V
vierailija
Vieras
Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa - Toisin sanoen Suomea velkaantuneempia ovat kaikki 26 muuta EU-maata
Eri mittareilla erilaiset velkalukemat
EU:n finanssipolitiikan säännöt perustuvat ainoastaan bruttovelkaan (tai tarkemmin julkiseen EDP-velkaan). Samoin julkinen keskustelu velkaantumisesta keskittyy käytännössä yksinomaan bruttovelan käsitteeseen. Vielä 1990-luvulla valtiovarainministeriö julkaisi ennusteessaan myös nettovelan kehityksen, mutta on sittemmin luopunut siitä ja keskittynyt lähes yksinomaan bruttovelkaan3. On nurinkurista, että julkisen talouden tarkastelussa otetaan huomioon velka mutta ei varallisuutta.
Bruttovelan käyttämistä on perusteltu muun muassa sillä, ettei nettovelan käsite ole yksiselitteinen. Ei ole itsestään selvää, mitä velka- ja varallisuuseriä huomioidaan ja mitä toimijoita lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. Toisaalta myös bruttovelan käsite voi olla monitulkintainen, eikä kansainvälinen vertailu välttämättä ole aivan suoraviivaista siinäkään.
Suomen julkisen brutto- ja nettovelan tasot poikkeavat selvästi toisistaan. Karkeasti nettovelkaa on ollut noin 50 prosenttiyksikköä BKT:stä vähemmän kuin bruttovelkaa. Toisin sanoen julkista rahoitusvarallisuutta on ollut noin 50 prosenttia BKT:stä, vaikka työeläkelaitokset jätetään huomioimatta, kuten VTV (2025) on tehnyt. Tässä artikkelissa seuraamme VTV:n tapaa ja jätämme työeläkelaitosten varallisuuden nettovelan ulkopuolelle, ellei toisin mainita.
Suomella oli bruttovelkaa 87 prosenttia BKT:stä vuonna 2025. Suomen bruttovelka on eurooppalaisittain keskimääräisellä tasolla, sillä EU:n ja euroalueen keskiarvo on lähellä Suomen velkasuhdetta. Toisaalta ainoastaan kuusi EU-maata on velkaantuneempia kuin Suomi. (Tilastosta puuttuva Kreikka on velkaantuneempi kuin Suomi, mutta Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole sisällyttänyt sitä omaan tilastointiinsa.)
Jos velasta vähennetään varallisuus
Nettovelankaan käsite ei ole yksiselitteinen. Samoin kuin bruttovelan kohdalla, nettovelassakaan ei ole itsestään selvää, mitä lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. On melko ilmeistä, että valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ovat osa julkista sektoria, mutta kuinka kohdellaan julkisomisteisia yrityksiä, keskuspankkia tai yksityisiä työeläkelaitoksia? Toiseksi täytyy vastata kysymykseen siitä, mitä varallisuuseriä pitäisi ottaa huomioon velkaerien lisäksi. Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti tarjoaa kattavan katsauksen nettovelan määritelmiin8.
Nettovelan osalta velkasuhteet ovat yleisesti ottaen hieman alhaisempia, koska julkisen rahoitusvarallisuuden katsotaan vähentävän nettovelkaantuneisuutta. EU-maiden sijoittuminen velkaantuneisuuden mukaan muuttuu jonkin verran, kun tarkastellaan nettovelkaa. IMF:n (2025) käsite nettovelasta ei kata Suomen työeläkelaitoksia, eli se ei huomioi työeläkerahastojen merkittävää rahoitusvarallisuutta.
Nettovelkaa Suomella oli 43 prosenttia BKT:stä vuonna 2025. Nettovelassa mitattuna Suomi on selvästi vähemmän velkaantunut kuin EU ja euroalueen maat keskimäärin. EU:n keskimääräinen nettovelka oli 69 prosenttia ja euroalueen 75 prosenttia BKT:stä vuonna 2025, eli noin 30 prosenttiyksikköä Suomea enemmän.
Nettovelan osalta Suomen velkaantuneisuus ei näytä lähellekään yhtä huolestuttavalta kuin bruttovelan osalta. Suomea enemmän nettovelkaa on 14 EU-maalla (mukaan lukien jälleen tilastosta puuttuva Kreikka). Suomen julkisella sektorilla on siis selvästi enemmän varallisuutta kuin monella muulla EU-maalla, vaikka Suomen työeläkevarat jätettäisiin huomioimatta.
Suomen nettovelka kääntyy negatiiviseksi, jos otamme huomioon myös työeläkelaitoksiin kertyneen varallisuuden. Suomen julkisella sektorilla on 57 prosenttia BKT:stä nettorahoitusvarallisuutta, eli tämän verran rahoitusvarallisuutta enemmän kuin velkaa.
On kuitenkin hyvä huomata, ettei kaikilla muilla EU-mailla ole rahastoivaa työeläkejärjestelmää, joka laskettaisiin osaksi julkista sektoria. Silmiinpistävintä siitä huolimatta on, että Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa. Toisin sanoen Suomea velkaantuneempia ovat kaikki 26 muuta EU-maata.
labore.fi
Eri mittareilla erilaiset velkalukemat
EU:n finanssipolitiikan säännöt perustuvat ainoastaan bruttovelkaan (tai tarkemmin julkiseen EDP-velkaan). Samoin julkinen keskustelu velkaantumisesta keskittyy käytännössä yksinomaan bruttovelan käsitteeseen. Vielä 1990-luvulla valtiovarainministeriö julkaisi ennusteessaan myös nettovelan kehityksen, mutta on sittemmin luopunut siitä ja keskittynyt lähes yksinomaan bruttovelkaan3. On nurinkurista, että julkisen talouden tarkastelussa otetaan huomioon velka mutta ei varallisuutta.
