K
Kappas
Vieras
Tuore mielipidetutkimus kertoo, että valtaosa suomalaisista pitää Suomen lainsäädäntöä liian holhoavana.
Asiantuntija huomauttaa, että samalla kun uusien lakien säätämisen tahti on kiihtynyt, kansalaisten luottamus edustuksellista demokratiaa kohtaan on heikentynyt.
- 1990-luvulla uusia lakeja säädettiin enemmän kuin 1980-luvulla ja sama trendi on jatkunut 2000-luvun puolelle. Samalla epäluottamus edustuksellista demokratiaa ja tyytymättömyys poliitikkoja kohtaan ovat lisääntyneet. Tätä ei ole kunnolla tutkittu, mutta pidän mahdollisena sitä, että ainakin yhtenä tekijänä kehityksen taustalla on juuri se, että ihmiset ovat ärsyyntyneet liikaan holhoukseen, Helsingin yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoo.
Viestintätoimisto Kaiku Helsinki ryhmitteli TNS Gallupin tutkimusaineiston pohjalta suomalaiset viiteen ryhmään. 1 041 ihmisen vastausten perusteella suomalaiset ovat saaneet totisesti tarpeekseen alati kasvavasta kieltokokoelmasta.
Suurimman ryhmän muodostavat holhouksen vastustajat (36 prosenttia). He vastustavat terveyden nimissä tehtyä sääntelyä, kuten varoituksia alkoholipulloissa. He korostavat, että yksilön elämäntavat ovat jokaisen oma asia.
Toiseksi suurin joukko muodostaa yksilönvapauden kannattajien ryhmän (32 prosenttia). He kannattavat yksilönvapautta kaikissa tilanteissa.
Koska kaksi suurinta ryhmää muistuttavat mielipiteiltään toisiaan, voi niiden prosenttilukemat yhdistämällä tiivistää, että peräti 68 prosenttia vastaajista pitää Suomen lainsäädäntöä liian holhoavana. Saman tutkimuksen aiemmin julkaistussa osassa 65 prosenttia vastaajista antoi kyllä-vastauksen kysymykseen "Onko Suomessa jo liikaa kieltoja ja luvanvaraisuuksia?"
Politiikan tutkija olettaa, että vapautta vaativat äänet vahvistuvat sitä mukaa, kun yksityiskohtainen lainsäädäntö runsastuu.
- Ihmiset ovat kiukkuisia ja turhautuneita siitä, että poliitikot päättävät kaikenlaisissa asioissa mitä ei saa tehdä, Paloheimo sanoo ja nostaa esimerkeiksi uudet asetukset jätehuollosta ja asuntojen energiatodistuksista.
- Suuri joukko ajattelee, ettei heidän omalle harkinnalleen jätetä varaa.
Kieltolinja sai kyselyssä myös kannatusta. Ryhmään terveysasioista huolestuneet (7 prosenttia) lukeutuvat vastaajat kokevat, että terveyttä edistävät kiellot, kuten alkoholituotteiden varoitusmerkinnät, ovat oikeutettuja. Muista huolehtijat (12 prosenttia) perustelevat sääntelyä heikompien suojelun nimissä ja toivovat esimerkiksi tiukempaa internetin valvontaa vetoamalla lasten suojeluun. Kieltojen kannattajat (7 prosenttia) eivät vastusta sääntelyä millään osa-alueella ja ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen.
Kieltoihin ymmärtäväisesti tai myöntyväisesti suhtautuvat muodostavat yhdessä 26 prosentin vähemmistön. Kuusi prosenttia vastaajista jäi viiden pääryhmän ulkopuolelle.
Kaiku Helsingin Kielletty maailma -kampanjaan liittyvässä tutkimuksessa kysyttiin myös poliitikkojen näkymyksiä sääntelystä. Nimettöminä lainatut kansanedustajat lähettivät muun muassa tällaisia terveisiä äänestäjille:
- Oikeanlainen sääntely on kansanterveyden, kansantalouden ja yleisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
- Täysin vapaat markkinat eivät riittävästi suojaa, ennaltaehkäise ja ohjaa - siksi säätelyäkin tarvitaan.
Myös päättäjistä löytyi sääntelyn kriitikkoja:
- Turha sääntely on kiusaamista ja ei mielestäni ole perusteltua. Sitä pitää karsia!
Suomi - tuhansien turhien lakien maa? | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi
Gallupin tulos on murskaava, mutta se tuskin Räsästä ja muita kukkahattufasisteja kiinnostaa.
