikeiden ammattilaisten kanssa.
 
Meidän nyt eskarin aloittava reipas ja sosiaalinen poika oli vielä n. 4 vuotiaana herkkä ja ujo.. Murisi toisille lapsille kun tulivat juttelemaan tai lähti kotiin sisälle.. Hänellä oli myös oma mielikuvitusmaailma missä tapahtui asioita mitä havainnoi oikeassa elämässä ympärillään.. "Pelkäsi" asioita kuten vettä, räkää nenässä tai likaisia käsiä.. Muutenkin tarkka monista asioista.. Ei koskaan ole ollut halailija ja aina saa metsästää pusulle, vaikka niistä ehkä sitten pitääkin.. Ihan normaali fiksu poika tuo kumminkin on. Kehittynyt sosiaalisesti valtavasti.

Joten en olisi huolissani tuon ikäisestä..
 

Yhteistyössä