Suomen julkisen sektorin suuri koko on osin bullshittiä

[vierailija]

Suomen julkisen sektorin suuri koko on osin bullshittiä

Suomi erottuu Pohjoismaissa julkisella sektorillaan monimutkaisen rakenteen vuoksi: menot näyttävät suurilta BKT-suhteessa, mutta työntekijämäärä on pienin. Tämä johtuu pääosin siitä, että Suomessa työeläkkeet (yli 90% kaikista eläkkeistä) luokitellaan julkisen sektorin menoiksi kansainvälisissä vertailuissa, vaikka ne rahoitetaan suurelta osin työeläkemaksuilla ja eläkerahastoilla, ei suoraan budjetista.

Suomessa eläkemenot (esim. 3640 mrd €/vuosi) sisältyvät julkissektorin kokonaismenoihin, toisin kuin monissa vertailumaissa, joissa ne käsitellään yksityisinä tai erillisinä. Poislukien eläkkeet Suomen julkinen sektori supistuisi selvästi, jääden Pohjoismaiden pienimmäksi henkilöstömäärässä ja menoissa suhteessa BKT:hen.

Työntekijöiden määrä

Suomen julkinen sektori työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä kuin Ruotsi, Tanska tai Norja, ja henkilöstökulut ovat pohjoismaiden pienimmät julkisista menoista. Suomessa vain pieni osa työvoimasta (Islannin jälkeen pienin osuus) työskentelee julkisella puolella, mikä korostuu ikärakenteen haasteista huolimatta.

Menojen rakenne

Eläkkeet muodostavat Suomessa julkismenoista poikkeuksellisen suuren osan (yli 20% BKT:sta), kun muissa Pohjoismaissa ne on usein erotettu tai yksityistetty enemmän. Muut menot (koulutus, terveys, hallinto) ovat vertailussa maltillisempia, mikä selittää kokonaiskuvan epäsymmetrian.


Eli oikeisto yrittää tehdä propagandaa voidakseen alasajaa julkista sektoria.

 

[vierailija]

OECD:n tuore raportti antaa tähän dataa, ja tulokset ovat mielenkiintoisia:

Terveydenhuoltoon Suomi käyttää itse asiassa vähemmän kuin OECD-maat keskimäärin (7,6 % vs. 8,4 % BKT:stä).

Koulutukseen panostamme selvästi enemmän (6,3 % vs. 4,9 %).

Sosiaaliturvaan Suomi käyttää ylivoimaisesti eniten (25,7 % vs. 13,4 %). Ero johtuu PÄÄOSIN siitä, että Suomessa lakisääteiset työeläkkeet lasketaan julkisiksi menoiksi, toisin kuin monissa muissa maissa, kuten moni on jo maininnut.

Eli Suomen suuret julkiset menot selittyvät ennen kaikkea sosiaaliturvalla ja sen tilastointitavalla, eivät terveydenhuollolla tai hallinnolla.

Eli käytännössä työeläkkeet katsotaan sosiaalimenoiksi ja paisuttavat tämän takia julkisen sektorin kokolaskelmia.

Tässä ydinongelma on se, että tilastot eivät ole tältä osin harmonisoitu, joten niiden vertailukelpoisuus on nollissa ja tilastoja voi käyttää poliittisideologisena aseena, kuten oikeisto tekee.