Asiantuntija huomauttaa, että samalla kun uusien lakien säätämisen tahti on kiihtynyt, kansalaisten luottamus edustuksellista demokratiaa kohtaan on heikentynyt.
- 1990-luvulla uusia lakeja säädettiin enemmän kuin 1980-luvulla ja sama trendi on jatkunut 2000-luvun puolelle. Samalla epäluottamus edustuksellista demokratiaa ja tyytymättömyys poliitikkoja kohtaan ovat lisääntyneet. Tätä ei ole kunnolla tutkittu, mutta pidän mahdollisena sitä, että ainakin yhtenä tekijänä kehityksen taustalla on juuri se, että ihmiset ovat ärsyyntyneet liikaan holhoukseen, Helsingin yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoo.
Viestintätoimisto Kaiku Helsinki ryhmitteli TNS Gallupin tutkimusaineiston pohjalta suomalaiset viiteen ryhmään. 1 041 ihmisen vastausten perusteella suomalaiset ovat saaneet totisesti tarpeekseen alati kasvavasta kieltokokoelmasta.
Suurimman ryhmän muodostavat holhouksen vastustajat (36 prosenttia). He vastustavat terveyden nimissä tehtyä sääntelyä, kuten varoituksia alkoholipulloissa. He korostavat, että yksilön elämäntavat ovat jokaisen oma asia.
Toiseksi suurin joukko muodostaa yksilönvapauden kannattajien ryhmän (32 prosenttia). He kannattavat yksilönvapautta kaikissa tilanteissa.
Koska kaksi suurinta ryhmää muistuttavat mielipiteiltään toisiaan, voi niiden prosenttilukemat yhdistämällä tiivistää, että peräti 68 prosenttia vastaajista pitää Suomen lainsäädäntöä liian holhoavana. Saman tutkimuksen aiemmin julkaistussa osassa 65 prosenttia vastaajista antoi kyllä-vastauksen kysymykseen "Onko Suomessa jo liikaa kieltoja ja luvanvaraisuuksia?"
Politiikan tutkija olettaa, että vapautta vaativat äänet vahvistuvat sitä mukaa, kun yksityiskohtainen lainsäädäntö runsastuu.
- Ihmiset ovat kiukkuisia ja turhautuneita siitä, että poliitikot päättävät kaikenlaisissa asioissa mitä ei saa tehdä, Paloheimo sanoo ja nostaa esimerkeiksi uudet asetukset jätehuollosta ja asuntojen energiatodistuksista.
- Suuri joukko ajattelee, ettei heidän omalle harkinnalleen jätetä varaa.
Kieltolinja sai kyselyssä myös kannatusta. Ryhmään terveysasioista huolestuneet (7 prosenttia) lukeutuvat vastaajat kokevat, että terveyttä edistävät kiellot, kuten alkoholituotteiden varoitusmerkinnät, ovat oikeutettuja. Muista huolehtijat (12 prosenttia) perustelevat sääntelyä heikompien suojelun nimissä ja toivovat esimerkiksi tiukempaa internetin valvontaa vetoamalla lasten suojeluun. Kieltojen kannattajat (7 prosenttia) eivät vastusta sääntelyä millään osa-alueella ja ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen.
Kieltoihin ymmärtäväisesti tai myöntyväisesti suhtautuvat muodostavat yhdessä 26 prosentin vähemmistön. Kuusi prosenttia vastaajista jäi viiden pääryhmän ulkopuolelle.
Kaiku Helsingin Kielletty maailma -kampanjaan liittyvässä tutkimuksessa kysyttiin myös poliitikkojen näkymyksiä sääntelystä. Nimettöminä lainatut kansanedustajat lähettivät muun muassa tällaisia terveisiä äänestäjille:
- Oikeanlainen sääntely on kansanterveyden, kansantalouden ja yleisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
- Täysin vapaat markkinat eivät riittävästi suojaa, ennaltaehkäise ja ohjaa - siksi säätelyäkin tarvitaan.
Myös päättäjistä löytyi sääntelyn kriitikkoja:
- Turha sääntely on kiusaamista ja ei mielestäni ole perusteltua. Sitä pitää karsia!
Suomi - tuhansien turhien lakien maa? | Kotimaan uutiset | Iltalehti.fi
Gallupin tulos on murskaava, mutta se tuskin Räsästä ja muita kukkahattufasisteja kiinnostaa.