Bruttovelan käyttämistä on perusteltu muun muassa sillä, ettei nettovelan käsite ole yksiselitteinen. Ei ole itsestään selvää, mitä velka- ja varallisuuseriä huomioidaan ja mitä toimijoita lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. Toisaalta myös bruttovelan käsite voi olla monitulkintainen, eikä kansainvälinen vertailu välttämättä ole aivan suoraviivaista siinäkään.
Suomen julkisen brutto- ja nettovelan tasot poikkeavat selvästi toisistaan. Karkeasti nettovelkaa on ollut noin 50 prosenttiyksikköä BKT:stä vähemmän kuin bruttovelkaa. Toisin sanoen julkista rahoitusvarallisuutta on ollut noin 50 prosenttia BKT:stä, vaikka työeläkelaitokset jätetään huomioimatta, kuten VTV (2025) on tehnyt. Tässä artikkelissa seuraamme VTV:n tapaa ja jätämme työeläkelaitosten varallisuuden nettovelan ulkopuolelle, ellei toisin mainita.
Suomella oli bruttovelkaa 87 prosenttia BKT:stä vuonna 2025. Suomen bruttovelka on eurooppalaisittain keskimääräisellä tasolla, sillä EU:n ja euroalueen keskiarvo on lähellä Suomen velkasuhdetta. Toisaalta ainoastaan kuusi EU-maata on velkaantuneempia kuin Suomi. (Tilastosta puuttuva Kreikka on velkaantuneempi kuin Suomi, mutta Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole sisällyttänyt sitä omaan tilastointiinsa.)
Jos velasta vähennetään varallisuus
Nettovelankaan käsite ei ole yksiselitteinen. Samoin kuin bruttovelan kohdalla, nettovelassakaan ei ole itsestään selvää, mitä lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. On melko ilmeistä, että valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ovat osa julkista sektoria, mutta kuinka kohdellaan julkisomisteisia yrityksiä, keskuspankkia tai yksityisiä työeläkelaitoksia? Toiseksi täytyy vastata kysymykseen siitä, mitä varallisuuseriä pitäisi ottaa huomioon velkaerien lisäksi. Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti tarjoaa kattavan katsauksen nettovelan määritelmiin8.
Nettovelan osalta velkasuhteet ovat yleisesti ottaen hieman alhaisempia, koska julkisen rahoitusvarallisuuden katsotaan vähentävän nettovelkaantuneisuutta. EU-maiden sijoittuminen velkaantuneisuuden mukaan muuttuu jonkin verran, kun tarkastellaan nettovelkaa. IMF:n (2025) käsite nettovelasta ei kata Suomen työeläkelaitoksia, eli se ei huomioi työeläkerahastojen merkittävää rahoitusvarallisuutta.
Nettovelkaa Suomella oli 43 prosenttia BKT:stä vuonna 2025. Nettovelassa mitattuna Suomi on selvästi vähemmän velkaantunut kuin EU ja euroalueen maat keskimäärin. EU:n keskimääräinen nettovelka oli 69 prosenttia ja euroalueen 75 prosenttia BKT:stä vuonna 2025, eli noin 30 prosenttiyksikköä Suomea enemmän.
Nettovelan osalta Suomen velkaantuneisuus ei näytä lähellekään yhtä huolestuttavalta kuin bruttovelan osalta. Suomea enemmän nettovelkaa on 14 EU-maalla (mukaan lukien jälleen tilastosta puuttuva Kreikka). Suomen julkisella sektorilla on siis selvästi enemmän varallisuutta kuin monella muulla EU-maalla, vaikka Suomen työeläkevarat jätettäisiin huomioimatta.
Suomen nettovelka kääntyy negatiiviseksi, jos otamme huomioon myös työeläkelaitoksiin kertyneen varallisuuden. Suomen julkisella sektorilla on 57 prosenttia BKT:stä nettorahoitusvarallisuutta, eli tämän verran rahoitusvarallisuutta enemmän kuin velkaa.
On kuitenkin hyvä huomata, ettei kaikilla muilla EU-mailla ole rahastoivaa työeläkejärjestelmää, joka laskettaisiin osaksi julkista sektoria. Silmiinpistävintä siitä huolimatta on, että Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa. Toisin sanoen Suomea velkaantuneempia ovat kaikki 26 muuta EU-maata.
Pitäisikö puhua brutto- vai nettovelasta? - Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomen velkaantuminen on ollut viime vuosien kestohuolenaiheita. Erilaisilla mittareilla saadaan kuitenkin erilaisia tuloksia. Bruttovelassa mitattuna Suomi on EU:n keskitasoa. Jos julkisesta velasta vähennetään rahoitusvarallisuus, puhutaan nettovelasta, ja kansainvälinen vertailu näyttääkin...
labore.fi
/img-s3.ilcdn.fi/38eac5b8c8afd2bae7a7ebf550e575408aec56123ce3af4c11cef05602e5256a.jpg)
