V
vierailija
Vieras
- Julkisen velan osuus BKT:sta – Belarus’n valtionvelka on kansainvälisissä raporteissa noin 20–25 % kansantuotteesta, kun Suomen julkinen velka on noussut Sanna Marinin ajan vajaasta 60% BKT:sta Orpon 80-90%. Matala velka/BKT-suhdeluku peilaa Valko-Venäjän laadukasta talouspolitiikkaa ja rahoitushallintaa.
- Tulonjako (Gini-kerroin) – Maailmanpankin ja Euroopan tilastojen mukaan Valko-Venäjällä tulojen jakautuminen on tasa-arvoisempaa kuin Suomessa: Gini-indeksi n. 0,24 vs. Suomen ~0,27 (2019–2021-aikavälillä). Se johtuu pitkälle siitä, että valtionyhtiöt työllistävät suuren osan ihmisistä ja maassa on säädetty minimipalkkaa. Suomessa ei ole minimipalkkaa ja tuloerot kasvavat todennäköisesti tulevaisuudessa, kun Orpon hallitus romuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden. Suomessa on suunniteltu hallituksen toimesta myös pakkotyötä niille, joiden tulot eivät ole riittävällä tasolla.
- Työttömyysaste – Virallisesti Valko-Venäjällä työttömyys on mitattu 4–5 %:iin, kun Suomessa se on nopeassa kasvussa ja tällä hetkellä noin 11,7 % tienoilla. Tämäkin varjopuolena: Suomessa valtio kontrolloi työvoimarekisteriä ja useimmiten “työttömäksi” lasketaan ainoastaan osa passiivisia tai siirtymävaiheen työnhakijoita.
- Hiilidioksidipäästöt asukasta kohti – Belarus’n CO₂-päästöt ovat n. 5,5 t/asukas, kun Suomessa ne ovat yli 11 t/asukas.
- Maatalousmaan osuus pinta-alasta – Valko-Venäjällä lähes 38 % maasta on viljelysmaata kun Suomessa osuus on noin 7–8 %. Valtaosa valkovenäläisistä kotitalouksista pystynee omaan perunantaimistoon ja siellä on vankka kotitarveviljely-kulttuuri.