J
ja huono äiti?
Vieras
Nyt tuntuu, että on ihan pakko avautua, kun miehen käytös ärsyttää yli kaiken! Ollaan oltu onnellisesti yhdessä monta vuotta ja meille kesällä syntynyt esikoinen oli tosi toivottu. Toki tiesin että vauvan tulo saattaa aiheuttaa kismaa parisuhteeseen, mutta että näin paljon, huh huh...
Olen halunnut keskittyä vauvaan varsinkin nämä ekat kuukaudet ja jättänyt suosiolla kotityöt vähemmälle ja nyt saan kuulla mieheltä harva se päivä kuinka laiska olen ja kaiken lisäksi huono äiti!!! Muutenkin synnytyksen jälkeen sitä on vielä jotenkin herkässä tilassa ja sitten saa kotona kuulla tällaista... hermothan siinä menee :-(
Miehen mielestä lastenhoito on niin helppoa että... Hän kyllä hoitaa lasta mielellään silloin tällöin, mutta ei huomioi esimerkiksi sitä, että minä olen se joka hoitaa yösyötöt ja tämä vaikuttaa vireeseeni tehdä päivällä kotiduunit. Mies nukkuu eri huoneessa, koska kuulemma tarvitsee kunnon unet voidakseen käydä töissä. Kun vauva on melkein koko päivän huutanut mahakipuja ja jää sitten illalla pariksi tunniksi isänsä kanssa, niin yleensä vauveli nukkuu kiltisti ja mies taas ihmettelee, kuinka en kerennyt päivällä imuroimaan, kun vauvahan nukkuu melkein koko ajan... Jos meillä olis kotona ampuma-aseita, löytäisin niille käyttöä, sen verran ottaa pattiin. Samoin kun eräänä iltana kävin pikaisesti suihkussa silläaikaa kun vauva nukahti ja vauva heräsi sillä aikaa huutamaan, niin taas mies pääsi toteamaan, että kylläpäs on kauheeta kun jätin vauvan huutamaan... Eli en tee tarpeeksi kotitöitä, en käy riittävän usein kaupassa, en laita ruokaa, en osaa huolehtia vauvani tarpeista jne jne jne. Tunnustan kyllä että vauva on nyt etusijalla, mutta eikös niin pidäkin olla?
Eli miehen käytös on mielestäni ERITTÄIN raivostuttavaa ja alkaakin tehdä mieli heittää mies pellolle. Ja huom. kyseessä on mies joka kuitenkin on aina tehnyt suht kiitettävästi kotitöitä, osaa laittaa ruokaa ym. En ymmärrä mikä nyt on muuttunut ja miksi ainainen nalkutus ja syyllistäminen miehen taholta? Ensin olin todella allapäin, nyt lähinnä raivoissani. Onko kenenkään muun mies muuttunut yllättäen pikkumaiseksi nipottajaksi vauvan tullessa? Ties mitä lienee huomionkipeyttä, mutta ikävä yllätys ainakin minulle!!!
Olen halunnut keskittyä vauvaan varsinkin nämä ekat kuukaudet ja jättänyt suosiolla kotityöt vähemmälle ja nyt saan kuulla mieheltä harva se päivä kuinka laiska olen ja kaiken lisäksi huono äiti!!! Muutenkin synnytyksen jälkeen sitä on vielä jotenkin herkässä tilassa ja sitten saa kotona kuulla tällaista... hermothan siinä menee :-(
Miehen mielestä lastenhoito on niin helppoa että... Hän kyllä hoitaa lasta mielellään silloin tällöin, mutta ei huomioi esimerkiksi sitä, että minä olen se joka hoitaa yösyötöt ja tämä vaikuttaa vireeseeni tehdä päivällä kotiduunit. Mies nukkuu eri huoneessa, koska kuulemma tarvitsee kunnon unet voidakseen käydä töissä. Kun vauva on melkein koko päivän huutanut mahakipuja ja jää sitten illalla pariksi tunniksi isänsä kanssa, niin yleensä vauveli nukkuu kiltisti ja mies taas ihmettelee, kuinka en kerennyt päivällä imuroimaan, kun vauvahan nukkuu melkein koko ajan... Jos meillä olis kotona ampuma-aseita, löytäisin niille käyttöä, sen verran ottaa pattiin. Samoin kun eräänä iltana kävin pikaisesti suihkussa silläaikaa kun vauva nukahti ja vauva heräsi sillä aikaa huutamaan, niin taas mies pääsi toteamaan, että kylläpäs on kauheeta kun jätin vauvan huutamaan... Eli en tee tarpeeksi kotitöitä, en käy riittävän usein kaupassa, en laita ruokaa, en osaa huolehtia vauvani tarpeista jne jne jne. Tunnustan kyllä että vauva on nyt etusijalla, mutta eikös niin pidäkin olla?
Eli miehen käytös on mielestäni ERITTÄIN raivostuttavaa ja alkaakin tehdä mieli heittää mies pellolle. Ja huom. kyseessä on mies joka kuitenkin on aina tehnyt suht kiitettävästi kotitöitä, osaa laittaa ruokaa ym. En ymmärrä mikä nyt on muuttunut ja miksi ainainen nalkutus ja syyllistäminen miehen taholta? Ensin olin todella allapäin, nyt lähinnä raivoissani. Onko kenenkään muun mies muuttunut yllättäen pikkumaiseksi nipottajaksi vauvan tullessa? Ties mitä lienee huomionkipeyttä, mutta ikävä yllätys ainakin minulle!!!
